Scott McTominay – Skotlannin Super Mario, johtaja ja voittaja Napoli‑vuosien takaa
Scott McTominaysta on tullut yksi skotlantilaisen jalkapallon suurimmista tarinoista: Manchester Unitedin aliarvostetusta akatemiapelaajasta Napolin mestariksi ja Skotlannin maajoukkueen todelliseksi johtohahmoksi. Kuka on tämä keskikentän voimapesä, jota Napolissa palvotaan ja jota Skotlannissa pidetään suoranaisena kansallissankarina?
Voittajan asenne: ei koskaan luovuta
McTominay puhuu paljon henkisestä kovuudesta – siitä, että jotkut pelaajat kestävät paineen ja toiset eivät. Hän korostaa, että halu jatkaa taistelua vaikeinakin hetkinä on yksi jalkapallon tärkeimmistä ominaisuuksista, ja että koko Skotlannin maajoukkueen pukukoppi on täynnä tätä samaa sisua.
Hän kertoo ammentaneensa inspiraatiota koripallolegenda Michael Jordanilta, jonka asenne on jättänyt pysyvän jäljen.
”Jordan sanoi kerran, että aina kun joku tulee katsomaan peliä, se voi olla hänen ensimmäinen kerta stadionilla. Jos et anna kaikkeasi, nuori fani voi lähteä kotiin ajatellen, että et ollut kovin hyvä”, McTominay selittää.
Skotlannin keskikenttämies kertoo yrittävänsä tuoda samaa ajattelua myös maajoukkueen harjoituksiin – erityisesti nuorempien pelaajien, kuten teini-ikäisten Tyler Fletcherin ja Findlay Curtisin, kohdalla. Hän on sekä mentori että vaativa johtaja.
”Olen aika vaativa ja välillä kova joillekin nuorille”, hän myöntää. ”Se, miten elät kentän ulkopuolella, on usein tärkeämpää kuin mitä teet kentällä. Väärät valinnat voivat tuhota koko uran.”
McTominayn mukaan nuoret pelaajat tarvitsevat joskus ”kovaa rakkautta” – samaa, jota hän itse sai kokeneilta pelaajilta uransa alkuvaiheessa.
Kova koulu Manchester Unitedissa
McTominay liittyi Manchester Unitedin juniorijärjestelmään jo viisivuotiaana. Hän jätti kotinsa Lancasterissa nuorena osallistuakseen seuran asuntolatoimintaan – iso ja tunteellinen muutos nuorelle pojalle, joka ei ollut mikään akatemian kirkkaimpia tähtiä.
Hän ei ollut lapsitähti eikä ”varma läpimurtopelaaja”. Ensimmäisellä U18-kaudellaan hän pelasi tuskin kahta tuntia kilpailullisia minuutteja. 16-vuotiaana hän oli vain noin 168-senttinen ja kuvaili itseään ”silkkiseksi kymppipaikan pelaajaksi”. U21-joukkueessa hän aloitti debyyttikaudellaan vain kahdessa 22 ottelusta.
Kaikki muuttui, kun hän koki hurjan kasvupyrähdyksen: pienikokoisesta hyökkääjästä kasvoi 193-senttinen fyysinen voimapakkaus. Kasvun myötä kasvoi myös itseluottamus – ja uskallus avata suu pukukopissa.
Tuohon aikaan alkoi myös se kova vaatimustaso, josta hän nyt puhuu. McTominay muistelee harjoituspäivää edustusjoukkueen mukana, kun pienpelissä kaikki tiukat tuomiot tuntuivat menevän kokeneempien pelaajien eduksi. Hän antoi turhautumisensa näkyä – ja kuuli siitä myöhemmin.
Mourinhon suojatti ja läpimurto edustusjoukkueeseen
Jose Mourinho oli seuran manageri ja myöhemmin McTominayn suurin tukija. Yhdessä hetkessä McTominay kiisteli kentällä Michael Carrickin ja Ashley Youngin kanssa, seuraavassa hän istui Mourinhon edessä kuuntelemassa tylyä palautetta.
”Jose soitti minulle, koska olin väitellyt Carrickin ja Youngin kanssa. Siellä oli muutama kirosanakin mukana. Mourinho pisti minut ruotuun: ’Kuka luulet olevasi, et ole vielä tehnyt mitään.’ Luulin, että urani Unitedissa oli ohi ennen kuin se edes kunnolla alkoi, niin voimakas se palaute oli”, McTominay kertoo.
