Australiassa avataan kylmien murhatapausten tutkinta – brittitaaperon perhe vaatii totuutta 50 vuoden jälkeen

Yli puoli vuosisataa sitten Australian rannalta kadonneen brittitaaperon perhe kertoo eläneensä poliisin virheiden seurausten kanssa koko elämänsä. Uusi Uuden Etelä-Walesin (NSW) parlamentaarinen tutkinta pyrkii nyt vihdoin selvittämään, mitä todella tapahtui – ja tarkastelee samalla mahdollisia kytköksiä Australian pahamaineisimpaan sarjamurhaajaan Ivan Milatiin.

Kolmevuotias Cheryl Grimmer katosi rannalta – perhe syyttää poliisia epäonnistumisista

Brittiläinen Cheryl Grimmer, 3, katosi tammikuussa 1970 Fairy Meadow -rannalta Wollongongissa, Sydneyn eteläpuolella. Laajoista etsinnöistä huolimatta poliisi ei löytänyt johtolankoja, eikä tytön kohtalo ole selvinnyt tähän päivään mennessä.

Cherylin veli Ricki Nash kertoi NSW:n parlamentaariselle tutkintakomitealle, että perhe on elänyt poliisin epäonnistuneen tutkinnan varjossa yli 50 vuotta.

“Jos poliisi olisi tehnyt työnsä vuonna 1971, me tietäisimme totuuden jo vuosia sitten”, Nash sanoi viitaten varhaisiin tutkintavaiheisiin, joita perhe pitää riittämättöminä ja virheellisillä oletuksilla värittyneinä.

Nash muistutti, että hänen sisarensa ei ole vain arkistoon unohtunut tapausnumero: “Cheryl ei ollut pelkkä kansio poliisin hyllyllä, hän oli uskomattoman hauska, iloinen pikku tyttö.”

Syytetty vapautui, kun teinisena tehty tunnustus hylättiin

Vuonna 2017 erästä miestä vastaan nostettiin syyte Cherylin sieppauksesta ja murhasta. Häntä kutsuttiin nimellä “Mercury”. Hän oli teini-ikäisenä antanut tunnustuksen, joka yhdisti hänet tapaukseen, mutta oikeus katsoi tämän tunnustuksen myöhemmin todistamiskelvottomaksi.

Kun tunnustus hylättiin, koko oikeudenkäynti romahti. Syyttäjät joutuivat luopumaan jutusta, ja Mercury kiistää edelleen kaiken rikollisen toiminnan. Perheelle tämä merkitsi jälleen yhtä murskaavaa takaiskua pitkään jatkuneessa kamppailussa totuuden selvittämiseksi.

Toinen katoaminen samalta alueelta: Kay Dochertyn perhe vaatii vastauksia

Tutkinnan ensimmäisenä julkisena kuulemispäivänä ääneen pääsivät myös muut katoamistapausten omaiset. Heidän joukossaan oli Kevin Docherty, jonka kaksoissisar Kay katosi vuonna 1979 Wollongongin lähistöltä 15-vuotiaana.

“Molemmat vanhempani menivät hautaan ilman vastauksia, tietämättä mitä heidän ainoalle tyttärelleen tapahtui”, Kevin kertoi. “He kuolivat käytännössä särkyneeseen sydämeen kahdeksan vuoden välein.”

Dochertyn mukaan hänen äitinsä kohtasi poliisiasemalla sekä hyvää että huonoa tahtoa: “Kuten äiti aina sanoi, sinä yönä poliisiasemalla oli yksi hyvä poliisi ja yksi huono poliisi.” Tytär kirjattiin nopeasti karkuriksi, eikä katoamista tutkittu hänen mukaansa riittävällä vakavuudella. Tämän seurauksena etsinnät ja tutkinta jäivät hyvin rajallisiksi.

Tutkinta selvittää mahdollisia kytköksiä sarjamurhaaja Ivan Milatiin

Kay Dochertyn tapaus on yksi useista, joiden mahdollisia yhteyksiä tutkitaan suhteessa Australian tunnetuimpaan sarjamurhaajaan, Ivan Milatiin. Milat kidnappasi ja murhasi vuosina 1989–1992 vähintään seitsemän nuorta matkailijaa, iältään 19–22 vuotta. Uhrien joukossa oli kolme saksalaista, kaksi brittiä ja kaksi australialaista.

