Putin ja Trumpin lähettiläs valmistautuvat ratkaiseviin Ukraina-neuvotteluihin Moskovassa
Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa tiistaina Moskovassa Yhdysvaltain erityislähettilään Steve Witkoffin, kun Washingtonissa kerrotaan vallitsevan ”erittäin optimistinen” ilmapiiri Ukrainan sodan lopettamiseen tähtäävän ratkaisun löytämisestä.
Neuvotteluihin odotetaan osallistuvan myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vävy Jared Kushner, joka on toiminut epävirallisena neuvonantajana useissa diplomaattisissa prosesseissa. Tapaaminen Kremlin muurien sisällä nähdään merkittävänä virstanpylväänä sodan yli kestäneessä rauhanprosessissa.
Floridan neuvottelut loivat pohjan Moskovan tapaamiselle
Moskvan huippukokous seuraa kahden päivän tiiviitä neuvotteluja Floridassa, joissa ukrainalaiset ja yhdysvaltalaiset viranomaiset – mukaan lukien Witkoff ja Kushner – hioivat yksityiskohtia Yhdysvaltain tukemasta rauhansuunnitelmasta. Suunnitelmaa on aiemmin pidetty selvästi Venäjälle edullisena, mikä on herättänyt huolta sekä Kiovassa että eurooppalaisten päättäjien keskuudessa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kuvaili Floridan keskusteluja ”rakentaviksi”, mutta painotti, että ”useita vaikeita kysymyksiä on yhä ratkaisematta”. Hänen mukaansa Ukrainan suvereniteetin turvaaminen ja vahvojen turvallisuustakuiden varmistaminen ovat Kiovan tärkeimmät tavoitteet mahdollisissa rauhansopimusneuvotteluissa.
Aluekysymys on solmukohta – Kreml vaatii myönnytyksiä
Zelensky totesi, että rauhansopimuksen ”alueellinen kysymys on kaikkein vaikein”. Moskova vaatii yhä, että Ukraina luovuttaisi itäisiä alueita, jotka ovat edelleen Kiovan hallinnassa – vaatimusta, jonka Ukraina on johdonmukaisesti torjunut. Kiova on toistuvasti korostanut, ettei se hyväksy pysyviä alueluovutuksia Venäjälle.
Venäjän neuvotteluasema on herättänyt huolta myös siksi, että sodan pitkittyessä maan talous on joutunut kovan paineen alle. Tämä on näkynyt muun muassa arjen selviytymisstrategioina, kuten konfliktialueilla käytännön tasolla nähtävänä taisteluna taloudellisesta selviytymisestä, esimerkiksi rikkinäisten seteleiden korjaamisena Gazassa. Vaikka Ukraina ja Gaza ovat eri konflikteja, ne kuvaavat, miten sodan vaikutukset ulottuvat aina ruohonjuuritasolle asti.
Euroopan johtajat mukana – Macron: ei valmista rauhansuunnitelmaa
Steve Witkoff on tavannut myös Iso-Britannian pääministerin Sir Keir Starmerin, presidentti Zelenskyn sekä Ukrainan uuden pääneuvottelijan Rustem Umerovin. Useat keskeiset eurooppalaiset johtajat osallistuivat lisäksi etäyhteydellä Zelenskyn ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tapaamiseen Pariisissa.
Macron korosti maanantaina, ettei ”valmista rauhansuunnitelmaa ole tällä hetkellä olemassa”, ja painotti, että mikä tahansa ehdotus voidaan laatia vain Ukrainan ja Euroopan aktiivisella osallistumisella. Hänen mukaansa alueellisista myönnytyksistä voidaan päättää ”ainoastaan presidentti Zelenskyn” toimesta.
Macron muistutti myös, että kysymykset jäädytetyistä venäläisistä varoista, turvallisuustakuista sekä Ukrainan EU-jäsenyysprosessista kuuluvat olennaisesti eurooppalaisten valtioiden päätösvaltaan. Hän kiitti samalla Trumpin hallinnon ponnisteluja konfliktin ratkaisemiseksi – sodan, joka alkoi Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään vuonna 2014 ja laajeni täysimittaiseksi hyökkäykseksi vuonna 2022.
Kiistelty ensimmäinen rauhanluonnos ja talouspakotteiden rooli
Muutama kuukausi sitten liikkeelle lähtenyt ensimmäinen Yhdysvaltain ja Venäjän välinen rauhansopimusluonnos aiheutti voimakasta vastustusta sekä Kiovassa että muualla Euroopassa. Luonnosta pidettiin vahvasti Moskovan vaatimuksia suosivana.
Lisäksi luonnos sisälsi määräyksiä siitä, miten useiden miljardien eurojen arvosta jäädytettyjä venäläisiä varoja – jotka ovat tällä hetkellä eurooppalaisten rahoituslaitosten hallussa – tulisi sijoittaa. Se määritteli myös ehtoja Ukrainan pääsylle Euroopan markkinoille. Nämä kohdat herättivät erityistä huolta, sillä ne olisivat rajoittaneet Ukrainan taloudellista liikkumavaraa pitkälle tulevaisuuteen.
