IS-perheiden paluu Syyriasta Australiaan: turvallisuus, oikeus ja pitkä valmistelu

Kolmetoista Australiasta kotoisin olevaa naista ja lasta, joilla on kytköksiä terroristijärjestö Isisiin (Islamic State, IS), ovat varanneet lentoliput palatakseen kotiin Syyrialaiselta leiriltä. Australian hallitus on vahvistanut, ettei se ole tarjonnut heille apua matkan järjestämisessä, mutta se valmistautuu ottamaan heidät vastaan tiukoin turvallisuus- ja oikeudellisin toimin.

Keitä palaajat ovat ja mistä he tulevat?

Palaava ryhmä koostuu neljästä naisesta ja yhdeksästä lapsesta. He ovat olleet vuosia al-Rojin leirillä Pohjois-Syyriassa, jonne he päätyivät sen jälkeen, kun Isis menetti viimeisen alueellisen tukikohtansa Syyriassa vuonna 2019. Ryhmä on osa suurempaa 34 ihmisen joukkoa, johon uskotaan kuuluvan Isis-taistelijoiden vaimoja, leskiä ja lapsia – heistä jopa 23 on lapsia.

Laajempi 34 hengen joukko poistui leiriltä jo helmikuussa, mutta palasi myöhemmin takaisin niin sanottujen teknisten syiden vuoksi. Australian hallitus kieltäytyi tuolloin virallisesta kotiuttamisesta, eikä se ole myöskään nyt osallistunut paluumatkan käytännön järjestelyihin.

Hallitus: ei apua paluuseen, mutta tiukka valvonta perillä

Sisäministeri Tony Burke korosti, että hallitus ei ole tarjonnut eikä tule tarjoamaan tukea naisille ja lapsille heidän matkallaan takaisin Australiaan. Hänen mukaansa kyse on ihmisistä, jotka ovat tehneet erittäin vakavan päätöksen liittyä vaaralliseen terroristijärjestöön ja altistaneet lapsensa äärimmäiselle väkivallalle ja kurjuudelle.

Burke muistutti, että jokainen, jonka epäillään syyllistyneen rikoksiin, voi odottaa kohtaavansa Australian lain koko ankaruuden. Viranomaiset saivat tiedon paluusta välittömästi, kun lentoliput varattiin – hälytys siirtyy viranomaisille jo varausta tehtäessä.

Samalla Burke myönsi, että hallituksella on hyvin rajalliset mahdollisuudet estää Australian kansalaisia palaamasta kotimaahansa, vaikka heillä olisi tausta terroristijärjestöön liittymisessä.

Poliisi: osa pidätetään heti maahan saavuttaessa

Australian liittovaltion poliisin (AFP) komissaari Krissy Barrett kertoi, että osaa palaajista odottaa pidätys heti heidän saavuttuaan Australiaan. Hän ei täsmentänyt, kuinka moni 13 hengen ryhmästä otetaan heti kiinni, mutta vakuutti, että myös ne, joita ei heti pidätetä, pysyvät aktiivisen tutkinnan kohteena.

Barrettin mukaan viranomaiset ovat yli vuosikymmenen ajan keränneet todisteita siitä, ovatko ryhmän jäsenet syyllistyneet terrorismirikoksiin tai vakaviin kansainvälisiin rikoksiin, kuten orjakauppaan ja muihin rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Nämä esitutkinnat muodostavat perustan mahdollisille syytteille ja oikeudenkäynneille.

Vuosien valmistelu: seuranta- ja hallintasuunnitelmat valmiina

Burken mukaan Australian viranomaiset ovat valmistautuneet tähän tilanteeseen jo vuodesta 2014 lähtien. Maahan on laadittu pitkän aikavälin suunnitelmia, joiden tarkoitus on hallita ja valvoa palaajia sekä suojella yleistä turvallisuutta. Näihin suunnitelmiin kuuluu muun muassa rikosoikeudellinen prosessi, tiedustelullinen seuranta ja sosiaalisen tuen järjestäminen lapsille.

Myös Australian turvallisuus- ja tiedustelupalvelut ovat mukana kokonaisvaltaisessa valvonnassa. Australian turvallisuus- ja tiedusteluorganisaation (Asio) pääjohtaja Mike Burgess totesi, ettei hän ole välittömästi huolissaan ryhmän paluusta, mutta painotti, että palaajat tulevat olemaan viranomaisten tarkassa seurannassa.