Milat poimi uhrejaan liftaamasta pitkältä tieosuudelta Sydneyn ja Melbournen välillä ja kuljetti heidät Belanglon osavaltiometsään Uudessa Etelä-Walesissa. Tapausten raakuus ja sattumanvaraisuus järkyttivät koko maata ja nostivat esiin kysymyksen siitä, oliko uhreja todellisuudessa enemmän kuin virallisesti tunnustettu seitsemän.

Oliko Keren Rowland Milatin ensimmäinen uhri?

Myös Keren Rowlandin perhe antoi tutkinnalle kirjallisen lausunnon. He uskovat, että Rowland saattoi olla Milatin ensimmäinen uhri. 20-vuotias ja viidennellä kuulla raskaana ollut Rowland katosi helmikuussa 1971 Canberrassa.

Rowlandin serkku, tohtori Andrea Hughes, kuvasi tutkinnassa sitä turhautumista, jota perhe on tuntenut jo yli viiden vuosikymmenen ajan. Hänen mukaansa tapausta ovat leimanneet “tietämättömyys, huono johtaminen, nurkkakuntaisuus ja ylimielisyys”.

Hughesin mukaan nämä tekijät ovat yhdessä hidastaneet ja jopa estäneet totuuden selvittämistä, ja perhe pelkää, että mahdolliset yhteydet Milatiin on sivuutettu tai aliarvioitu.

Asiantuntija: Milat etsi kontrollia ja valtaa

Forensinen kriminologi tohtori Xanthe Weston esitteli tutkinnalle löydöksiään Milatin persoonallisuudesta ja toimintamalleista. Hänen mukaansa Milat oli voimakkaan egosentrinen, mikä näkyi sekä hänen yksityiselämässään että rikoksissaan.

Westonin mukaan Milatin murhasarja liittyi osin hänen tarpeeseensa hallita ympäristöään: kun Milatin sisar kuoli ja hän “menetti kontrollin henkilökohtaisessa elämässään, hän kompensoi tappamalla”. Tämä tulkinta tukee näkemystä, jonka mukaan murhat olivat hänelle väline vallan ja kontrollin palauttamiseen, ei pelkästään satunnaista väkivaltaa.

Perheet vaativat läpinäkyvyyttä ja perusteellista tutkintaa

Useiden eri perheiden kertomukset toistavat samaa kaavaa: katoamisia ei alun perin otettu riittävän vakavasti, oletettiin karkumatkoiksi ja tutkintaa viivästettiin. Tämä on heidän mukaansa johtanut siihen, että todisteita on hukattu ja mahdollisia rikosvyyhtejä ei ole koskaan kunnolla selvitetty.

Tutkinnan odotetaan tarkastelevan poliisin toimintaa kriittisesti, avaavan vanhoja tutkintamateriaaleja ja yhdistävän eri osavaltioiden tietoja. Tavoitteena on paitsi löytää vastauksia yksittäisiin katoamisiin, myös tunnistaa järjestelmätason virheitä, jotta vastaavat tapaukset tulevaisuudessa tutkittaisiin tehokkaammin.

Laajemman keskustelun taustalla on myös nykypäivän median ja tiedonvälityksen rooli. Kun rikostapaukset ja urheilutapahtumat leviävät verkossa salamannopeasti, moni haluaa itse päättää, milloin ja miten tiedon saa. Esimerkiksi jalkapallon MM-kisojen seuraaminen ilman spoilausta vaatii tietoista mediankäytön hallintaa – aivan kuten rikosuutisoinnin kohdalla moni haluaa suodattaa ja jäsentää tietoa omaan tahtiinsa.

Tutkinta jatkuu kuukausia – poliisilta odotetaan vastauksia

NSW:n parlamentaarisen tutkinnan julkisia kuulemisia jatketaan vielä useiden kuukausien ajan. Kuultavina ovat paitsi omaiset ja asiantuntijat myös entiset ja nykyiset poliisiviranomaiset. Uuden Etelä-Walesin poliisille on esitetty pyyntö kommentoida tutkintaa ja esille nousseita väitteitä, mutta artikkelin julkaisuhetkellä viranomaiset eivät olleet vielä vastanneet.

Omaisten toive on yhteinen: että vuosikymmenten epävarmuus ja epäluottamus korvautuisivat vihdoin avoimuudella, rehellisellä tilinteolla ja mahdollisuudella saada vastauksia – vaikka se tapahtuisi vasta yli 50 vuotta katoamisten jälkeen.

Ei sisällä instagram post:eja