Ukrainalaiset loukussa Oleshkyssa – pysyä kotona vai riskeerata ”Kuoleman tie”
Eteläinen ukrainalaiskaupunki Oleshky on ajautunut hiljaiseen humanitaariseen kriisiin. Sodan runtelema, jokien ja miinakenttien eristämä kaupunki on kuukausia ollut lähes täysin katkaistu tuoreista ruoka- ja lääketoimituksista. Osa asukkaista yrittää sinnitellä raunioissa, osa taas pohtii, uskaltaako paeta pitkin reittiä, jota kutsutaan nyt pelonsekaisesti nimellä ”Kuoleman tie”.
Miinoitettu tie sulkee kaupunkilaiset loukkuun
”Tie on miinoitettu. Olemme jumissa täällä”, kuvailee Ludmilla, nimi muutettu, puhelimessa palaneen talon katolta Oleshkyssa. Hänen mukaansa ihmiset tekevät kaikkensa selviytyäkseen, mutta arki typistyy taisteluksi ruoasta, vedestä ja lämmöstä.
Paikallisten kertomusten mukaan noin 2 000 jäljellä olevaa asukasta on käytännössä eristetty: tuore ruoka ja lääkkeet pääsevät kaupunkiin vain satunnaisesti vapaaehtoisten ja avustusjärjestöjen avulla. Valokuvat kaupungin aukiolta näyttävät väkijoukon, pääasiassa iäkkäitä ihmisiä, jonottamassa harvinaisia elintarviketoimituksia.
Niille, joilla ei ole varaa ostaa kalliita tuotteita, selviytyminen tarkoittaa hylättyjen naapuritalojen penkomista. Pastasta ja säilykkeistä on tullut pääasiallisia perustarvikkeita – kaikkea, mikä säilyy pitkään ja on helposti varastoitavissa.
Oleshky puristuksissa maantieteen ja sodan välissä
Oleshky sijaitsee Dnipro-joen vasemmalla eli itärannalla ja on ollut Venäjän miehittämä siitä lähtien, kun Moskova aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Joen toisella puolella, Hersonin kaupungin ympäristössä, ovat Ukrainan joukot, jotka valtasivat alueen takaisin marraskuussa 2022 pakottaen Venäjän joukot joen taakse.
Kaupunki on kirjaimellisesti puristuksissa: pohjoisessa joen yli johtavat sillat on tuhottu, ja sisämaan tiet ovat joko miinoitettuja, tulituksen alla tai kokonaan kulkukelvottomia. Oleshky on sekä maantieteellisesti että sotilaallisesti ansassa, kahden armeijan tulilinjalla.
Ukrainan ihmisoikeusvaltuutettu on varoittanut tilanteen kehittymisestä täysimittaiseksi humanitaariseksi katastrofiksi. Vaikka yksittäisiä avustuskuljetuksia on päässyt perille, kokonaiskuva on synkkä: kaupunki elää eristyksissä ja pelossa.
”Kuoleman tie” – hengenvaarallinen pakoreitti
Oleshkyssa asuvat kuvaavat kaupungista poistumista venäläisten valvomaa, miinoitettua reittiä pitkin uhkarohkeaksi venäläiseksi rulettiksi. Tie, joka kulkee Dnipro-joen suuntaisesti kohti Hola Prystania, on saanut nimen ”Kuoleman tie” toistuvien räjähdysten ja palaneiden ajoneuvojen vuoksi.
Volodymyr, viisikymppinen entinen asukas, kertoo, kuinka hänen perheensä lopulta päätti paeta vapaaehtoisten järjestämällä ambulanssikuljetuksella. ”Lähtien Oleshkyssa kaikki rukoilivat, ettemme osuisi miinaan”, hän sanoo. Päätös syntyi vasta, kun pommitusten, droonipelon ja naapurin kuoleman näkemisen aiheuttama trauma kävi sietämättömäksi. ”Kukaan meistä ei enää kestänyt.”
Hänen mukaansa tie Oleshkyssa Hola Prystaniin oli täynnä hiiltyneitä autonraatoja. ”Koko moottoritie Oleshkyssa Hola Prystaniin on täynnä palaneita autoja. Osa niistä paloi ihmisten ollessa sisällä.”
Satelliittikuvat tukevat todistuksia: ainakin kahdeksan vaurioitunutta ajoneuvoa näkyy lyhyellä tieosuudella Oleshkyssa Kardashynkan suuntaan. Lisäksi tieosuuksilla näkyy suuria palojälkiä, jotka viittaavat voimakkaisiin räjähdyksiin. Vastaavia tuhon merkkejä on myös E97-tien varrella kaupungin itäpuolella.
Jatkuva tulitus, droonit ja miinat arjen osana
Kaupungissa elävien kertomusten mukaan Venäjän sotilaat piileskelevät kellareissa ja rakennusten sisällä suojautuakseen Ukrainan drooneilta. Asukkaiden mukaan sotilaita ei juuri näy kaduilla, mutta heidän läsnäolonsa tuntuu tarkastuspisteinä, liikkumisrajoituksina ja jatkuvana epävarmuutena.
Ludmilla kertoo, että hänen oma kotinsa tuhoutui, kun yläjuoksulla sijaitseva Kakhovkan pato räjäytettiin kesäkuussa 2023 Venäjän miehityksen aikana, aiheuttaen laajamittaiset tulvat. Nyt hän asuu toisessa, osittain palaneessa talossa. ”En lähde minnekään, koska ei ole mitään mihin mennä. Tuhoutumista tapahtuu kaikkialla”, hän sanoo. Puiden kaataminen polttopuiksi on helpompaa, jos ne ovat jo valmiiksi vaurioituneet kranaattien tai ohjusten osumista.
