Covid-rokotteiden käyttöönotto oli poikkeuksellinen onnistuminen, mutta rokotehaitoista kärsiville tarvitaan parempi tuki
Iso-Britannian historian suurin rokotusohjelma, Covid-19-rokotteiden käyttöönotto, oli koronapandemiaa tutkivan virallisen selvityksen mukaan “poikkeuksellinen saavutus”. Tutkintaraportti korostaa, että rokotteet pelastivat satojatuhansia ihmishenkiä, mutta samalla pieni rokotehaitoista kärsivä vähemmistö tarvitsee nykyistä selvästi parempaa taloudellista ja sosiaalista tukea.
Nopea rokotekehitys ja laaja rokotuskattavuus pelastivat henkiä
Raportin mukaan Covid-rokotteiden kehitys ja käyttöönotto etenivät poikkeuksellisen nopeasti. Pelkästään vuonna 2021 annettiin Isossa-Britanniassa noin 132 miljoonaa rokoteannosta, mikä teki ohjelmasta yhden pandemian suurimmista onnistumisista. Samalla maa onnistui nopeasti tunnistamaan myös tehokkaimmat hoidot virusta vastaan.
Koronatutkinnan puheenjohtaja, paronitar Heather Hallett, kiitti rokotusohjelmaa ja viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan rokotteet pelastivat yli 475 000 ihmishenkeä. Yli 90 % yli 12-vuotiaista brittiläisistä otti vähintään yhden rokoteannoksen, mikä osoittaa väestön korkeaa rokotusmyönteisyyttä vaikeassa kriisitilanteessa.
Paronitar Hallett nimesi rokotusohjelman ja halvan, laajasti saatavilla olleen kortikosteroidin, deksametasonin, käytön kahdeksi pandemian merkittävimmäksi menestystarinaksi. Deksametasoni ehkäisi monissa tapauksissa Covid-19:n aiheuttamaa hengenvaarallista keuhkovauriota ja vähensi kuolleisuutta erityisesti tehohoitopotilailla.
Rokotuskattavuuden erot ja luottamuspula haasteena
Vaikka valtaosa väestöstä otti rokotteen, raportti nostaa esiin merkittäviä eroja rokotuskattavuudessa. Rokotteiden käyttöaste oli selvästi matalampi sosioekonomisesti heikommilla alueilla sekä joissakin etnisissä vähemmistöryhmissä. Tämä heijastaa laajempaa luottamuspulaa viranomaisia, terveydenhuoltoa ja poliittista järjestelmää kohtaan.
Raportin mukaan hallitusten ja terveyspalvelujen on jatkossa tehtävä tiivistä yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa luottamuksen palauttamiseksi ja rokotteisiin liittyvän ymmärryksen, avoimuuden ja turvallisuususkon vahvistamiseksi. Erityisesti painotetaan tarvetta kohdennetulle, kulttuurisesti sensitiiviselle viestinnälle, jossa huomioidaan kunkin yhteisön taustat, pelot ja tiedontarpeet.
Yksi keskeinen ongelma oli verkossa nopeasti levinnyt väärä informaatio sekä salaliittoteoriat, joita vahvisti ennestään heikko luottamus viranomaisiin ja se, kuinka nopeasti uudet rokotteet kehitettiin. Raportti toteaa, että tulevaisuudessa rokotteiden hyödyistä ja riskeistä on viestittävä huomattavasti selkeämmin, johdonmukaisemmin ja läpinäkyvämmin.
Huolestuttavana pitkän aikavälin seurauksena raportti mainitsee myös sen, että lapsuusiän perusrokotusten – joilla ei ole yhteyttä Covid-rokotteisiin – kattavuus on pandemian jälkeen laskenut. Tämä voi pitkällä aikavälillä altistaa väestöä taudeille, jotka on aiemmin saatu hyvin hallintaan.
Rokotehaitoista kärsiville parempi ja oikeudenmukaisempi korvausjärjestelmä
Paronitar Hallett korosti, että vaikka valtaosa hyötyi rokotteista, pieni vähemmistö kärsi vakavista rokotehaitoista. Hänen mukaansa juuri näiden ihmisten tukijärjestelmä vaatii kiireellistä ja perusteellista uudistamista.
Yli 20 000 ihmistä on tehnyt Covid-rokotteisiin liittyvän korvausvaatimuksen Iso-Britannian Vaccine Damage Payment Scheme -järjestelmään, joka on valtion rahoittama tukimuoto vakavista rokotehaitoista kärsineille. Kuitenkin vain noin 1 % hakemuksista on johtanut kertaluonteiseen, verovapaaseen 120 000 punnan korvaukseen.
Raportin mukaan nykyinen järjestelmä ei sovellu Covid-rokotteiden aiheuttamien haittojen arviointiin. Tällä hetkellä hakijan on osoitettava vähintään 60 %:n pysyvä vammautuminen, mikä on monille rokotehaitoista kärsiville käytännössä mahdoton tai epärealistinen kynnys. Lisäksi korvauksen enimmäismäärä on ollut 120 000 puntaa jo vuodesta 2007 lähtien, eikä sitä ole tarkistettu vastaamaan inflaatiota tai elinkustannusten nousua.
