Belfastin puukotuksen jälkeiset levottomuudet herättivät huolen: maahanmuutto ja kansallinen turvallisuus puntarissa
Yhdistyneessä kuningaskunnassa käydään uutta, entistä kireämpää keskustelua maahanmuuton vaikutuksesta kansalliseen turvallisuuteen Belfastissa tapahtuneen vakavan puukotuksen ja sitä seuranneiden levottomuuksien jälkeen. Hallituksen riippumaton terrorismin vastaisen lainsäädännön tarkastaja, asianajaja Jonathan Hall KC, katsoo, että maahanmuuttoa on nyt tarkasteltava aiempaa vahvemmin turvallisuusnäkökulmasta – kuitenkaan leimaamatta kaikkia maahanmuuttajia uhaksi.
Puukotuksesta epäilty sai turvapaikan vuonna 2023
Levottomuudet alkoivat sen jälkeen, kun 30-vuotias Sudanin kansalainen, Hadi Alodid, oli syytettynä murhan yrityksestä Pohjois-Belfastissa maanantai-iltana tapahtuneen puukotuksen vuoksi. Mies saapui Yhdistyneeseen kuningaskuntaan vuonna 2023 ja hänelle myönnettiin pakolaisstatus.
Alodidia vastaan on nostettu syytteet murhan yrityksestä, teräaseen hallussapidosta julkisella paikalla sekä tappouhkauksista NHS:n työntekijää kohtaan. Uhrina ollut, 40-vuotias Stephen Ogilvy, on edelleen sairaalassa vakavien vammojen vuoksi. Oikeudessa kuultiin, että hän on menettänyt vasemman silmänsä, oikeassa silmässä on vaurioita ja lisäksi hänellä on vammoja niskassa ja selässä. Alodid on määrätty tutkintavankeuteen.
Hall: Maahanmuutosta puhuminen turvallisuusnäkökulmasta on ”täysin oikeutettua”
Jonathan Hall KC totesi BBC Radio 4:n Today-ohjelmassa, että on “täysin oikeutettua” tarkastella maahanmuuttoa kansallisen turvallisuuden viitekehyksessä. Hänen mukaansa keskustelu ei saa jäädä vain talouden ja asumisen tasolle, vaan on arvioitava myös mahdollisia turvallisuusriskejä.
Hall nosti esiin erityisesti valtiolliset uhkat ja tapaukset, joissa henkilöt toimivat Iranin tai muiden valtioiden edustajina tai välikäsinä. Häntä kiinnostaa, onko ulkomaalaisuudesta – erityisesti hiljattain maahan saapuneista – tullut aiempaa merkittävämpi tekijä koko kansallisen turvallisuuden kokonaiskuvassa.
Vaikka Belfastin puukotusta ei tällä hetkellä pidetä varsinaisena kansallisen turvallisuuden tapauksena, Hall korosti sen seurauksia: levottomuudet ovat olleet hänen mukaansa poikkeuksellisen horjuttavia erityisesti mustille ja ruskeille ihmisille, joita on joidenkin raporttien mukaan jopa ajetettu pois kodeistaan. Hänen sanavalintansa oli kuvaava: tapahtumat ovat olleet ”äärimmäisen destabiloivia”.
Trumpin turvallisuusstrategia ja Euroopan maahanmuuttopolitiikka
Hall viittasi myös entisen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin marraskuussa julkaisemaan kansallisen turvallisuuden strategiaan. Siinä Euroopan maahanmuuttopolitiikkaa syytettiin maanosan ”muuttamisesta” ja ”ristiriitojen synnyttämisestä”. Yksikään eurooppalainen johtaja ei ole julkisesti hyväksynyt Trumpin tulkintaa, mutta Hall katsoo, että strategia herättää väistämättömiä kysymyksiä.
