Harvinainen afrikkalainen riuttahaikara ihastuttaa lintubongareita Walesissa – ensimmäinen havainto Britanniassa
Satoja lintuharrastajia eri puolilta Iso-Britanniaa on matkustanut Pohjois-Walesiin merenrantakaupunkiin nähdäkseen poikkeuksellisen harvinaisen haikaran. Kyseessä on lännenriuttahaikara (engl. western reef heron, Egretta gularis), jota tavataan normaalisti Etelä-Euroopassa, Afrikassa ja osissa Aasiaa – ei Britannian rannikolla.
Ensimmäinen varmistettu havainto Britanniassa
Ornitologi Simon Hugheston-Roberts teki historialliseksi nousevan havainnon Y Foryd -alueella Caernarfonissa lauantaina kello 10.00 Britannian kesäaikaa. Hän huomasi harmaansinisen, tummasävyisen haikaran lentävän rantaviivan yllä ja ymmärsi nopeasti, että kyseessä ei ollut tavallinen näky.
Varmistettuaan määrityksen hän ilmoitti havainnosta lintuharrastajien WhatsApp-ryhmässä. Jo saman iltapäivän aikana noin 300 lintuharrastajaa ja ornitologia oli saapunut Caernarfoniin toivoen näkevänsä tämän Afrikasta tutun lajin ensimmäistä kertaa Britanniassa.
Luontotoimittaja ja -tarkkailija Iolo Williams vahvisti, että kyseessä on ensimmäinen dokumentoitu havainto lännenriuttahaikarasta Britanniassa. Hänen mukaansa todennäköisin selitys on, että voimakkaat ja lämpimät etelätuulet ovat puhaltaneet linnun merelle, missä se on eksynyt ja ajautunut lopulta Walesin rannikolle.
Kokenut lintuharrastaja teki tarkan määritystyön
Hugheston-Robertsilla on vuosikymmenten kokemus lintujen tarkkailusta, ja hän tekee kuukausittain laskentoja Y Foryd -alueella. Tälläkin kertaa hän oli tavallisella kävelyllään, kun hän huomasi jotakin poikkeavaa.
“Olin onnekas, kun näin pienen, tumman haikaran lentävän ylitseni rannalla”, hän kertoi BBC Cymru Fywin haastattelussa. “Kun sain paremman katselukulman, ajattelin heti, että nyt on kyseessä jotakin todella harvinaista.”
Hugheston-Roberts selittää, että hän on viettänyt paljon aikaa lintujen parissa Afrikassa ja Lähi-idässä, joten erilaisten haikaroiden tuntomerkit ovat hänelle tuttuja. Tämän taustan ja vuosien kokemuksen avulla hän ryhtyi järjestelmälliseen määritysprosessiin.
Hän sulki pois tummat värimuodot tavallisesta silkkihaikarasta (little egret), jotka ovat jo itsessään hyvin harvinaisia, sekä Pohjois-Amerikasta tunnetun pikku sinihakaran (little blue heron), joka muistuttaa ulkoisesti lännenriuttahaikaraa. Tarkkojen tuntomerkkien – koon, muodon, höyhenpukujen ja nokan piirteiden – perusteella hän päätyi lopullisesti lännenriuttahaikaraan.
Ratkaiseva hetki tuli, kun paikalle saapui myös silkkihaikara. “Pystyin vertailemaan lintuja vierekkäin – kokoa, rakennetta ja käyttäytymistä – ja näin, että tumma lintu oli selvästi eri laji. Silloin vahvistui vahva tuntuma, että kyseessä on lännenriuttahaikara”, Hugheston-Roberts kuvailee.
Lintu liikkuu laajalla alueella ja houkuttelee bongareita
Kun tieto linnun saapumisesta Caernarfoniin levisi, alkoi todellinen lintumatkailun vyöry. Lännenriuttahaikara on nähty ruokailupuuhissa Cei Llechin satama-alueella, yöpymässä puissa Aber Bridgen läheisyydessä, lentämässä Morfa Dinllen peltomaiseman yli, palaamassa Y Forydiin ja jopa liitelemässä Caernarfonin linnan yläpuolella.
Paikalle on saapunut paitsi harrastelijabongareita myös ammattimaisempia tarkkailijoita, valokuvaajia ja taiteilijoita. Sunnuntaina Anglesey Wall -alueella linnun perässä oli muun muassa ornitologi ja taiteilija Richard Partis, joka oli seurannut lintua lähes 12 tuntia.
“Tämä on ensimmäinen kerta, kun näen lännenriuttahaikaran”, Partis kertoi. “Tiesin, että sitä oli nähty ruokailemassa satamassa aikaisin aamulla, ja kun vuorovesi nousi, se siirtyi metsän suojaan. Se on liikkunut koko päivän – olen nähnyt täällä ainakin 50 lintuharrastajaa, mukaan lukien paljon bongareita Essexistä.”
