Iso-Britanniasta maailman kallein paikka ydinvoimaloiden rakentamiselle – raportti vaatii radikaalia uudistusta

Iso-Britanniasta on tullut hallituksen tilaaman selvityksen mukaan maailman kallein maa, kun kyse on ydinvoimaloiden rakentamisesta. Raportti kuvaa maan ydinalaa vaivaavaa byrokratiaa ”ylikompleksiksi” ja perää koko ydinstrategian perusteellista remonttia.

Ydinsääntely pirstaleista ja kallista – kustannukset karanneet käsistä

Pääministeri Sir Keir Starmerin tilaama Nuclear Regulatory Taskforce -selvitys toteaa, että Ison-Britannian sääntelyjärjestelmä on pirstaleinen. Vastuu jakautuu useille viranomaisille ja toimijoille, mikä on johtanut siihen, ettei koko sektorin turvallisuutta ja kustannustehokkuutta valvota riittävän johdonmukaisesti.

Raportin mukaan tämä on synnyttänyt varovaisuuden kulttuurin, jossa tehdään ”liian konservatiivisia ja kalliita päätöksiä, jotka eivät ole suhteessa todelliseen riskiin”. Sektoria luonnehditaan ”lähes monopolistiseksi”, ja sekä siviili- että puolustuspuolen hankkeilla on taipumus kärsiä massiivisista ylityksistä sekä kustannuksissa että aikatauluissa.

Radikaali resetointi voisi säästää kymmeniä miljardeja

Taskforce arvioi, että sääntelyn yksinkertaistaminen ja päätöksenteon selkeyttäminen voisivat tuoda Iso-Britannialle kymmenien miljardien puntien säästöt tulevien vuosikymmenten aikana. Samalla olisi mahdollista pysäyttää maan ydinvoimateollisuuden viime vuosien ”alamäki” ja palauttaa ala kasvu-uralle.

Raportissa painotetaan, että ydinvoima on ”välttämätön osa Ison-Britannian tulevaisuutta”, jos maa aikoo saavuttaa energiaomavaraisuutta ja nettonollapäästöjen tavoitteensa. Selvityksen mukaan Britannia on vaarassa jäädä sivuraiteelle, kun maailmassa on käynnissä laaja ”ydinvoiman renessanssi”.

Liiallista riskinvälttelyä ja tiukkoja säteilyrajoja

Erityisen kriittisesti raportti suhtautuu Britannian liiallisen riskinkarttavaan politiikkaan. Esimerkiksi työntekijöiden säteilyaltistusta koskevat rajat ja ohjeistukset on laadittu niin konservatiivisesti, että ne nostavat kustannuksia ilman, että turvallisuustaso tosiasiassa paranisi vastaavasti.

Taskforce katsoo, että ylisääntely ja päällekkäiset vaatimukset pidentävät lupa- ja rakennusprosesseja vuosilla, mikä näkyy suoraan veronmaksajille sekä kuluttajien sähkölaskuissa.

Yksi vahva ydinkomissio päätöksenteon ytimeen

Raportin keskeinen ehdotus on uuden ”yhden luukun” ydinkomission perustaminen. Tälle viranomaiselle annettaisiin yhtenäiset ja laajat toimivaltuudet ydinhankkeiden lupiin, valvontaan ja strategisiin linjauksiin.

Taskforcen puheenjohtaja John Fingleton korostaa, että esitetyt ratkaisut ovat ”radikaaleja, mutta välttämättömiä”. Hänen mukaansa sääntelyn yksinkertaistaminen voi sekä ylläpitää että jopa parantaa turvallisuustasoa – samalla kun ydinvoimakapasiteettia saadaan rakennettua nopeammin ja edullisemmin.

Hallitus odotetaan ottavan kantaa raportin suosituksiin vielä tämän kuun aikana, osana budjettiesitystä.

Ydinvoima energiasiirtymän keskiössä – Britannia osa kansainvälistä rintamaa

Useat suuret taloudet tarkistavat parhaillaan ydinsähköstrategioitaan ja kasvattavat kapasiteettiaan vastauksena ilmastotavoitteisiin ja energiakriiseihin. Maailmassa suunnitteilla ja ehdotusvaiheessa olevien uusien ydinvoimaloiden määrä on jo samaa suuruusluokkaa kuin käytössä olevien reaktoreiden lukumäärä.

Iso-Britannia kuuluu 30 maan joukkoon, jotka ovat allekirjoittaneet kansainvälisen sitoumuksen kolminkertaistaa ydinvoimakapasiteettinsa vuoteen 2050 mennessä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä Britannian nykyiset ydinvoimalat tuottavat noin 15 % maan sähköstä vuonna 2024.