Trump on varoittanut, että monet Euroopan maat eivät hänen mukaansa tule olemaan enää ”elinvoimaisia valtioita”, jos nykyinen maahanmuuttopolitiikka jatkuu. Hallin mukaan kielenkäytöstä voi olla eri mieltä, mutta itse kysymystä ei voi sivuuttaa: ovatko jotkin maat tai ryhmät tilastollisesti alttiimpia erittäin vakaville rikoksille tai valtiollisille uhkatoimille, ja pitäisikö tämä huomioida maahanmuuttopolitiikassa?
Hall kysyy, pitäisikö maahanmuuttoa alkaa tarkastella entistä selkeämmin myös kansallisen turvallisuuden, ei vain työmarkkinoiden ja asuntopolitiikan kautta. Hänen mukaansa ”kansallinen turvallisuus on lopulta kansakunnan terveyttä” – kokonaisvaltainen tila, joka sisältää sekä fyysisen turvallisuuden että yhteiskunnallisen vakauden.
Sota-alueilta tulevat ja väkivaltakokemusten vaikutus riskiin
Kun Hallilta kysyttiin erityisesti sotaa käyvistä maista tulevista turvapaikanhakijoista, hän vertasi tilannetta turvallisuuspalvelujen työhön Syyrian leireillä olevien, Isisiin liittyneiden henkilöiden osalta. Britannian tiedustelupalvelut arvioivat, millaisen riskin nämä henkilöt mahdollisesti muodostaisivat palatessaan.
Hall muistutti, että yksi keskeinen riskitekijä on altistuminen erittäin vakavalle väkivallalle – joko tekijänä tai todistajana. Tällaiset kokemukset voivat joissain tapauksissa lisätä todennäköisyyttä, että henkilö syyllistyy väkivaltaiseen rikokseen myöhemmin. Siksi taustojen ja olosuhteiden arviointi on hänen mukaansa kansallisen turvallisuuden kannalta relevanttia.
Hallitus: sosiaalinen koheesio on osa kansallista turvallisuutta
Britannian hallituksen huhtikuussa julkaisemassa koheesiostrategiassa pääministeri Sir Keir Starmer painotti, että sosiaalinen koheesio on ”elintärkeä rintama kansallisen turvallisuutemme resilienssissä”. Strategiassa todetaan, että maahanmuuttoa on hallittava tavalla, joka tukee yhteisöjä ja yhteiskunnallista yhtenäisyyttä.
Samaan aikaan Euroopan unioni ottaa käyttöön uuden Pact on Migration and Asylum -kokonaisuuden, joka yhtenäistää turvapaikkamenettelyjä. Pakettia on arvosteltu oikealta laidalta liian lepsuksi ja vasemmalta siitä, että se vaarantaa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ihmisoikeuksia. Kriitikot pelkäävät, että kiristyvät menettelyt voivat johtaa heikommassa asemassa olevien ryhmien syrjintään, kun taas kannattajat korostavat järjestelmän uskottavuutta ja turvallisuutta.
Tilastot: ulkomaalaisten osuus rikoksissa vastaa väestöosuutta
Rikostilastojen tulkinta on keskeinen osa maahanmuutto- ja turvallisuuskeskustelua. Ison-Britannian oikeusministeriö ei kerää tietoa rikoksista tuomittujen maahanmuuttostatuksesta, mutta kansalaisuustietoja on saatavilla.
Oxfordin yliopiston Migration Observatoryn tutkija Ben Brindle kertoi BBC Radio 4:n World at One -ohjelmassa, että vuonna 2024 ulkomaalaisten osuus tuomioista ja vankilaväestöstä Englannissa ja Walesissa oli noin 13 prosenttia – suunnilleen sama kuin ulkomaalaisten osuus koko väestöstä.
Brindle kuitenkin huomautti, että tuomioaste vaihtelee kansalaisuuden mukaan. Joidenkin sellaisten kansalaisuuksien kohdalla, joihin kuuluu paljon turvapaikanhakijoita – kuten afganistanilaiset ja irakilaiset – esiintyy tilastollisesti ”yliedustusta” rikosoikeusjärjestelmässä. Hänen mukaansa tämä ei kuitenkaan selity pelkällä kansalaisuudella.