Burgessin mukaan on palaajien omasta toiminnasta kiinni, miten tilanne kehittyy: jos he osoittavat merkkejä radikalisoitumisesta tai turvallisuusuhasta, Asio ja poliisi ryhtyvät toimiin yhteisten vastaterroriyksiköiden kautta.

Lasten kohtalo: integraatio, terapia ja deradikalisaatio

Erityistä huolta on herättänyt leireillä kasvaneiden lasten tilanne. Viranomaisten mukaan kaikki palaavat lapset ohjataan yhteisöön integroitumisen ohjelmiin, terapeuttiseen tukeen sekä väkivaltaisen ääriajattelun vastaisiin ohjelmiin. Tavoitteena on katkaista yhteys jihadistiseen ideologiaan ja tarjota lapsille mahdollisuus turvalliseen ja vakaaseen arkeen.

Lasten auttaminen nähdään paitsi inhimillisenä velvollisuutena, myös keskeisenä turvallisuustoimena pitkällä aikavälillä. Ilman tukea traumatisoituneilla lapsilla olisi suurempi riski ajautua uudelleen ääriliikkeiden vaikutuspiiriin.

Oikeudelliset keinot: väliaikaiset maahantulokiellot ja kansainvälinen vertailu

Australia on jo käyttänyt erityisiä oikeudellisia työkaluja Isis-taustaisten kansalaisten hallintaan. Aiemmin tänä vuonna yksi al-Rojin leirillä olleista henkilöistä määrättiin enintään kahden vuoden pituiseen temporary exclusion order -määräykseen, joka kielsi häntä palaamasta Australiaan määräajaksi. Tällaisilla määräyksillä pyritään antamaan viranomaisille lisäaikaa turvallisuusarvioiden tekemiseen.

Australian linja asettuu laajempaan kansainväliseen kehykseen. Useat muut maat – kuten Ranska, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta – ovat niin ikään kieltäytyneet kotiuttamasta suurinta osaa Syyrian leireille jääneistä Isis-taustaisista kansalaisistaan. Jokainen maa tasapainottelee oman perustuslakinsa, kansainvälisten velvoitteidensa ja sisäisen turvallisuutensa välillä.

Turvallisuus, ihmisoikeudet ja kustannukset – laajempi keskustelu

Isis-perheiden paluu nostaa esiin tuttuja kysymyksiä: miten sovittaa yhteen kansallinen turvallisuus, ihmisoikeudet ja kansainväliset velvoitteet? Australian tapaus muistuttaa siitä, että vaikka valtiolla on velvollisuus suojella kansalaisiaan terrorismilta, sillä on myös vastuu omista kansalaisistaan – myös silloin, kun nämä ovat tehneet raskaita virheitä.

Keskustelu ei rajoitu pelkästään turvallisuuteen. Kysymykset kustannuksista, sosiaalipalveluista ja siitä, miten yhteiskunta suhtautuu palaaviin Isis-perheisiin, ovat osa laajempaa julkista debattia. Samankaltaisia pohdintoja käydään myös urheilumatkojen ja suurten kansainvälisten tapahtumien kohdalla, joissa turvallisuus, matkakulut ja poliittiset jännitteet kietoutuvat yhteen. Esimerkiksi analyysit siitä, paljonko Englannin ja Skotlannin kannattajille maksaa MM-kisoihin matkustaminen 2026, osoittavat, kuinka monitasoisia ja kalliita kansainväliset liikkumisratkaisut voivat olla niin yksilöille kuin valtioillekin.

Australia jatkaa nyt linjaa, jossa se ei aktiivisesti kotiuta Isis-taustaisia kansalaisiaan, mutta ei voi myöskään täysin estää heidän paluutaan. Seurauksena viranomaiset panostavat pitkäkestoiseen valvontaan, rikosoikeudelliseen vastuuseen ja erityisesti lasten tukemiseen – kysymykseen, joka tulee olemaan keskeinen myös tulevina vuosina, kun Syyrian leireiltä palaavien määrä mahdollisesti kasvaa.

Ei sisällä instagram post:eja