Vanheneva laitoskanta ja hitaat uudet investoinnit

Iso-Britannialla on tällä hetkellä yhdeksän toiminnassa olevaa ydinreaktoria, mutta suurin osa niistä on käyttöikänsä loppupuolella. Kahdeksan reaktoria on tarkoitus sulkea vuoteen 2030 mennessä, mikä luo valtavan paineen uusille investoinneille, jos ydinvoiman osuutta ei haluta dramaattisesti pienentää.

Uusia laitoksia rakennetaan, mutta ne valmistuvat hitaasti. Somersetissa sijaitseva Hinkley Point C odotetaan otettavan käyttöön vasta 2030-luvun alkupuolella. Suffolkissa rakennettava Sizewell C -hanke, jonka hallitus arvioi tuottavan sähköä jopa kuudelle miljoonalle kotitaloudelle, valmistuu vasta myöhemmin samalla vuosikymmenellä.

Britannia panostaa myös pieniin modulaarisiin reaktoreihin (SMR), jotka ovat suunnittelultaan vakioituja, kooltaan pienempiä ja huomattavasti nopeampia rakentaa kuin perinteiset jättilaitokset. SMR-teknologia nähdään keinona laskea kustannuksia ja lyhentää rakentamisaikoja – edellyttäen, että sääntelyprosesseja virtaviivaistetaan.

Kansainvälinen vertailu: Ranska, Kiina, Yhdysvallat ja Japani kiihdyttävät

Raportti asettaa Britannian tilanteen laajempaan kansainväliseen kontekstiin. Ranska suunnittelee vähintään kuuden uuden reaktorin rakentamista vahvistaakseen jo ennestään ydinsähköön nojaavaa energiajärjestelmäänsä. Kiinassa on rakenteilla lähes 30 uutta reaktoria, mikä tekee siitä yhden maailman aggressiivisimmista ydinvoiman laajentajista.

Yhdysvallat sai viime vuonna valmiiksi ensimmäisen uuden reaktorinsa yli kolmeen vuosikymmeneen, mikä on merkki maan pyrkimyksestä elvyttää ydinsektoriaan. Japani puolestaan, joka sulki suurimman osan reaktoreistaan Fukushiman vuoden 2011 onnettomuuden jälkeen, aikoo nyt nostaa ydinvoiman osuuden viidennekseen sähköntuotannostaan vuoteen 2040 mennessä.

Toisella laidalla on Saksa, joka on päättänyt luopua ydinvoimasta kokonaan ja panostaa voimakkaasti uusiutuviin energialähteisiin, kuten tuuleen, aurinkoon ja vetyyn. Tämä korostaa, miten jakautunut kansainvälinen linja ydinvoiman suhteen yhä on.

Turvallisuushuolia ja mielipide-eroja – ydinala jakaa edelleen

Ydinvoiman kehittäminen on edelleen poliittisesti ja kansalaismielipiteen tasolla jakava kysymys. Julkinen keskustelu on vahvasti värittynyt suurten onnettomuuksien, kuten Fukushiman lisäksi Tšernobylin vuoden 1986 katastrofin, vaikutuksesta. Nämä tapaukset ovat jättäneet pysyvän jäljen ihmisten mieliin ja vaikuttavat siihen, miten riskejä arvioidaan.

Nuclear Regulatory Taskforce korostaa, että turvallisuutta ei saa vaarantaa, mutta riskienhallinnan on oltava suhteessa todellisiin uhkiin. Liiallinen varovaisuus ilman selkeää hyötyä nostaa kustannuksia ja hidastaa siirtymää vähähiiliseen energiantuotantoon.

Ydinvoiman talous, omistukset ja globaalit arvostukset

Ydinvoiman tulevaisuus ei ratkea pelkästään teknologialla ja sääntelyllä, vaan myös taloudella ja omistusrakenteilla. Suuret ydin- ja energiayhtiöt käyvät läpi merkittäviä järjestelyjä, jotka heijastavat alan arvostustasoja ja odotuksia. Esimerkiksi autourheilun puolella nähty Mercedes F1 -tallin jättimäinen arvostus Toto Wolffin osuuskaupassa kertoo, millaisia miljardiarvoja globaalit teknologia- ja teollisuusbrändit voivat saavuttaa. Saman mittaluokan pääomia ja pitkäjänteistä sijoittajaluottamusta tarvitaan myös ydinvoimainvestointien rahoittamiseen.

Jos Iso-Britannia pystyy yksinkertaistamaan sääntelyään, lyhentämään hankkeiden läpimenoaikoja ja laskemaan kustannuksia vaarantamatta turvallisuutta, sillä on mahdollisuus nousta uudelleen yhdeksi maailman johtavista ydinvoimatekijöistä – ei enää kalleimpana, vaan kilpailukykyisenä ja vakaana investointikohteena.

Ei sisällä instagram post:eja