Moskovan öljynjalostamon drooni-isku toi Ukrainan sodan lähemmäs Venäjän pääkaupunkia
Moskova on pitkään elänyt kuin kahdessa todellisuudessa. Yhdessä todellisuudessa arki jatkuu lähes normaalina, kahviloissa jonotetaan latteja ja kauppakeskuksissa tehdään ostoksia. Toisessa todellisuudessa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa hiipii yhä lähemmäs pääkaupunkia – drooni-iskujen ja räjähdysten muodossa. Torstaiaamu, jolloin Ukrainan drooni osui Moskovan kaakkoisosassa sijaitsevaan öljynjalostamoon, kuului selvästi jälkimmäiseen.
Paksu savuverho Moskovan yllä
Isku öljynjalostamoon oli näky, jota moni kuvaili epätodelliseksi. Etäältä katsottuna taivaalle noussut tumma savupilvi peitti suuren osan horisontista ja muutti aamunvalon uhkaavan hämäräksi. Musta savuverho roikkui Moskovan siluetin yllä kuin muistutuksena sodasta, jota monet ovat yrittäneet olla ajattelematta.
Samalla, kun savu nousi jalostamosta, elämä sen lähistöllä näytti kuitenkin jatkuvan oudolla tavalla normaalina. Pienen lammen rannalla kalastaja jatkoi rauhallisesti onkimista, katse veden pinnassa eikä savussa. Vastapäisellä leikkikentällä lapset keinuvat ja leikkivät, ikään kuin mitään poikkeuksellista ei olisi tapahtunut. Lähikaupan asiakkaat kulkivat sisään ja ulos, torstai vaikutti heille vain yhdeltä arkipäivältä muiden joukossa.
Tämä ristiriita – sodan näkyvä läsnäolo ja ihmisten arkinen välinpitämättömyys – kertoo, miten moskovalaisten käsitys normaalista on muuttunut. Se, mikä vielä pari vuotta sitten olisi ollut järkyttävä poikkeustilanne, on monille nyt osa uutta arkitodellisuutta.
Sota ei ole enää kaukainen – se on tullut Moskovaan
Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alussa Ukraina saattoi monen moskovalaisen mielessä tuntua kaukaiselta rintamalta, josta kuultiin lähinnä televisiouutisista. Ajan myötä tilanne on muuttunut. Viimeisen puolentoista vuoden aikana pääkaupunkilaiset ovat heränneet uutisiin murhatuista kenraaleista, drooni-iskuista ja ilmatorjunnan laukauksista kaupungin yllä.
Torstain isku öljynjalostamoon oli yksi laajimmista ilmahyökkäyksistä Moskovan alueelle sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Öljylaitoksen lisäksi vaurioita raportoitiin myös ostoskeskuksissa ja asuinrakennuksissa. Alueen kuvernöörin mukaan kahdeksanvuotias tyttö menehtyi tulipalossa, jonka sytytti yksi drooni-isku.
Monet moskovalaiset myöntävät, etteivät enää ylläty siitä, että drooneja putoaa pääkaupungin ympärille, mutta iskun mittakaava herätti silti huolta. Öljynjalostamon vieressä asuva Slava kuvailee tilannetta hämmentäväksi.
“En voi sanoa, että olisin täysin yllättynyt, mutta en odottanut näin suurta hyökkäystä. Kuulin räjähdyksiä ja näin valtavan savupilven. Sellaista näkee yleensä vain elokuvissa – nyt näin sen ikkunastani”, hän kertoo.
“Toisen maailmansodan voitimme neljässä vuodessa – miksi tämä jatkuu loputtomiin?”
Kaikki eivät kuitenkaan hyväksy ajatusta, että drooni-iskut ja rintaman lähestyminen olisivat vain uusi normaali. Paikallinen asukas Nadežda sanoo, ettei näe tilanteessa mitään tavallista.
“Toinen maailmansota voitettiin neljässä vuodessa, vaikka sotilailla oli tuskin ruokaa tai vettä. Nyt meillä on kaikki resurssit, mutta tämä sota vain jatkuu. Olen järkyttynyt”, hän sanoo.
Nadeždan kaltaiset venäläiset kysyvät yhä useammin, miksi niin sanottu “erikoisoperaatio” kestää näin kauan – ja miten on mahdollista, että sota on jo heidän kotikaupungissaan. Kysymys ei ole vain turvallisuudesta, vaan myös luottamuksesta viralliseen selitykseen sodan kulusta.
Kremlin vastaus: katse Ukrainaan, ei Moskovaan
Venäjän viranomaiset pyrkivät vastaamaan kasvavaan epävarmuuteen tutulla viestillä: syyllinen on länsi. Kerta toisensa jälkeen syyttävä sormi osoitetaan Euroopan johtajiin ja Natoon, joiden väitetään pidentävän sotaa tukemalla Kiovaa.
Torstain drooni-iskun jälkeen presidentti Vladimir Putin ei kuitenkaan sanonut asiasta julkisesti mitään. Venäläisten televisiokanavien uutislähetykset käsittelivät tapahtunutta vain lyhyesti, kuin kyse olisi marginaalisesta välikohtauksesta.
