Lapsikaappaukset Suomessa: Tilastot ja Toimintatavat
Suomessa vuosittain tapahtuvat lapsikaappaukset ovat merkittävä huolenaihe. Arvioiden mukaan Suomesta kaapataan vuosittain 20–30 lasta, kun taas ulkomailta Suomeen kaapataan noin 10–20 lasta. Nämä luvut pohjautuvat virallisiin tilastoihin, mutta kaikki tapaukset eivät päädy viranomaisten tietoon.
Useimmiten kaappaajana toimii toinen vanhemmista, ja tapauksia esiintyy erityisesti vanhempien erojen ja huoltajuuskiistojen yhteydessä. Esimerkiksi tuoreessa tapauksessa pohjalaisperheestä, jossa lapsi vietiin ulkomaille, on kyse lapsikaappauksesta. Vastaavanlainen tapaus nähtiin myös Ulvilassa, kun vanhemmat veivät lapsensa Norjaan kesällä 2024.
Oikeusministeriö vastaa lapsen palauttamisesta maista, jotka ovat Haagin lapsikaappaussopimuksen allekirjoittajia. Kolmansien maiden osalta ulkoministeriö tarjoaa vain rajallista apua. Oikeusministeriön mukaan Suomella on ollut yksittäisiä tapauksia Venäjän ja Ukrainan kanssa, mutta tapausmäärät ovat suhteellisen pieniä ja tapauskohtaisia.
Palautusmenettelyt sotaa käyvään maahan ovat erityisen haastavia. Suomen tuomioistuimet, kuten Helsingin hovioikeus, tekevät päätöksen lapsen palauttamisesta. Haagin sopimuksen 13 artiklan perusteella tuomioistuimen ei tarvitse määrätä lasta palautettavaksi, jos on olemassa vakava vaara lapsen turvallisuudelle.
Vuoden 2024 tilastojen mukaan Suomesta kaapattiin 55 lasta, mutta oikeusministeriö ei tilastoi tapauksia lapsikohtaisesti. Viime vuonna ministeriöön tuli 21 uutta hakemusta, ja tänä vuonna niitä on tullut seitsemän. Tapauksia on vuosittain reilut parikymmentä.
Yksittäisiä tapauksia on ollut eri sopimusvaltioiden kanssa, mutta naapurimaiden kanssa tapauksia on vuosittain. Joissakin tilanteissa lapsen kaappaus voi kestää vuosia, mikä voi johtua esimerkiksi siitä, että lasta ei löydy heti tai että päätös riitautetaan oikeudessa. Haagin sopimuksen mukaisesti tuomioistuimien tulee toimia kiireellisesti lapsen palauttamiseksi.
Lähde: iltalehti.fi
