Hezbollah hyödyntää kuituoptisia drooneja Israelia vastaan – oppia Ukrainan sodasta

Hezbollahin kuituoptiset droonit ovat nousseet lyhyessä ajassa sen tärkeimmäksi aseeksi Israelin sotilaita ja siviilejä vastaan Libanonin raja-alueella. Kuusi viikkoa kestäneen, nimellisesti voimassa olevan tulitauon aikana juuri nämä uudentyyppiset räjähdelatauksilla varustetut droonit nähdään nyt suurimpana uhkana pohjoisessa.

Kuolettavat iskut tulitauosta huolimatta

Keskiviikkona yksi israelilainen sotilas sai surmansa ja kaksi haavoittui drooni-iskussa lähellä Shomeran rajayhteisöä. Tulitauon alkamisen jälkeen surmansa saaneista 11 israelilaisesta sotilaasta ja yhdestä siviilipuolustuksen urakoitsijasta peräti kahdeksan on kuollut juuri kuituoptisten droonien iskuihin.

Valtaosa iskuista on kohdistunut Israelin joukkoihin, jotka miehittävät laajoja alueita Etelä-Libanonissa. Israelilaisen Alma Research Center -tutkimuslaitoksen mukaan Hezbollah on kuitenkin lisännyt myös iskujaan Israelin puolella rajan tuntumassa sijaitseviin yhteisöihin. Keskus on kirjannut jo yli sata drooni-iskua Israelin puolella oleviin kyliin ja kaupunkeihin tulitauon alkamisen jälkeen huhtikuussa.

Shomera elää jatkuvan drooniuhan alla

Shomera, vehreä rajakylä Libanonin rajan länsipäässä, on joutunut sopeutumaan uuteen uhkakuvaan. Kaduille on jäänyt iskujen jälkeen ohuita, hopeanhohtoisia kuituoptisia johtoja – fyysinen muistutus taivaalta hiipivästä vaarasta.

”Ongelma on se, ettet tunne niiden tulevan. Istu siinä kaikessa rauhassa ja yhtäkkiä se on päälläsi”, kuvailee kyläneuvoston johtaja Sami Zanetti. ”Ja jos juokset pakoon, se seuraa sinua.”

Hän osoittaa bussipysäkkiä, jonka seinä on täynnä sirpalejälkiä. Vain muutamaa minuuttia ennen iskua paikalla oli seissyt koulubussi täynnä lapsia.

Miksi kuituoptiset FPV-droonit ovat niin vaikeita torjua?

Hezbollahin käyttämät kuituoptiset droonit tunnetaan myös FPV-drooneina (First-Person View). Ne eroavat olennaisesti raketeista ja kranaatinheittimistä, joihin Shomeran kaltaiset yhteisöt ovat tottuneet:

• Drooneihin on kiinnitetty räjähdelasti, ja ne lentävät matalalla maaston peitossa.
• Niitä ei ohjata tavallisen radiosignaalin avulla, joten Israelin armeijan elektroninen häirintä ei tehoa niihin yhtä helposti.
• Ohjausyhteys perustuu ohueen kuituoptiseen johtoon, joka kulkee droonin perässä ja välittää videokuvaa suoraan operaattorille.
• Operaattori näkee reaaliaikaisesti maalin ja voi ohjata droonia seuraamaan liikkuvaa kohdetta.

Tätä taktiikkaa on hiottu Ukrainan sodassa, jossa Venäjä ja Ukraina ovat käyttäneet laajasti edullisia, kameralla varustettuja FPV-drooneja. Nyt sama teknologia on siirtynyt Lähi-idän taistelukentälle.

Rajayhteisöissä sireenit soivat useita kertoja päivässä varoittaen Libanonin puolelta lähestyvistä drooneista. Varoituksen ja iskun välinen aika mitataan usein sekunneissa – ja toisinaan hälytystä ei ehditä antaa lainkaan.

”Roketeilla minulla on 15 sekuntia aikaa juosta pommisuojaan. Droonien kanssa et tiedä lainkaan, milloin ne putoavat”, Zanetti sanoo.

Arki pommisuojan ja pelon välissä

Haastattelun aikana Shomerassa sireenit alkavat ulvoa. Puhelinhälytykset kertovat droonin olevan matkalla suoraan kylää kohti. Toimittaja ja asukkaat siirtyvät julkiseen pommisuojaan ja tähyävät taivaalle. Tällä kertaa isku ei lopulta osu kylään, mutta ajotietä peittävät silti aiempien iskujen jäljiltä jääneet ohuet kuituoptiset langat.

Edellisenä päivänä yhteisön vapaaehtoinen turvallisuustiimi kuvattiin jaetulla videolla jahtaamassa kadun yllä lentänyttä droonia ja tulittamassa sitä, aivan seitsemän lapsen isän, persikka- ja nektariiniviljelijä Amichai Ben Davidin talon edustalla.

