Ensimmäinen Hongkongista tuleva astronautti avaruudessa – Li Jiaying aloittaa historiallisen Kiinan-mission
Hongkongista kotoisin oleva astronautti on laukaistu avaruuteen ensimmäistä kertaa historiassa Kiinan Shenzhou-23 -aluksella. Tapahtuma merkitsee tärkeää virstanpylvästä sekä Kiinan kunnianhimoiselle avaruusohjelmalle että Hongkongin asemalle osana maan avaruusstrategiaa.
Li Jiaying – poliisista avaruuslentäjäksi
Shenzhou-23 -aluksen miehistöön kuuluva Li Jiaying on 43-vuotias hongkongilainen poliisi ja kolmen lapsen äiti. Hän toimii lennolla niin sanottuna payload scientist -tutkijana, joka vastaa avaruusasemalla tehtävien tieteellisten kokeiden ja lastin tutkimuspuolesta.
Li on kertonut saaneensa inspiraationsa Yang Liweiltä, Kiinan avaruusohjelman ensimmäiseltä avaruuteen lähetetyltä astronautilta. Hänen mukaansa tällainen mahdollisuus on äärimmäisen harvinainen: ”Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus – miksi en yrittäisi?” Li sanoi uutistoimisto Xinhualle.
Shenzhou-23 matkalla Tiangong-avaruusasemalle
Shenzhou-23 -avaruusalus laukaistiin Luoteis-Kiinassa Gobi-aavikolla sijaitsevalta laukaisualustalta Long March 2-F -kantoraketin kyydissä sunnuntaina klo 23.08 paikallista aikaa (15.08 GMT). Laukaisua seurasi paikan päällä suuri yleisö, joka heilutti Kiinan lippuja ja juhlisti historiallista hetkeä.
Muutamaa tuntia laukaisun jälkeen alus telakoitui onnistuneesti Kiinan Tiangong-avaruusasemaan, jonne kolmihenkinen miehistö siirtyi aloittamaan tehtävänsä.
Miehistö ja tutkimustehtävä: vuosi painottomuudessa
Li Jiayingin lisäksi miehistöön kuuluvat:
- Zhu Yangzhu, 39-vuotias avaruusinsinööri
- Zhang Zhiyuan, 39-vuotias entinen ilmavoimien hävittäjälentäjä
Yksi miehistön jäsenistä tulee viettämään kokonaisen vuoden Maa kiertoradalla osana laajaa koeohjelmaa, jonka tarkoituksena on tutkia pitkäkestoisen painottomuuden vaikutuksia ihmiskehoon. Viranomaiset päättävät myöhemmin, kuka kolmesta astronautista suorittaa tämän ennätyksellisen, vuoden mittaisen oleskelun avaruudessa.
Shenzhou-23:n päätehtävänä on tutkia mikrogravitaation vaikutuksia ihmiseen sekä testata laitteita ja elossapitojärjestelmiä pitkien avaruuslentojen varalta. Näillä kokeilla Kiina kehittää valmiuksiaan tulevia kuulentohankkeita ja syvän avaruuden tutkimusta varten.
Kiina ja Yhdysvallat kilpailevat paluusta Kuuhun
Shenzhou-23 -lento on osa Kiinan laajempaa ja pitkälle suunniteltua avaruusohjelmaa, jonka tavoitteena on lähettää miehitetty lento Kuuhun vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan Yhdysvallat pyrkii toteuttamaan oman miehitetyn kuukautensa viimeistään vuonna 2028.
Tämä asettaa Kiinan ja Yhdysvallat kiihtyvään avaruuskilpailuun, jossa kyse ei ole ainoastaan tieteellisistä saavutuksista, vaan myös teknologisesta, taloudellisesta ja geopoliittisesta vaikutusvallasta. Kiinan pitkäkestoiset lennot Tiangong-asemalle nähdään osana tätä suurstrategiaa.
Astrofysiikan professori Richard de Grijs Macquarie-yliopistosta Australiasta korostaa, että vuoden mittainen oleskelu kiertoradalla siirtää sekä laitteet että astronautit täysin uuteen toimintaympäristöön verrattuna Kiinan avaruusohjelman aikaisempiin, lyhyempiin lentoihin. Hänen mukaansa tämä osoittaa, miten Kiina rakentaa järjestelmällisesti osaamistaan pitkissä avaruuslennoissa ja syvän avaruuden tutkimuksessa.
Tiangong-avaruusasema ja Kiinan aiemmat saavutukset
Vuodesta 2021 lähtien Kiina on lähettänyt säännöllisesti astronautteja Tiangong-avaruusasemalle tyypillisesti kuuden kuukauden mittaisille jaksoille. Näiden lähetysten avulla maa testaa avaruusaseman järjestelmiä, kehittää elossapito- ja kiertorataoperaatioiden osaamista sekä suorittaa laajan kirjon tieteellisiä kokeita.
Vuonna 2024 Kiina saavutti merkittävän virstanpylvään, kun Chang’e-6 -luotain toi ensimmäistä kertaa historiassa kivinäytteitä Kuun kääntöpuolelta Maahan. Tämä saavutus vahvisti Kiinan asemaa kuututkimuksen kärkimaiden joukossa ja loi pohjaa tuleville miehitetyille kuulennoille.
Myöhemmin samana vuonna Kiina aikoo toteuttaa orbitaalisen koelennon Mengzhou-aluksella, joka on suunniteltu erityisesti viemään astronautteja Kuuhun. Mengzhou on keskeinen osa Kiinan miehitettyä kuulentosuunnitelmaa, ja sen onnistunut testaus on välttämätöntä ennen varsinaista miehitettyä kuulentoa.
Hongkongin historiallinen hetki ja alueellisen merkityksen kasvu
Hongkongin hallinnon johtaja John Lee kuvaili Li Jiayingin valintaa ja osallistumista Shenzhou-23 -lennolle historialliseksi hetkeksi koko alueelle. Li ei edusta ainoastaan Kiinaa, vaan myös Hongkongia, joka on perinteisesti tunnettu finanssi- ja palvelukeskuksena – ei avaruustutkimuksen keskuksena.
Li Jiayingin lento voi lisätä nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin, tekniikkaan ja avaruusalalle Hongkongissa ja koko Kiinassa. Se tukee myös Pekingin tavoitetta integroida Hongkong tiiviimmin osaksi maan tieteellistä ja teknologista kehitystä.
Avaruus, geopoliittinen kilpailu ja energiapolitiikka
Kiinan kasvava avaruuspanostus kytkeytyy laajempaan geopoliittiseen kilpailuun, jossa avaruus, energia, teknologia ja kauppareitit muodostavat toisiinsa liittyvän kokonaisuuden. Esimerkiksi Karibian alueella nähtävät jännitteet Kuuban ja Yhdysvaltojen välillä – muun muassa Kuuban polttoainepulaa, sähkökatkoja ja Yhdysvaltain kasvavaa painetta käsittelevän analyysin kaltaisissa tilanteissa – heijastavat, miten energia- ja turvallisuuspolitiikka limittyvät myös avaruusstrategioihin.
Avainasemassa on kyky hallita huipputeknologiaa ja kriittisiä infrastruktuureja – satelliittiverkostoista viestintään ja navigointiin. Kiinan avaruusohjelma, johon Shenzhou-23 ja Li Jiayingin lento kuuluvat, rakentaa tätä pitkän aikavälin strategista kapasiteettia.
Ei sisällä instagram post:eja