Totuus oli päinvastainen – ura oli vasta käynnistymässä. McTominay debytoi Unitedin edustusjoukkueessa toukokuussa 2017. Mourinho tiivisti näkemyksensä yhdellä lauseella: ”Tällä pojalla on kaikki, mitä haluan pelaajalta.”
Seuraavalla kaudella Mourinho loi seuran palkintogaalaan uuden kunnianosoituksen: managerin kauden pelaaja -palkinnon. Ensimmäinen saaja oli McTominay. ”Hän aloitti kauden akatemiassa ja päätti sen pelaten isoja pelejä Valioliigassa. Ajattelin, ettei tämä poika voi mennä kotiin ilman palkintoa”, Mourinho perusteli.
Skotlannin paidassa varovaisesta tulokkaasta johtohahmoksi
McTominay teki debyyttinsä Skotlannin maajoukkueessa maaliskuussa 2018 Costa Ricaa vastaan. Siirtymä Englannissa syntyneestä, skotlantilaisten isovanhempien kautta maajoukkueoikeuden saaneesta pelaajasta Skotlannin kannattajien lemmikiksi ei tapahtunut yhdessä yössä.
Steve Clarken nykyinen apuvalmentaja Steven Naismith muistelee, millainen McTominay oli maajoukkueen alkuaikoina.
”Hän piti aika paljon omia olojaan. Mietin aluksi, johtuuko se siitä, että hän on syntynyt Englannissa ja vain isovanhemmat ovat skotteja. Ehkä hän oli epävarma skotlantilaisuudestaan ja suorasta, ronskista jutustelusta. Vuosien myötä hän kuitenkin kypsyi ja avautui”, Naismith kertoo.
Valmentajat Ole Gunnar Solskjaer ja Ralf Rangnick näkivät McTominayssa tulevan kapteenin. Solskjaer antoi hänelle kausittain enemmän vastuuta – 22, 37 ja lopulta 49 ottelua. Rangnick puolestaan puhui hänestä johtajatyyppinä, joka voisi kantaa kapteeninnauhaa.
Silti United oli myrskyn silmässä. Seuran ympärillä kuohui, ja kun kannattajat alkoivat kritisoida pelaajia, paikallisesta pojasta ja lapsuuden United-fanista tuli yksi helpoimmista maalitauluista.
McTominay pelasi usein syvemmässä roolissa, ei boksin sisään juoksevana maalintekijänä, jollaisena hänet nykyisin tunnetaan. Kritiikki oli kovaa – välillä armotonta.
United antoi periksi – Napoli sai timantin
Erik ten Hag kehui McTominayn taistelutahtoa, mutta samaan aikaan seura hankki joukon uusia keskikenttäpelaajia hänen tontilleen. Siirtohuhut veivät häntä West Hamiin, Newcastleen, Fulhamiin ja jopa Bayern Müncheniin. Useat seurat olivat valmiita maksamaan hänestä merkittäviä summia, mutta pitkään mitään ei tapahtunut.
Lokakuussa 2023 McTominay nousi vaihtopenkiltä Unitedin ollessa 0–1-tappiolla Brentfordia vastaan. Hän teki lisäajalla kaksi maalia ja käänsi ottelun 2–1-voitoksi. Ottelun jälkeen hän kiteytti asenteensa lauseeseen, josta tuli hänen tavaramerkkinsä:
”Älä koskaan luovuta, mies. Et koskaan luovuta. Tilanteesta riippumatta et heitä pyyhettä kehään.”
Monien mielestä McTominay ei koskaan luopunut Unitedista – United luopui hänestä. Seura oli talouspaineiden alla, siirtomarkkinoilla oli tehty virheitä ja myyntejä tarvittiin. Lopulta ratkaisu oli selvä: McTominay siirtyi Napoliin.
Useat entiset United-managerit arvostelivat päätöstä äänekkäästi. Solskjaer sanoi olevansa ”lähes järkyttynyt” ja kuvaili ratkaisua käsittämättömäksi. Mourinho meni vielä pidemmälle ja nimitti entistä suojattiaan ”yhdeksi Euroopan parhaista keskikenttäpelaajista”.
”Kun ajattelen Skotlantia, ajattelen poikaani Scott McTominayta”, Mourinho totesi. ”Sain hänet 18-vuotiaana, kun kukaan Unitedissa ei uskonut, että hänestä voisi tulla nykyisen tason pelaaja.”
Napolin sankari ja maailmanlaajuinen tähti
Napolissa McTominay löysi lopullisesti paikkansa. Serie A:n mestaruus kaudella 2024–25 ja sitä seurannut hurja fanirakkaus nostivat hänet maailman tietoisuuteen. Hänestä tuli Napolin keskikentän moottori, joka yhdistää fyysisyyden, juoksuvoiman ja maalintekouhan.