”Drooni tuli ja me ryntäsimme sisälle taloon”, Amichai kertoo. ”Ulkoa sotilaat ampuivat sitä ja onnistuivat pudottamaan sen. He pelastivat meidät, Jumalalle kiitos.”

Amichai on asunut kylässä koko ikänsä. Talon katossa ammottaa jo valmiiksi suuri reikä viime vuonna osuneen raketin jäljiltä, mutta hänen mukaansa droonit edustavat aivan erilaista uhkaa.

”Ohjusiskut loppuivat tulitauon myötä – ja droonit alkoivat tulla niiden tilalle. Niissä on kamerat, ja jos ne havaitsevat sotilaan univormussa tai jonkun, josta he eivät pidä, drooni vain pudottaa räjähteensä ja räjähtää.”

Hezbollahin drooniarsenaali ja Iranin rooli

Alma Research Centerin mukaan Israelin armeija arvioi, että Hezbollahilla on kymmeniä koulutettuja droonioperaattoreita ja huomattava varasto pieniä, edullisia drooneja. Yhden laitteen hinnaksi arvioidaan noin 300–400 dollaria, mikä tekee niistä suhteellisen halvan mutta tehokkaan joukkotuhoaseen kaltaisen välineen rajaseudun kuluttamiseksi.

”He ovat lisänneet hyökkäysten määrää rajan yli Israelin puolelle”, toteaa keskuksen johtaja, entinen IDF:n upseeri Sarit Zehavi. ”Uskon, että kyse on suorasta käskystä Iranilta, taustalla Yhdysvaltojen ja Iranin välinen sopimuskehys. Iran haluaa tilanteen, jossa Israel iskee Hezbollahia vastaan niin voimakkaasti, että koko alue räjähtää uudelleen ja palataan lähtöruutuun.”

Israelin armeijan tiedottaja kapteeni Adi Stoler kuvailee Hezbollahin tavoitteita suorasukaisesti: ”Heidän päämääränsä on vahingoittaa mahdollisimman monia ihmisiä. Kun he näkevät, että israelilaiset sotilaat suojaavat itseään paremmin, he siirtävät katseensa siviileihin. Ihmiset haluavat elää normaalia elämää, viedä lapsensa kouluun, käydä töissä – jos Hezbollah voi iskeä heihin silloin, se tekee niin.”

Israelin vastatoimet: iskuja Beirutiin ja uutta puolustustekniikkaa

Hezbollahin lisääntyneet drooni-iskut ovat herättäneet Israelissa vaatimuksia kovista vastatoimista. Israelin puolustusvoimien komentajan kerrotaan vaatineen iskuja ”rakennuksiin Beirutissa” vastauksena drooniuhkaan. Äärioikeistolainen valtiovarainministeri Bezalel Smotrich on todennut, että ”jokaisesta sotilaaseen osuvasta droonista tulisi romahduttaa sata rakennusta” Hezbollahin vahvalta tukialueelta Etelä-Beirutissa.

Pääministeri Benjamin Netanyahu lupasi hiljattain antaa Hezbollahille ”murskaavan iskun”. ”On totta, että he lähettävät drooneja meitä kohti”, hän sanoi. ”Meillä on erityinen tiimi työskentelemässä tämän parissa, ja tulemme ratkaisemaan tämän.”

Israel on saanut kritiikkiä siitä, että se reagoi liian hitaasti Ukrainan sodassa kehitettyihin oppeihin kuituoptisten droonien torjumisesta. Zehavin mukaan Alma varoitti jo vuonna 2024, että juuri nämä droonit olisivat Hezbollahin seuraava merkittävä uhka.

”Tiesimme tämän olevan tulossa, koska oli ilmeistä, että Hezbollah omaksuisi Ukrainasta tutut toimintatavat. Kun Israel onnistui paremmin rakettien ja perinteisten UAV-lennokkien torjunnassa, oli selvää, että FPV-droonit olisivat seuraavana vuorossa”, Zehavi sanoo.

Teknologinen kilpajuoksu: droonien torjunta kehityksen pullonkaulana

Kapteeni Adi Stolerin mukaan kuituoptiset droonit eivät muodosta Israelille olemassaolon uhkaa, mutta ne ovat vakava taktinen haaste. ”Näiden tyyppiset droonit ovat meille haaste. Teemme töitä ratkaistaksemme ongelman mahdollisimman nopeasti”, hän toteaa.

Eräs Israelin armeijan virkamies myöntää, että suurin pullonkaula drooniuhan torjunnassa liittyy ”asekehityksen puutteisiin”. ”Vastaus ei ole aukoton, ja havaitsemis- ja torjuntakykyjä on kehitettävä edelleen”, hän sanoo. Droonien torjuminen on nyt Pohjoisen komennuskunnan ”keskeinen tehtävä”, johon ohjataan merkittäviä resursseja.