Viime viikolla Putin totesi nähneensä Yhdysvaltojen ehdottaman rauhansuunnitelman ja sanoi sen voivan toimia tulevan sopimuksen ”perustana”. Kremlin edustajat alkoivat kuitenkin pian kyseenalaistaa suunnitelmaa sen jälkeen, kun Kiova ja sen eurooppalaiset liittolaiset kertoivat saaneensa siihen muutoksia.
Valkoinen talo: tunnelma on erittäin optimistinen
Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt kertoi maanantaina, että luonnosta on ”hiottu merkittävästi”. Hän lisäsi: ”Hallinto on hyvin optimistinen.” Leavitt painotti, ettei kommentoi yksityiskohtia, mutta totesi Washingtonin toivovan, että sota voisi viimein päättyä.
Yhdysvaltain optimismi ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että kaikki osapuolet olisivat valmiita kompromisseihin. Euroopan pääkaupungeissa seurataan tarkasti, ettei Ukraina joudu kohtuuttoman painostuksen alle, kun etsitään nopeaa ratkaisua.
EU:n huolenaiheet: paine kohdistuu heikompaan osapuoleen
EU:n ulkopoliittinen korkea edustaja Kaja Kallas kuvaili kuluvaa viikkoa ”käänteentekeväksi”, mutta varoitti, että Moskova haluaa neuvotella ”vain niiden kanssa, jotka tarjoavat sille jotakin lisää sen jo saavuttaman päälle”.
”Pelkään, että kaikki paine kohdistetaan heikompaan osapuoleen, sillä se on helpoin tapa lopettaa sota – jos Ukraina antautuu. Mutta tämä ei ole kenenkään etu”, Kallas totesi. Hänen mukaansa Euroopan on varmistettava, että mahdollinen rauhansopimus kunnioittaa Ukrainan itsemääräämisoikeutta eikä palkitse hyökkäyssotaa.
Turvallisuustakuut ja Nato-jäsenyys jakavat näkemyksiä
Vaikka aluekiista on suurin neuvottelujen kompastuskivi, myös Ukrainan turvallisuustakuiden tulevaisuus on äärimmäisen kiistanalainen. Kiova ja sen eurooppalaiset kumppanit haluavat, että Ukrainalle taataan vahvat turvatakuut – esimerkiksi Nato-jäsenyyden kautta – jotta maa ei joutuisi uudelleen hyökkäyksen kohteeksi.
Venäjä vastustaa jyrkästi Ukrainan Nato-jäsenyyttä, ja myös Trump on ilmoittanut vastustavansa Ukrainan liittymistä sotilasliittoon. Tämä asettaa merkittävän rajan mahdollisten turvallisuusjärjestelyjen muotoilulle, ja voi pakottaa etsimään vaihtoehtoisia malleja, kuten kahdenvälisiä puolustussopimuksia tai EU:n vahvistettuja turvallisuustakuita.
Tilanne rintamalla: ristiriitaisia väitteitä vallatuista kaupungeista
Moskovan neuvottelut käydään samaan aikaan, kun venäläisviranomaiset väittävät vallanneensa kaksi strategisesti tärkeää kaupunkia Itä-Ukrainassa: Pokrovskin (venäjäksi Krasnoarmeisk) ja Vovshanskin. Ukrainan viranomaiset eivät ole vahvistaneet väitteitä, eivätkä ole myöntäneet, että kumpikaan kaupunki olisi kokonaan Venäjän hallussa.
Useat avoimeen lähdekoodiin perustuvat analyysihankkeet, jotka seuraavat rintamalinjojen muutoksia lähes reaaliaikaisesti, arvioivat, ettei Venäjän armeija ole vielä täysin vallannut sen enempää Vovshanskia kuin Pokrovskia. Tämä korostaa, kuinka informaatiosota ja propagandataistelu kulkevat käsi kädessä varsinaisten taisteluiden kanssa.
Mitä Moskovan neuvotteluista voidaan odottaa?
Moskovan tiistaiset keskustelut Putinin, Witkoffin ja mahdollisesti Kushnerin kesken voivat määrittää seuraavien kuukausien diplomatian suunnan. Jos osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen rauhanprosessin peruskehikosta, se voi avata tien laajemmille monenvälisille neuvotteluille, joihin Ukraina ja Euroopan maat osallistuvat täysivaltaisina toimijoina.
Toisaalta, jos Venäjä pitää kiinni tiukoista aluevaatimuksistaan ja vastustaa Ukrainan merkittäviä turvallisuustakuita, neuvottelut voivat ajautua nopeasti umpisolmuun. Tällöin sota saattaa jatkua entistä verisempänä, samalla kun taloudelliset ja inhimilliset kustannukset kasvavat sekä Ukrainassa että laajemmin Euroopassa.
Selvää on, että mahdollinen rauhansopimus testaa niin Yhdysvaltojen, Euroopan kuin Ukrainan kyvyn yhdistää omat turvallisuus- ja arvopoliittiset tavoitteensa konkreettiseen, kestävään ratkaisuun. Moskovan neuvottelut ovat vasta yksi askel pitkällä ja vaikealla tiellä, jonka päässä häämöttää toivottu, mutta vielä kaukana oleva rauha.
Ei sisällä instagram post:eja
