Xi Jinping ja Kim Jong Un vahvistavat Kiinan ja Pohjois-Korean suhteita Pjongjangin huippukokouksessa

Kiina ja Pohjois-Korea vahvistavat strategista yhteistyötään tilanteessa, jossa suurvaltojen välinen valtapeli kiristyy Aasiassa ja globaalisti. Kiinan presidentti Xi Jinping päätti kahden päivän valtiovierailunsa Pjongjangiin, joka oli hänen ensimmäinen virallinen matkansa Pohjois-Koreaan sitten vuoden 2019. Vierailu alleviivaa Pekingin ja Pjongjangin välisten suhteiden pitkäaikaista merkitystä sekä sotilaallisesti että taloudellisesti.

Punainen matto ja näyttävä propaganda – Kim Jong Unin voimannäyttö

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong Un järjesti Xi Jinpingille näyttävän vastaanoton heti maanantaina. Presidenttiä tervehdittiin punaisella matolla, massiivisilla kunniavartioilla ja huolellisesti harjoitelluilla akrobaattiesityksillä, jotka toimivat sekä sisäisen propagandan välineenä että ulkoisena viestinä Pjongjangin tärkeitä kumppanuuksia korostavasta linjasta.

Vaikka vierailun aikana ei julkistettu konkreettisia sopimuksia tai uusia talouspaketteja, Pohjois-Korean valtiollinen uutistoimisto KCNA kertoi Kim Jong Unin korostaneen matkan poliittista painoarvoa. Kimin mukaan se, että Xi valitsi Pjongjangin vuoden ensimmäisen valtiovierailunsa kohteeksi, osoittaa Kiinan asettavan maiden kahdenväliset suhteet “äärimmäisen korkealle tärkeysjärjestyksessä”.

Kiina hakee otetta arvaamattomasta liittolaisestaan

Vierailu tapahtuu tilanteessa, jossa Peking pyrkii vahvistamaan vaikutusvaltaansa strategisesti tärkeään, mutta poliittisesti arvaamattomaan Pohjois-Koreaan. Pjongjang on viime vuosina lähentynyt merkittävästi Venäjää, muun muassa ase- ja ammusyhteistyön kautta, mikä on lisännyt Kiinan huolta oman vaikutusvaltansa heikkenemisestä Korean niemimaalla.

Tämän matkan jälkeen Xi voi arvioida muistuttaneensa Kim Jong Unia siitä, että Pohjois-Korean tärkein suojelija ja taloudellinen selkäranka on yhä Kiina. Samalla Kim pystyy viestimään sekä omalle kansalleen että ulkovalloille, että hänellä on edelleen vaikutusvaltaisia liittolaisia, vaikka maa elää YK:n ja länsimaiden asettamien raskaiden pakotteiden alla.

Vierailu asettuu osaksi laajempaa geopoliittista kehystä, jossa Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat kilpailevat vaikutusvallasta Aasiassa. Samanlaisia jännitteitä nähdään myös muualla maailmassa, esimerkiksi Myanmarin sisällissodan kiristyessä ja suurvaltojen etsiessä jalansijaa alueellisissa konflikteissa.

Yhteinen kohtalo ja ”vuosien mittainen ystävyys”

Maanantai-iltana järjestetyssä juhlavassa banketissa Xi Jinping ylisti Kiinan ja Pohjois-Korean suhteita, korostaen, että maat ovat “vuorten ja jokien yhdistämiä” ja jakavat “yhteisen kohtalon”. Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua raportoi, että Xi piti maiden välistä ystävyyttä vakaana myös kansainvälisen tilanteen myllerryksestä huolimatta.

Kim Jong Un toisti viestissäsä, että Pohjois-Korea pitää ystävyyttä Kiinan kanssa ehdottomana prioriteettinaan. Hän vakuutti myös tukensa Pekingin “Yksi Kiina” -periaatteelle, joka liittyy erityisesti Taiwanin asemaan ja Kiinan alueelliseen koskemattomuuteen. Kim korosti, että maiden välinen liittolaisuus toimii vakauden tukipilarina sosialistisessa leirissä.

