Italia pidätti yhdeksän epäiltyä: miljoonia euroja Hamasin rahoittamiseen humanitaarisen avun varjolla

Italian poliisi on pidättänyt yhdeksän henkilöä, joita epäillään noin seitsemän miljoonan euron keräämisestä Hamas-järjestölle yli kahden vuoden ajan. Rahat oli virallisesti tarkoitettu humanitaariseksi avuksi palestiinalaisille siviileille, mutta tutkijoiden mukaan huomattava osa varoista päätyi terroristijärjestön rahoittamiseen.

Tapauksen paljastuminen nostaa esiin vakavia kysymyksiä siitä, miten terrorismin rahoitus voidaan naamioida hyväntekeväisyydeksi, ja miten länsieurooppalaisia rahoitusjärjestelmiä ja kansalaisyhteiskuntaa voidaan käyttää väärin poliittisiin ja väkivaltaisiin tarkoituksiin.

Humanitaarisen avun varjolla rakennettu monimutkainen rahankeräysjärjestelmä

Italian viranomaisten mukaan tutkinnan kohteena ollut rahoitusverkosto esitettiin julkisuudessa humanitaarisena toimintana Gazan siviilien auttamiseksi. Poliisin lausunnossa todetaan, että lahjoituksia kerättiin nimenomaan siviiliväestön tukemiseksi – mutta järjestelmän todellinen tarkoitus oli toinen.

Tutkinnassa paljastui, että varat ohjattiin Hamasille ”monimutkaisen rahankeräysjärjestelmän” kautta. Verkoston päämajaksi on nimetty Genova, ja sen kerrotaan ulottuneen myös Milanoon ja muihin Italian kaupunkeihin. Kyse ei ollut yksittäisistä siirroista, vaan systemaattisesta ja pitkäkestoisesta rahoitusoperaatiosta.

Poliisin mukaan yli 71 % kerätyistä lahjoituksista ohjattiin lopulta Hamasin sotilaallisen siiven käyttöön sekä itsemurhaiskuihin osallistuneiden tai terrorismista tuomittujen henkilöiden perheiden tukemiseen. Näin siviileille tarkoitetuista avustusvaroista tuli osa terroritoiminnan taloudellista selkärankaa.

Yhdeksän pidätystä ja miljoonaomaisuuden takavarikointi

Pidätykset tehtiin Italian vastaterroripoliisin ja finanssipoliisin yhteisoperaatiossa. Kyseessä on yksi merkittävimmistä viimeaikaisista terrorismin rahoituksen vastaisista toimista Italiassa.

Samalla kun yhdeksän epäiltyä otettiin kiinni, viranomaiset takavarikoivat yli kahdeksan miljoonan euron arvoiset varat ja omaisuuserät. Tämä ylittää summan, jonka epäillään päätyneen suoraan Hamasin käyttöön, mikä viittaa laajempaan taloudelliseen verkostoon ja mahdollisiin lisäepäiltyihin tai tukijärjestelmiin.

Poliisin mukaan epäillyt ovat ”nimenomaisesti syytettyjä rahoitusoperaatioiden toteuttamisesta, joiden uskotaan edistäneen terroristista toimintaa”. Tässä vaiheessa tutkinta kohdistuu erityisesti rahavirtojen alkuperän selvittämiseen, lahjoittajien tietoisuuteen varojen todellisesta käytöstä sekä kansainvälisiin yhteyksiin.

Tutkinta käynnistyi 7. lokakuuta 2023 iskun jälkeen

Italian viranomaiset kertovat, että esitutkinta käynnistyi Hamasin 7. lokakuuta 2023 Israelin eteläosaan tekemän iskun jälkeen. Tapahtuma johti laajoihin kansainvälisiin selvityksiin järjestön rahoituksesta, ja myös Italian viranomaiset alkoivat systemaattisesti käydä läpi epäilyttäviä rahaliikenteen raportteja.