Monille lintuharrastajille tällaiset harvinaisuudet ovat lähes kokopäivätyö. Partisin mukaan osa vierailijoista jatkoi matkaansa Orkneylle kuultuaan toisesta harvinaisesta lajista siellä, kun taas osa suunnitteli jäävänsä Caernarfoniin yöksi nähdäkseen lännenriuttahaikaran varmasti.
Taiteilijoiden ja kuvaajien unelmakohde
Partis luonnosteli lintua samalla kun seurasi sen liikkeitä. “Sillä on pitkä kaula, mutta sitä on vaikea saada paperille, kun kaula on vedettynä höyhenten suojaan”, hän kuvaili. “Maalatessani käytän harmaan ja sinisen sävyjä – lintu on upean harmaansininen kauttaaltaan.”
Paikalla olleiden mukaan kaikki ovat käyttäytyneet erittäin kunnioittavasti lintua kohtaan. Tarkkailijat ovat pysyneet riittävän etäällä, jotta lintu ei häiriinny ruokailusta tai lepopaikoistaan. Tämä on tärkeää etenkin harvinaisille ja mahdollisesti väsyneille muuttajille.
Ei suoraa yhteyttä ilmastonmuutokseen – tuulet selittävät poikkeaman
Iolo Williams sai tiedon havainnosta ollessaan villiluontoristeilyllä kuvaamassa ohjelmaa Springwatch. Hän on nähnyt lajin aiemmin sen luontaisilla esiintymisalueilla etelämpänä, mutta korostaa, että Britannian ensimmäinen havainto tekee tilanteesta erityisen.
Vaikka havainto osuu samaan ajankohtaan, jolloin Walesissa mitattiin kaikkien aikojen lämpimin toukokuun päivä yli 32 asteen lämpötiloilla, Williams ei pidä tapausta suorana ilmastonmuutoksen seurauksena.
“Yksittäisiä lintuja eksyy reitiltään aina silloin tällöin – niitä on kirjattu niin kauan kuin havaintoja on tehty”, hän sanoo. “Useimmiten tällaiset harvinaisuudet eivät ole suoraan ilmastonmuutoksen aiheuttamia, vaan tuulien, myrskyjen ja yksittäisten sattumien tulosta. Nyt meillä on ollut lämpimiä ja melko voimakkaita etelätuulia, joten uskon, että haikara ajautui merelle, eksyi ja kulkeutui tänne.”
Williams arvioi, että lintu on todennäköisesti havaittu myös Espanjassa, Ranskassa tai Portugalissa matkansa varrella, sillä lännenriuttahaikara kykenee lentämään pitkiäkin matkoja. Silti hän painottaa, että Britanniassa tämä on ensimmäinen virallinen havainto, ja siksi kiinnostus on niin suurta.
Y Foryd – ihanteellinen elinympäristö harvinaiselle haikaralle
Williamsin mukaan Y Forydin alue ja Afon Seiontin jokisuisto tarjoavat lännenriuttahaikaralle erinomaiset olosuhteet. Laji käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin silkkihaikara: se kahlaa matalassa vedessä ja etsii pieniä kaloja sekä muuta vesieliöstöä ravinnokseen.
Matalat rannikkovedet, vuorovesivyöhykkeet ja suojaisat jokisuistot muodostavat ihanteellisen ruokailualueen, minkä vuoksi Caernarfonin ympäristö on lajille yllättävänkin sopiva tilapäinen pysähdyspaikka. Tämä tekee alueesta entistä kiinnostavamman myös lintumatkailijoille ja luonnonystäville.
Havainto dokumentoidaan virallisesti
Seuraavaksi Hugheston-Roberts aikoo laatia yksityiskohtaisen raportin British Birds Rarities Committeelle (BBRC), joka käsittelee ja vahvistaa harvinaishavainnot Britanniassa. Raporttiin liitetään tarkat kuvaukset, valokuvat, havainnointiajat ja muut olennaiset tiedot, joiden perusteella komitea tekee päätöksen.
Mikäli komitea hyväksyy havainnon, lännenriuttahaikara lisätään virallisesti The British List -luetteloon. Tämä merkitsisi uutta lajia Britannian lintulistalle – tapaus, jota lintuharrastajat odottavat innolla ja jonka vuoksi sadat ihmiset ovat jo matkustaneet Walesiin.
Lintubongaus ja valmentajapotkut – urheilun ja luonnon harvinaiset hetket
Harvinaisten tapahtumien vetovoima näkyy yhtä lailla luonnossa kuin urheilussa. Kuten nyt Britannian ensimmäinen lännenriuttahaikara houkuttelee satoja harrastajia Caernarfoniin, myös jalkapallon puolella poikkeukselliset käänteet keräävät runsaasti huomiota. Esimerkiksi tilanne, jossa Wolves erotti päävalmentaja Rob Edwardsin vain seitsemän kuukauden jälkeen, osoittaa, miten nopeasti ja yllättävästi tapahtumat voivat kehittyä – aivan kuten eksynyt afrikkalainen haikara Walesin rannikolla.
Ei sisällä instagram post:eja