Vierailun aikana Xi kertoi saavuttaneensa Kim Jong Unin kanssa “tärkeän yhteisymmärryksen” siitä, että molempien maiden tulee “tarttua ajan henkeen” ja syventää sekä korkeantason poliittisia kontakteja että kansalaisten välisiä suhteita. Tämä viittaa pyrkimykseen vahvistaa paitsi hallitusten välistä yhteistyötä, myös kulttuurivaihtoa ja taloudellista integroitumista.

65 vuotta puolustussopimusta – Kiinan ainoa virallinen liittolainen

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 65 vuotta Kiinan ja Pohjois-Korean puolustussopimuksen solmimisesta. Kyseessä on ainoa virallinen sotilaallinen liittosopimus, jonka Kiina on tehnyt minkään maan kanssa. Sopimus juontaa juurensa Korean sotaan, jossa kiinalaiset “vapaaehtoisjoukot” taistelivat Pohjois-Korean rinnalla Yhdysvaltojen johtamaa YK-koalitiota vastaan.

Nykyisessä geopoliittisessa ympäristössä sopimus toimii paitsi historiallisena symbolina, myös signaalina siitä, että Kiina ei ole valmis luopumaan Pohjois-Koreasta strategisena puskurivyöhykkeenä Yhdysvaltojen liittolaisia – Etelä-Koreaa ja Japania – vastaan. Kiina on myös Pohjois-Korean tärkein poliittinen ja taloudellinen kumppani, sekä käytännössä elintärkeä henkireikä maan taloudelle kansainvälisten pakotteiden keskellä.

Ydinaseet vaiettu sivuun – Peking hiljentänyt retoriikkaansa

Huomionarvoista on, että valtiolliset uutislähteet eivät maininneet Xi:n ja Kimin keskustelleen Pohjois-Korean ydinaseohjelmasta tai Korean niemimaan ydinaseriisunnasta. Tämä ei kuitenkaan yllätä tarkkailijoita: viime vuosina Kiina on selvästi pehmentänyt julkisia vaatimuksiaan Pohjois-Korean denuklearisaatiosta ja välttänyt aiheen korostamista.

Vaikka Kiina virallisesti tukee “ydinaseettoman Korean niemimaan” tavoitetta, Pekingin prioriteetti on käytännössä vakaus omilla rajoillaan ja Yhdysvaltojen vaikutusvallan rajoittaminen alueella. Pohjois-Korean ydinaseet nähdään Pekingissä sekä riskinä että vipuvartena, jonka kautta Kiina voi vaikuttaa Yhdysvaltojen ja liittolaisten liikkeisiin Koillis-Aasiassa.

Näin ollen on mahdollista, että ydinaseriisuntaan liittyvät keskustelut käytiin suljettujen ovien takana – jos lainkaan – mutta niitä ei haluttu nostaa julkisuuteen, jotta Pjongjang ei kokisi Kiinan asettavan sille liiallisia paineita.

Huippuvierailu kovatasoisella kiinalaisdelegaatioilla

Xi Jinping matkusti Pjongjangiin huomattavan korkean tason delegaation kanssa, mikä alleviivaa vierailun poliittista merkitystä. Mukana olivat muun muassa hänen käytännön esikuntapäällikkönään toimiva Cai Qi, puolustusministeri Dong Jun, ulkoministeri Wang Yi sekä kauppaministeri Wang Wentao.

Tiistaina Xi ja Kim vierailivat Ystävyyden tornilla, joka on omistettu Korean sodassa taistelleille kiinalaisille sotilaille. Vierailu muistutti historiallisesta verisiteestä, joka yhdistää maita. Myöhemmin he suuntasivat Pjongjangin korkeimman puoluekoulun alueelle, missä he istuttivat kuusen symboloimaan “ikivihreää ystävyyttä”, Xinhua raportoi.

