Anita Manningin huutokauppakamari arvostelun kohteena ihmisjäänteiden myyntiyrityksestä

Glasgow’sta toimiva huutokauppatalo Great Western Auctions, jonka on perustanut tv-juontaja ja huutokaupan ammattilainen Anita Manning, on joutunut kovan arvostelun kohteeksi tarjottuaan ihmisjäänteitä myytäväksi huutokaupassa.

Myyntiin valmisteltu erä sisälsi ihmisluuston osia, muun muassa kallon. Kohde oli tarkoitus huutokaupata perjantaina, mutta Great Western Auctions veti sen pois listoilta sen jälkeen, kun BBC Scotland News oli ottanut yritykseen yhteyttä ja kysynyt selitystä.

Asiantuntijat: ”Epäeettistä ja täysin sopimatonta”

Useat alan asiantuntijat ovat tuominneet ihmisjäänteiden huutokauppaamisen jyrkästi. Heidän mukaansa tällaisten esineiden kaupallinen myynti on epäeettistä ja ihmisarvoa loukkaavaa, riippumatta siitä, missä muodossa kauppa tapahtuu.

Arvioiden perusteella myytäväksi aiotut luut olivat todennäköisesti peräisin Intiasta tai Kiinasta. Ne on mahdollisesti alun perin hankittu ulkomailta yliopistojen ja lääketieteellisten oppilaitosten käyttöön anatomian opetusta varten, ei koskaan huutokauppatavaroiksi.

Kyseinen huutokauppakohde oli arvioitu arvoltaan noin 500–800 punnan suuruiseksi. Luut sijaitsivat laatikossa, joka oli merkitty Glasgow’n yliopiston anatomian opetuksessa käytetyksi materiaaliksi.

Lain rajat: yli 100 vuotta vanhojen jäänteiden myynti ei ole laitonta

Iso-Britanniassa ei ole lähtökohtaisesti laitonta myydä tai huutokaupata ihmisjäänteitä, jos niiden ikä on yli 100 vuotta. Lainsäädäntö ei kuitenkaan poista eettistä vastuuta, joka liittyy vainajaa koskevaan kunnioitukseen ja siihen, miten jäänteitä on alun perin hankittu.

Monet lääketieteelliseen opetukseen käytetyt luurangot ja luuosat ovat olleet peräisin muista maista, ja on hyvin epävarmaa, onko vainajilta tai heidän omaisiltaan koskaan saatu todellista suostumusta. Tämä herättää kasvavaa huolta niin tutkijoiden, lääkärien kuin eettisten toimikuntien keskuudessa.

Asiantuntija: kaupallinen hyöty vie vainajalta arvokkuuden

Britannian biologisen antropologian ja osteoarkeologian yhdistyksen (British Association for Biological Anthropology and Osteoarchaeology) edustaja, tohtori Lauren McIntyre, piti Glasgow’hun suunniteltua huutokauppaa täysin sopimattomana.

Hänen mukaansa ihmisjäänteiden ostaminen ja myyminen puhtaasti taloudellisen hyödyn vuoksi riistää vainajalta arvokkuuden ja ihmisarvon.

McIntyre korosti, että suurin osa lääketieteellisistä ja anatomisista näytteistä – kuten Glasgow’n huutokauppaan aiotuista jäänteistä – on todennäköisesti peräisin 1900-luvun massaviennistä maista kuten Intia ja Kiina. Tällöin kyse ei ole vapaaehtoisista luovutuksista, vaan järjestelmällisestä, kaupallisesta toiminnasta.

Intiasta tapahtuva ihmisluurankojen vienti kiellettiin vasta vuonna 1985, kun viranomaiset alkoivat pelätä haudanryöstöjä ja jopa murhia luurankokaupan vuoksi. Kiina puolestaan kielsi ihmisluurankojen viennin vasta vuonna 2008. McIntyren mukaan tämä tarkoittaa, että monet myynnissä nykyisin nähtävät luurangot voivat olla varsin tuoreita, eivätkä lainkaan historiallisia jäänteitä.

Miten luut päätyivät huutokauppaan? Taustalla useita mahdollisia polkuja

Professori Gordon Findlater toimii Ison-Britannian virallisena anatomian tarkastajana (HM’s Inspector of Anatomy). Hän valvoo anatomisten palvelujen lisensointia ja sääntelyä koko maassa.