Ukrainan rintamalta omaksuttujen oppien mukaisesti israelilaisjoukot ovat alkaneet peittää asemiaan verkoilla, joiden tarkoitus on takertaa ja sotkea pienet, matalalla lentävät droonit. Samalla useat israelilaiset puolustusalan yritykset kehittävät uusia järjestelmiä droonisodan torjumiseksi. Alma Research Centerin mukaan kehitteillä on muun muassa:

• kehittyneitä torjuntadrooneja, jotka jahtaavat vihollisdrooneja,
• erikoisvalmisteista sirpaloituvaa ammusta droonien tuhoamiseen,
• automaattisia tulitusjärjestelmiä, joissa on elektro-optiset sensorit.

Yksi hankkeista on israelilaisyritys Smart Shooterin järjestelmä, jossa sensori skannaa ympäristöä jatkuvasti ja lähettää datan sotilaan henkilökohtaiseen aseeseen kiinnitetylle tietokoneelle. Tietokone analysoi uhan, lukittuu kohteeseen ja antaa sotilaalle optimaalisen ampumaikkunan droonin pudottamiseksi.

Israelilaislehti Israel Hayomin mukaan tähänastiset puolustusjärjestelmät eivät ole kuitenkaan riittäneet pysäyttämään drooniuhkaa. Lehti väittää, että Israelin ensisijainen sotilaallinen vaihtoehto on tällä hetkellä tuhota droonit varastoissa tai eliminoida operaattorit jo ennen laukaisua. IDF julkaisi hiljattain videon, jonka se väittää esittävän iskua Etelä-Libanonissa droonioperaattoriin, joka oli noutamassa lennokkiaan.

Informaatiosota: droonivideoista propagandaa

Taistelukentällä käytävä kilpajuoksu heijastuu myös julkisuuteen, jossa käydään rinnakkaista propagandasotaa. Hezbollah julkaisee säännöllisesti editoituja videoita väitetyistä drooni-iskuistaan israelilaiskohteisiin. Videoihin yhdistetään uhkaavaa musiikkia ja dramaattisia leikkauksia, joiden tavoitteena on lujittaa järjestön kannatusta ja pelotella vastustajaa.

Yhdessä tällä viikolla julkaistussa videossa droonin kerrotaan lentävän kohti israelilaisia sotilaita kuljettavaa ajoneuvoa Bint Jbeilin kylässä Libanonissa. Tallenne päättyy hetkeen, jossa kaksi sotilasta hyppää pois kuorma-autosta juuri ennen kuin drooni törmää siihen.

Laajenevat evakuoinnit ja rajun vastaiskun vaatimukset

Keskiviikkona Israel määräsi uudet evakuoinnit Etelä-Libanonin kyliin, kaupunkeihin ja taajamiin. Päivän päätteeksi IDF antoi laajan evakuointikäskyn kaikille alueille Zahrani-joen eteläpuolella, noin 40 kilometrin säteellä rajasta. Samalla Israel jatkaa ilmaiskuja eri puolille Libanonia ja raivaa alueita, joiden se väittää olevan Hezbollahin taistelijoiden käytössä.

Shomerassa monet katsovat, että Israelin pitäisi mennä vielä pidemmälle, vaikka tulitauko Libanonin hallituksen kanssa ja Yhdysvaltain – artikkelissa mainitun – presidentin diplomaattiset ponnistelut Iranin kanssa rajoittavatkin armeijan liikkumavaraa.

Persikkaviljelijä Amichai Ben David ei peittele kantaansa: ”Miten tämä pysäytetään? Menemällä syvemmälle Libanoniin erittäin voimakkaalla iskulla.”

Kyläneuvoston johtaja Sami Zanetti haluaa joko ”aidon rauhan” Hezbollahin kanssa tai täysimittaisen sodan. ”Haluaisin, että maa tekisi rohkean päätöksen ja puhdistaisi terroristit lopullisesti. Hoitaisi Hezbollahin pois päiviltä”, hän sanoo ja lisää, että Israelin kädet ovat hänen mielestään sidotut ulkovaltojen, erityisesti Yhdysvaltain, vuoksi.

Kaltoinkohteluväitteet ja sodan inhimillinen hinta

Droonisodan rinnalla käydään myös taistelua mielipiteistä ja ihmisoikeuksista. Kun sotilaallinen paine ja teknologinen kilpajuoksu kovenevat, lisääntyvät samalla väitteet väärinkäytöksistä ja kaltoinkohtelusta. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten Gazan laivueen aktivistit ovat kertoneet kokemastaan kaltoinkohtelusta Israelin pidätyskeskuksissa. Tällaiset tapaukset muistuttavat, että teknologisen sodankäynnin taustalla on aina inhimillinen ulottuvuus – vangit, siviilit ja rajaseudun asukkaat, joiden arkea varjostavat sekä droonit että konfliktin poliittiset seuraukset.

Ei sisällä instagram post:eja