Xi majoittui Kumsusanin valtiovierastalossa, joka sijaitsee Pjongjangin sydämessä. Vierastalo rakennettiin tiettävästi vuonna 2019 juuri Xi:n ensimmäistä valtiovierailua varten, ja se on sittemmin isännöinyt myös muiden liittolaisten johtajia, kuten Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja Valko-Venäjän presidenttiä Aleksandr Lukašenkaa.

Pinnan alla näkemyseroja – Pekingin turhautuminen kasvaa

Vaikka julkinen näyttämö korosti ystävyyttä ja yhtenäisyyttä, kaikki Kiinan ja Pohjois-Korean väliset jännitteet eivät pysyneet piilossa. Puheessaan Xi ilmaisi toiveensa, että vierailu “avaisi kirkkaamman tulevaisuuden molempien maiden sosialistiselle asialle”. Tämä viittaus on Pekingille herkkä kysymys.

Kiina on vuosikymmenten ajan yrittänyt houkutella Pohjois-Koreaa omaksumaan sen talousmallin: yhden puolueen poliittinen johto yhdistettynä asteittaiseen markkinatalouden, ulkomaisten investointien ja kansainvälisen kaupan avaamiseen. Pohjois-Korea on kuitenkin pitäytynyt äärimmäisen suljetussa, komentotalouteen nojaavassa järjestelmässä, jossa turvallisuus- ja sotilassektori priorisoidaan siviilitalouden kustannuksella.

CSIS-ajatushautomon Korea-ohjelmaa johtava Sydney Seiler arvioi viestipalvelu X:ssä, että Kiinan raportoinnissa on “elementtejä, jotka viittaavat Xi:n turhautumiseen”. Seilerin mukaan Kim Jong Un ei puheissaan viittaa minkäänlaiseen kehitysprosessiin tai taloudelliseen avautumiseen, ja Pohjois-Korea “kieltäytyy yhä oppimasta Kiinan kehityskokemuksesta”.

Tämä asetelma tekee Kiinan ja Pohjois-Korean suhteesta samanaikaisesti tiiviin ja jännitteisen: Pjongjang tarvitsee kipeästi Pekingin tukea, mutta haluaa säilyttää maksimaalisen poliittisen autonomian eikä ole valmis seuraamaan Kiinan talousmallia.

Xi, Kim ja suurvaltapolitiikan näyttämö

Kim Jong Unin kannalta Xi:n vierailu muutama viikko sen jälkeen, kun Xi on tavannut sekä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin että Venäjän presidentin Vladimir Putinin, on tärkeä symbolinen voitto. Se antaa kuvan johtajasta, joka on yhä osa suurvaltojen välistä diplomatiaa, vaikka hänen maansa on ankarien pakotteiden ja kansainvälisen eristyksen kohteena.

Xi puolestaan hyödyntää vierailua osoittaakseen, että Kiina säilyttää keskeisen roolin Korean niemimaan kysymyksissä, eikä aio luovuttaa Pohjois-Koreaa yksin Venäjän vaikutuspiiriin. Pjongjang toimii sekä mahdollisuutena että riskinä Pekingille: se voi tukea Kiinan strategisia tavoitteita, mutta äärimmäisyyksiin menevä sotilaallinen provosointi tai sisäinen epävakaus voisi aiheuttaa Kiinalle mittavia turvallisuus- ja pakolaisongelmia.

Vierailu vahvistaa kuvaa maailmasta, jossa blokkiajattelu ja valtakeskusten välinen kilpailu ovat palaamassa keskiöön. Kiinan ja Pohjois-Korean liittolaisuus, Venäjän ja Pohjois-Korean lähentyminen sekä Yhdysvaltojen ja sen Aasian liittolaisten yhteistyö muovaavat uudelleen turvallisuusarkkitehtuuria Koillis-Aasiassa – ja heijastusvaikutukset tuntuvat myös muualla maailmassa.

Ei sisällä instagram post:eja