Kolmen viime kauden aikana hän on tehnyt seuroissa ja maajoukkueessa 13, 16 ja 17 maalia – lukemat, jotka kertovat ennen kaikkea hänen kyvystään nousta ratkaisevaksi pelaajaksi isoissa otteluissa. Osa maaleista auttoi Napoliin mestaruuteen, osa puolestaan johdatti Skotlannin historiallisesti jalkapallon MM-lopputurnaukseen.
Skotlannissa McTominay on maajoukkueen kirkkaimpia tähtiä. Hänen pyörähdyksensä ilmassa saksipotkumaalin yhteydessä Tanskaa vastaan – ”se ilta, jota kukaan ei unohda” – on ikuistettu sekä talon seinään lähelle Hampden Parkia että muistorahaan.
Hän on kerännyt jo 70 A-maaottelua ja pelannut useilla eri pelipaikoilla: oikeana topparina kolmen linjassa, puolustavana keskikenttänä ja hyökkäävämpänä keskikenttäpelaajana. Monipuolisuus on tehnyt hänestä valmentajille korvaamattoman.
Skotlannin Super Mario ja sosiaalinen perhonen
Steven Naismith kuvailee McTominayta poikkeukselliseksi urheilijaksi, joka pystyy ”liitämään kentän yli eleganssilla”. Hänen juoksuvoimansa ja fysiikkansa saavat vastustajat näyttämään pieniltä.
”Kun näet hänen syöttönsä ja liikkeensä, tuntuu kuin olisit tietokonepelissä. Se on kuin Super Mario, kun nappaat sienen ja hahmo kasvaa isommaksi – jos se käy järkeen”, Naismith naurahtaa. ”Scott on vain voimakkaampi ja dynaamisempi kuin muut.”
Naismith lisää vielä yhden tärkeän huomion: ”Viimeinen kysymys on aina se, onko hän mulkku – ja hän ei ole. Hän viettää aikaa nuorimpien pelaajien kanssa illallisella ja juttelee heidän kanssaan, seuraavana päivänä hän istuu McGinnin, Robertsonin, McLeanin ja Hanleyn kanssa ja on osa sitä porukkaa. Sitten hän voi olla myös yksin hetken. Hän on sosiaalinen perhonen, ja kaikki on hänelle aitoa, vilpitöntä iloa.”
McTominay on siis yhdistelmä vaativaa johtajaa, esimerkillistä ammattilaista ja helposti lähestyttävää joukkuekaveria – harvinainen paketti huipputasolla.
MM-kisat ja Skotlannin suuret odotukset
Skotlanti palaa miesten MM-lopputurnaukseen ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, ja avausottelu Haitia vastaan on koko kansan odottama hetki. Kun Skotlanti oli viimeksi mukana miesten MM-kisoissa, McTominay oli tuskin päässyt vaipoista – nyt hän on joukkueen kantava voima.
Koko maa toivoo, että Napolin mestari ja Skotlannin Super Mario pystyy siirtämään seurajoukkueidensa menestysreseptin maajoukkueeseen ja pitämään hymyn huulillaan myös MM-avauksen jälkeen. Hänen tarinansa – pienikokoisesta, epävarmasta akatemiapelaajasta maailmanhuipulle – on jo nyt esikuva tuhansille nuorille pelaajille.
Superammattilaiset ja julkisuus – esimerkkejä huipulta
McTominayn ura kertoo, kuinka tärkeää on yhdistää ammatillinen kurinalaisuus, fyysinen harjoittelu ja henkinen kestävyys. Samaa nähdään muissakin huippu-urheilijoissa, joiden jokainen liike ja valinta kiinnostaa mediaa ja faneja. Esimerkiksi Yhdysvaltain entisen presidentin tyttären urheilullinen elämäntapa ja rantapäivät nousivat otsikoihin, kun Ivanka Trump surffaa Costa Ricassa paparazzikuvissa ja esittelee huippukuntoaan. Samalla tavalla McTominayn jokainen ottelu, maali ja ele analysoidaan tarkasti – ero on vain siinä, että huomio kohdistuu ennen kaikkea suorituksiin kentällä.
McTominayn tarina osoittaa, että menestys kansainvälisellä huipulla ei synny sattumalta – se on vuosien työn, epäonnistumisten, kurinalaisuuden ja periksiantamattomuuden tulos. Skotlanti ja Napoli tietävät, että heidän keskikenttänsä moottorilla on vielä monta huippuvuotta edessään.
Ei sisällä instagram post:eja