Findlaterin mukaan on useita mahdollisuuksia sille, miten ihmisluut ovat voineet päätyä huutokauppaan. Yksi vaihtoehto on, että lääketieteen opiskelija on aikoinaan saanut luvan viedä luut kotiin opiskelua varten – käytäntö, joka oli menneinä vuosikymmeninä tavallista – mutta ei ole koskaan palauttanut niitä yliopistolle.

Toinen mahdollisuus on, että luut ovat kuuluneet lääkärille, joka on käyttänyt niitä työssään opetustarkoituksiin, ja hänen kuolemansa jälkeen omaiset ovat luovuttaneet ne eteenpäin tietämättä tarkasti niiden alkuperää tai eettistä statusta.

Findlater huomauttaa, että ilman tarkkaa tietoa myyjästä tai luut alun perin vastaanottaneesta tahosta on mahdotonta varmuudella selvittää, miten ne ovat kulkeutuneet yksityisomistukseen ja lopulta huutokauppaan.

Jos luut ovat alun perin peräisin elinaikanaan ruumiinsa luovuttaneesta henkilöstä, niiden myynti rikkoo nykyistä Skotlannin anatomisen tutkimuksen käytännesääntöä. Sääntö kieltää kaiken taloudellisen voiton tavoittelun lääketieteelle lahjoitetuista ihmisruumiista.

Huutokauppatalo vetäytyi – mutta kiista jatkuu

BBC:n pyydettyä kommenttia Great Western Auctions ilmoitti lyhyesti: ”Kohde on vedetty pois.” Yritys ei antanut tarkempaa selitystä päätökselleen tai sille, miten ihmisjäänteet olivat päätyneet myyntiin.

Great Western Auctions toimii Glasgow’n Dumbarton Roadilla. Yrityksen perustivat Anita Manning ja hänen tyttärensä Larissa vuonna 1989. Manning on tullut tunnetuksi yhtenä Skotlannin ensimmäisistä naispuolisista huutokaupanpitäjistä ja on sittemmin luonut näkyvän televisiouran ohjelmissa kuten Bargain Hunt ja Flog It!.

Poliittinen paine kasvaa: vaatimuksia ihmisjäänteiden myynnin täyskiellosta

Vuonna 2024 työväenpuolueen kansanedustaja Bell Ribeiro-Addy vaati, että ihmisjäänteiden myynti huutokaupoissa ja sosiaalisen median alustoilla on saatava loppumaan kokonaan. Hänen mukaansa nykyinen lainsäädäntö on riittämätön ja jättää vakavia eettisiä aukkoja.

Nykyinen Human Tissue Act -laki kieltää vain niin sanotun ”kaupallisen toiminnan” ihmisperäisen kudoksen osalta, kun kyse on lääketieteellisestä elinsiirrosta. Laki ei siis suoraan kiellä ihmisjäänteiden myyntiä esineinä tai kokoelmaobjekteina, jos tarkoituksena ei ole siirtotoimenpide.

Lisäksi laki koskee vain alle 100 vuotta vanhoja jäänteitä. Monet historiallisiksi luokitellut luurangot ja kallot jäävät tämän aikarajan ulkopuolelle, vaikka niiden alkuperä, hankintatapa ja vainajan suostumus olisivat täysin hämärän peitossa.

Eettinen keskustelu laajenee myös Suomeen

Glasgow’n tapaus heijastelee laajempaa kansainvälistä keskustelua siitä, miten vainajia ja heidän jäänteitään tulisi kohdella museoissa, kokoelmissa ja hoivalaitoksissa. Kyse ei ole vain lainsäädännöstä, vaan ennen kaikkea ihmisarvosta ja siitä, millaisena pidämme kuoleman jälkeistä kohtelua.

Myös Suomessa on viime vuosina keskusteltu sekä hoivan että ihmisarvon toteutumisesta järjestelmässä. Esimerkiksi MS-tautia sairastavan tangokuningatar Saija Varjuksen karu laitoshoitokokemus ja taistelu asianmukaisesta hoivasta on nostanut esiin, miten haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä kohdellaan elämänsä loppuvaiheissa. Näiden tapausten yhteinen nimittäjä on kysymys siitä, miten yhteiskunta kunnioittaa ihmisarvoa – sekä elämän aikana että kuoleman jälkeen.

Glasgow’n huutokauppakiista osoittaa, että pelkkä lain noudattaminen ei riitä, jos säädökset eivät vastaa nykyisiä eettisiä ihanteita. Asiantuntijat ja poliitikot vaativatkin nyt selkeämpiä sääntöjä ja tiukempaa valvontaa, jotta ihmisjäänteitä ei enää käsiteltäisi pelkkinä kauppatavaroina.

Ei sisällä instagram post:eja