Seuraavana päivänä venäläislehtien uutisointi paljasti yhtenäisen linjan: pääsanoma oli, että vaikka Venäjä kärsii iskuista, Ukraina kärsii enemmän. Ultra-kremliläinen Komsomolskaja Pravda julisti, että “Venäjän iskut aiheuttavat Ukrainalle moninkertaisesti suurempaa tuhoa kuin Ukrainan hyökkäykset meille”.
Tabloidi Moskovski Komsomolets toisti viestiä: “Iskumme Ukrainan demilitarisoimiseksi ovat paljon tehokkaampia kuin Ukrainan hyökkäykset Venäjää vastaan.” Myös valtiollinen Rossiiskaja Gazeta korosti, että Venäjän hyökkäykset Ukrainan puolustusteollisuutta vastaan ovat “paljon voimakkaampia” kuin ne, joita venäläiset joutuvat kestämään.
Liiketalouden lehti Kommersant kirjoitti samaan sävyyn, että Venäjän iskut Ukrainan sotilas-teolliseen infrastruktuuriin ovat “merkittävästi tuloksellisempia” kuin Ukrainan vastaiskut. Siten luodaan kuva, jossa Venäjä esiintyy vahvana ja hallitsevana, vaikka drooni-iskut iskevät jo maan pääkaupunkiin.
Kun Kremlin edustaja Dmitri Peskov lopulta kommentoi tilannetta, hän kehotti venäläisiä katsomaan mieluummin kuvia Ukrainan kaupungeista kuin Moskovasta. “Videot meidän asevoimiemme iskujen seurauksista ovat vaikuttavia. Nämä iskut jatkuvat”, Peskov vakuutti.
Taloudellinen paine kasvaa – öljylaitokset tulilinjalla
Vaikka drooni-iskut eivät toistaiseksi ole näkyvästi muuttaneet Kremlin linjaa, ne lisäävät painetta Venäjän taloudelle. Pitkän kantaman ukrainalaiset iskut ovat viime kuukausina kohdistuneet erityisesti öljy- ja energiainfrastruktuuriin, mikä on strategisesti herkkä kohde maalle, jonka valtiontalous nojaa vahvasti energiavientiin.
Useilla Venäjän alueilla on raportoitu polttoainepulaa ja säännösteltyä jakelua. Bensiinin hinnat ovat nousseet ja paikoin pumput ovat kuivuneet väliaikaisesti. Kun öljynjalostamot ja varastointilaitokset joutuvat toistuvien iskujen kohteeksi, myös vienti ja sisämarkkinat horjuvat.
Moskovan alueen öljynjalostamon vaurioituminen on symbolisesti merkittävää: isku ei kohdistunut ainoastaan teolliseen kohteeseen, vaan myös pääkaupungin turvallisuuskuvaan. Kun savu peittää Moskovan taivaan, ajatus sodan “etäisyydestä” menettää uskottavuuttaan.
Uusi normaali: odotus seuraavasta drooni-iskusta
Venäläisessä julkisessa keskustelussa on yhä vahvemmin alettu puhua “uudesta normaalista”, jossa drooni-iskut, ilmatorjunnan äänet ja savupilvet ovat osa arkea. Moskovski Komsomolets arvioi suoraan, ettei 18. kesäkuuta tehty hyökkäys Moskovan alueelle tule olemaan “viimeinen, tai edes lähellä viimeistä”.
Monet tavalliset moskovalaiset kokevat tilanteen lamaannuttavana. Yksi nainen kiteytti tuntonsa katsoessaan jalostamolta nousevia savupilviä: “Me emme voi tehdä tälle mitään. Hallituksen tehtävä on päättää, mitä tehdään. Me voimme vain katsoa.”
Tämä passiivisuus ja epävarmuus muistuttaa monella tapaa muiden Euroopan maiden sisäisiä jännitteitä, joissa kansalaiset seuraavat sivusta, miten turvallisuus- ja väestökysymykset ratkotaan poliittisella tasolla. Esimerkiksi Sveitsin kansan päätös hylätä 10 miljoonan väestökatto osoittaa, kuinka turvallisuus, talous ja kansainväliset suhteet kietoutuvat yhteen – aivan kuten Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan, jossa taloudelliset, sotilaalliset ja poliittiset paineet puristuvat tavallisten ihmisten arkeen.
Moskovassa monet ovat jo sisäistäneet, että drooni-iskut ja sodan varjo eivät todennäköisesti katoa lähiaikoina. Kysymys kuuluu, kuinka kauan “epänormaali” voi jatkua ennen kuin se murentaa pysyvästi luottamuksen siihen, että valtio pystyy suojelemaan pääkaupunkilaisia – ja ennen kuin sota, joka alkoi Kremlin sanoin “erikoisoperaationa”, muuttuu yhä useamman venäläisen silmissä avoimeksi ja päättymättömäksi konfliktiksi.
Ei sisällä instagram post:eja