Raportti suosittelee, että korvaussummaa korotetaan vähintään inflaation mukaisesti ja että käyttöön otetaan porrastettu järjestelmä, jossa korvauksen taso määräytyy vamman ja haitan vakavuuden mukaan. Näin järjestelmä olisi oikeudenmukaisempi ja paremmin suhteutettu ihmisten todellisiin elämäntilanteisiin.
Ihmisten tarinat paljastavat järjestelmän puutteet
Raportissa nostetaan esiin myös yksittäisiä esimerkkitapauksia, jotka havainnollistavat nykyjärjestelmän ongelmia. Yksi heistä on 49-vuotias Kerry Clarkson, joka joutui sairaalahoitoon huhtikuussa 2021 muutamaa viikkoa sen jälkeen, kun hänelle oli annettu Oxford–AstraZenecan rokote.
Clarksonia hoidettiin harvinaisen veritulppatyypin vuoksi, jonka on todettu liittyvän kyseiseen rokotteeseen. Hänen mukaansa terveysongelmat – muun muassa vaurioituneet keuhkot, nivelsäryt ja hermovauriot – jatkuvat yhä, eikä hän pysty enää työskentelemään kokopäiväisesti.
Hänelle lähetetyssä kirjeessä todettiin tänä vuonna, että hänen terveydentilansa vaikutuksia ei katsottu riittävän vakaviksi ylittämään 60 %:n vammaisuuskynnystä. Clarkson kuvailee nykyistä korvausjärjestelmää “tarkoitukseensa sopimattomaksi” ja korostaa, että monet ovat menettäneet vielä enemmän – mukaan lukien ne, jotka ovat menehtyneet rokotehaittoihin, ja heidän perheensä.
Pakkorokotusten yritys lisäsi vastarintaa ja epäröintiä
Raportti kritisoi hallituksen päätöksiä yrittää pakottaa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä ottamaan Covid-rokote. Kesällä 2021 hallitus määräsi, että hoivakotien työntekijöiden on oltava rokotettuja voidakseen jatkaa työssään, ja suunnitteli saman vaatimuksen ulottamista kaikkiin terveys- ja hoiva-alan työntekijöihin.
Myöhemmin hallitus perui päätöksensä ja kumosi hoivakoteja koskeneen rokotepakon, kun yhä vahvempi tutkimusnäyttö osoitti, että rokotteiden kyky estää tartuntoja oli rajallinen. Suurin hyöty oli vakavan sairastumisen ja kuoleman riskin merkittävä pienentyminen, ei niinkään tartuntaketjujen katkaiseminen.
Tutkintaraportin mukaan pakkorokotusten linja saattoi lisätä vieraantumista ja epäluottamusta sekä kasvattaa rokote-epäröintiä tietyissä ryhmissä. Ammattiliitto Unisonin pääsihteeri Andrea Egan totesi, että rokotepakko ei ollut koskaan oikea tapa käsitellä henkilöstön rokotehuolia. Hänen mukaansa pakottaminen ei saanut ammattilaisten tukea ja todennäköisesti lisäsi rokotevastaisuutta joissakin yhteisöissä.
Eganin mukaan hallituksen olisi sen sijaan pitänyt panostaa kohdennettuihin viestintäkampanjoihin, jotka olisivat rauhoittaneet henkilöstöä, vastanneet kysymyksiin ja tarjonneet selkeää tietoa rokotteiden turvallisuudesta, erityisesti aikana, jolloin verkossa levisi voimakasta ja järjestäytynyttä rokotevastaisuutta.
Hallituksen vastaus ja tulevaisuuden opit
Hallituksen tiedottaja kuvaili rokotusohjelmaa “ennennäkemättömäksi” ja painotti, että se heijasti Ison-Britannian vahvaa asemaa lääke- ja biotieteiden huippumaana, kattavaa julkista terveydenhuoltojärjestelmää sekä terveys- ja hoiva-alan henkilöstön poikkeuksellista omistautumista.
Tiedottaja kiitti tutkijoita, viranomaisia, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijöitä sekä vapaaehtoisia, jotka mahdollistivat rokotteiden ja hoitojen nopean käyttöönoton. Hallitus ilmoitti myös tutkivansa raportin suositukset tarkasti ja olevansa sitoutunut “oppimaan elintärkeitä läksyjä” tulevia terveysuhkia ja pandemioita varten.
Rokotusten yhteiskunnallista ja psykologista ulottuvuutta tarkasteltaessa raportin havainnot muistuttavat myös laajemmasta ilmiöstä: luottamuksesta instituutioihin, kriisiviestinnän merkityksestä ja siitä, miten eri väestöryhmät reagoivat pakkoon ja suosituksiin. Vastaavanlaisia jännitteitä on nähty myös urheilumaailmassa – esimerkiksi Wayne Rooneyn analyysi Manchester Cityn psykologisesta yliotteesta Valioliigan mestaruustaistelussa havainnollistaa, miten luottamus, paineensietokyky ja mielikuvat vaikuttavat päätöksiin ja käyttäytymiseen laajemminkin.
Koronatutkinnan raportti kiteyttää, että Covid-rokotteiden nopea kehitys ja laaja käyttöönotto pelastivat valtavan määrän ihmishenkiä. Silti järjestelmän on jatkossa kyettävä samanaikaisesti suojelemaan enemmistöä tartuntataudeilta ja tarjoamaan oikeudenmukainen, inhimillinen tuki niille harvoille, jotka kärsivät vakavista rokotehaitoista.
Ei sisällä instagram post:eja