Rikollisuuteen vaikuttavat myös sosioekonominen asema, ikä ja sukupuoli. Nuoret miehet hakevat useammin turvapaikkaa, ja riippumatta kansalaisuudesta juuri nuoret miehet ovat tilastollisesti todennäköisimpiä syyllistymään rikoksiin. Brindle korosti, että turvapaikan myöntämishetkellä on ”erittäin vaikea ennustaa”, tuleeko henkilö syyllistymään rikokseen vai ei.
Hallitus kiristää linjaa – keskustelu ihmisoikeuksista kiihtyy
Britannian parlamentissa käytiin aiheesta kiireellinen kyselytunti. Sisäministeriön ministeri Dan Jarvis kertoi, että nykyisen hallituksen aikana on tehty 67 000 karkotusta ja maasta poistamista. Hänen mukaansa hallitus käyttää ”kaikkia valtaoikeuksiaan” karkottaakseen henkilöt, jotka muodostavat uhan yleiselle turvallisuudelle – ja on valmis hakemaan lisää valtuuksia, jos niitä tarvitaan.
Oppositiossa varjosisäministeri Chris Philp vaati Britanniaa irtautumaan Euroopan ihmisoikeussopimuksesta (ECHR), jotta laittomasti maahan tulleet voitaisiin karkottaa välittömästi. Philpin mukaan tämä pysäyttäisi laittoman maahanmuuton ja ”kaikki siihen liittyvät kauheat rikokset”. Ehdotus on herättänyt laajaa kiistaa, sillä kriitikot katsovat, että ECHR:stä irtautuminen heikentäisi oikeusturvaa ja rapauttaisi maan kansainvälistä uskottavuutta.
Maahanmuutto, turvallisuus ja urheilumaailma: laajempi eurooppalainen keskustelu
Maahanmuutto ja turvallisuus nousevat esiin myös urheilun suurturnausten yhteydessä, joissa turvatoimet, kansainväliset jännitteet ja poliittiset kiistat kietoutuvat yhteen. Esimerkiksi kansainvälisen jalkapalloliiton puheenjohtaja Gianni Infantino on herättänyt keskustelua suhtautumisellaan tuleviin MM-kisoihin ja niihin liittyviin kiistoihin. Hänen linjauksistaan ja tavastaan sivuuttaa kisakohut on kerrottu tarkemmin artikkelissa, jossa käsitellään, miten Infantino kehotti vain ”chillaamaan” vuoden 2026 jalkapallon MM-kisojen ympärillä. Tämä heijastaa sitä, miten turvallisuushuolia ja maahanmuuttokeskustelua sivuutetaan tai vähätellään eri yhteyksissä – samalla kun viranomaiset joutuvat varautumaan pahimpiin skenaarioihin.
Tasapaino turvallisuuden ja oikeuksien välillä
Belfastin puukotusta seuranneet levottomuudet ja Jonathan Hallin puheenvuorot osoittavat, kuinka herkkä ja monisyinen maahanmuuton ja turvallisuuden suhde on. Yksittäiset, äärimmäisen vakavat rikokset voivat laukaista laajempaa vihaa ja vastareaktioita, jotka kohdistuvat koko väestöryhmään – myös niihin, joilla ei ole mitään tekemistä rikosten kanssa.
Hallin viesti on, että kansallisen turvallisuuden näkökulmaa ei tule pelätä keskustella avoimesti, mutta sen rinnalla on suojeltava oikeusvaltioperiaatetta, yksilön oikeuksia ja sosiaalista koheesiota. Tilastot kertovat vain osan totuudesta: turvallinen ja vakaa yhteiskunta edellyttää sekä tehokkaita turvatoimia että oikeudenmukaista, syrjimätöntä kohtelua kaikille, myös niille, jotka saapuvat maahan turvapaikan tai paremman elämän toivossa.
Ei sisällä instagram post:eja