Asukkaat kertovat myös, että kaatuneet voivat maata kaduilla päiviä ilman, että kukaan uskaltaa tai pystyy hakemaan ruumiita pois. Venäläissotilaiden ruumiit saatetaan joidenkin mukaan jättää kokonaan oman onnensa nojaan.
Humanitaarinen umpikuja ja syytösten kierre
Ukrainan ihmisoikeusvaltuutettu Dmytro Lubinets on vedonnut Venäjään humanitaarisen käytävän avaamiseksi, jotta siviilit voitaisiin evakuoida turvallisesti pois Oleshkyssa ja ympäröiviltä alueilta. Hänen mukaansa Venäjä syyllistyy tarkoitukselliseen terroriin siviiliväestöä kohtaan estämällä turvalliset poistumistiet ja avun perille pääsyn.
Ukrainalaisviranomaiset väittävät, että sekä siviilit että kaupunkiin sijoitetut venäläissotilaat on jätetty miehittäjien toimesta oman onnensa nojaan. Venäjän Lontoon-suurlähetystö puolestaan kiistää syytökset ja syyttää Ukrainan ”järjestelmällisiä iskuja” Oleshkyssa kärjistyneestä tilanteesta. Venäjän nimittämä Hersonin alueen kuvernööri Vladimir Saldo on Telegram-kanavallaan syyttänyt Ukrainaa koulujen ja päiväkotien tuhoamisesta, mutta ei ole juuri kommentoinut kaupungin humanitaarista ahdinkoa.
Kansainvälinen Punainen Risti (ICRC) kertoo olevansa yhteydessä molempien osapuolten viranomaisiin saadakseen tarkempaa tietoa tilanteesta ja mahdollisuuksista parantaa siviilien suojaa. Käytännön tasolla miinojen alkuperää ja vastuuta niiden asettamisesta on kuitenkin vaikea selvittää – etenkin, kun rintamalinjat ovat liikkuneet ja alue on edelleen aktiivista taistelualuetta.
Miinasota vaarantaa siviilit – molempien osapuolten rooli
Yksi Ukrainan sotilas kertoo, että myös Ukraina on käyttänyt miinoja estääkseen Venäjän ase- ja joukkojenkuljetuksia kaupunkiin. Hänen mukaansa ukrainaisjoukot pyrkivät kuitenkin pitämään vapaaehtoiset ajan tasalla turvallisista reiteistä siviilien evakuointia varten, kun taas Venäjän väitetään ”ripottelevan” miinoja välittämättä siviiliriskeistä.
Satelliittikuvissa näkyvät pienet juoksuhauta- ja puolustusverkostot tienristeyksissä kertovat alueen voimakkaasta militarisoinnista. Miinakentät, tarkastuspisteet ja droonien jatkuva läsnäolo muuttavat jokaisen matkan, jopa lähikylään, potentiaalisesti hengenvaaralliseksi.
Epätoivon ja kiintymyksen välinen valinta
Kaikki eivät halua tai pysty lähtemään. Etenkin iäkkäille ukrainalaisille ajatus kodin, puutarhan ja tuttujen katujen jättämisestä tuntemattoman tulevaisuuden vuoksi on vaikea, vaikka ympärillä olisi tuhoa ja pelkoa. Moni on elänyt koko elämänsä samalla paikalla ja kokee, ettei uudelleen aloittaminen vieraalla paikkakunnalla ole realistinen vaihtoehto.
Hanna, toinen Oleshkyssa elävä asukas, kertoo nähneensä hiljattain droonin leijuvan noin 90-vuotiaan naisen yläpuolella. ”Hän vain katsoi ylös, viittoi kädellään ikään kuin sanoakseen: ’Tapahtukoon mitä tapahtuu’, ja jatkoi ontuen matkaansa.” Tällaiset hetket kiteyttävät sodan arjen: pelko on alati läsnä, mutta niin on myös tottumus ja tietynlainen välinpitämättömyys, kun vaarasta tulee osa jokapäiväistä elämää.
Oleshky osana laajempaa sodan talous- ja petoskuviota
Oleshkyssa kärjistynyt humanitaarinen kriisi kytkeytyy laajempaan sodan ja miehityksen aiheuttamaan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen epävakauteen. Sodan varjossa lisääntyvät paitsi väkivalta ja korruptio, myös erilaiset petos- ja rikosmuodot, kun normaali valvonta ja viranomaistoiminta heikkenevät. Esimerkiksi tapauksessa, jossa entinen Chick-fil-A -työntekijä syytettiin 80 000 dollarin mac and cheese -petoksesta, nähdään, miten poikkeusolot ja talouspaineet voivat ruokkia rikollisuutta myös kaukana varsinaisesta rintamasta. Saman logiikan mukaan sodan repimillä alueilla, kuten Oleshkyssa, rikollisuus, salakuljetus ja väärinkäytökset voivat kukoistaa, kun tavalliset ihmiset yrittävät selviytyä hinnalla millä hyvänsä.
Oleshkyssa ihmiset joutuvat tekemään lähes mahdottoman valinnan: jäädäkö tuhoutuneeseen, miinojen ja droonien varjostamaan kotikaupunkiin, vai riskeerata henkensä ”Kuoleman tiellä” toivoen parempaa tulevaisuutta jossain muualla. Niille, jotka ovat jo menettäneet kotinsa ja läheisiään, vaihtoehdot näyttävät yhtä lohduttomilta – mutta silti jokainen uusi päivä on päätös jatkaa eteenpäin.
Ei sisällä instagram post:eja