Poliisi analysoi ”sarjan epäilyttäviä taloudellisia liiketoimia”, jotka liittyivät useisiin nyt pidätettyihin henkilöihin. Näiden selvitysten kautta viranomaiset rakensivat kuvan verkostosta, joka käytti hyväkseen humanitaarista retoriikkaa ja lahjoituskampanjoita, mutta jonka varsinainen päämäärä oli poliittisen väkivallan rahoittaminen.

Tunnettu järjestöjohtaja tutkinnan keskiössä

Italian sisäministeri Matteo Piantedosi kertoi, että tunnetuin pidätetyistä on Mohammad Hannoun, Palestiinalaisten yhdistyksen (Associazione Palestinese in Italia) puheenjohtaja. Hannoun on vuosien varrella profiloitunut palestiinalaisten asian puolestapuhujana Italiassa.

Hannoun on aiemmin kiistänyt väitteet kytköksistään Hamasin rahoittamiseen ja kutsunut niitä ”valheeksi”. Nyt käynnissä oleva tutkinta ja hänen pidätyksensä nostavat kuitenkin tapauksen uudelle tasolle, ja oikeuslaitos joutuu arvioimaan, missä määrin järjestötoiminta on kytkeytynyt laittomaan rahoitukseen.

Piantedosi kiitti X-alustalla (entinen Twitter) viranomaisia laajasta työstä ja korosti samalla oikeusvaltion periaatteita. Hänen mukaansa syyttömyysolettama on voimassa: epäiltyjä on kohdeltava syyttöminä, kunnes oikeus toisin toteaa.

Humanitaarisen avun väärinkäyttö ja terrorismin rahoitus – kasvava huolenaihe Euroopassa

Tapauksen taustalla on laajempi eurooppalainen huoli siitä, että hyväntekeväisyysjärjestöjä ja humanitaarista retoriikkaa käytetään väylänä äärijärjestöjen rahoitukseen. Kun lahjoituksia kerätään kriisialueiden siviilien auttamiseksi, valvonta voi olla vaikeaa ja rahavirrat saattavat hämärtyä monimutkaisten välikäsien kautta.

Italian tutkinta havainnollistaa, miten terrorismiin kytkeytyvät verkostot voivat käyttää näennäisesti laillisia rakenteita – yhdistyksiä, säätiöitä, yrityksiä ja pankkitilejä – peittääkseen varojen lopullisen kohteen. Tämä asettaa uusia haasteita sekä viranomaisille että aidosti humanitaarista työtä tekeville toimijoille, joiden uskottavuus kärsii jokaisesta paljastuneesta väärinkäytöksestä.

Myös muualla Euroopassa ja länsimaissa on paljastunut tapauksia, joissa ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tai maahanmuuttajayhteisöjen hyväksikäyttö ja ihmisoikeusloukkaukset ovat johtaneet merkittäviin seuraamuksiin. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa eräs pikaruokayrittäjä tuomittiin tuntuvien sakkojen ja korvausten maksuun tapauksen yhteydessä, jossa nousivat esiin rasistiset ”orja”-kommentit ja pakkotyöhön verrattavat olot. Tällaiset tapaukset osoittavat, miten taloudellinen hyväksikäyttö, syrjintä ja laittomat verkostot voivat limittyä toisiinsa kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Oikeusprosessi vasta alussa

Italian viranomaisten mukaan tutkinta jatkuu, ja lisää pidätyksiä tai takavarikointeja ei voida sulkea pois. Talousrikoksiin ja terrorismin rahoitukseen liittyvissä jutuissa oikeusprosessit ovat usein pitkiä, sillä rahavirtojen selvittäminen, kansainväliset yhteydet ja todistusaineiston kokoaminen vaativat aikaa.

Samalla kun oikeuslaitos käsittelee tapausta, poliittinen keskustelu Italiassa ja muualla Euroopassa jatkuu. Keskiössä ovat kysymykset siitä, miten tehokkaasti terrorismin rahoitus voidaan estää, miten humanitaarisen avun uskottavuus voidaan turvata ja kuinka tasapainoillaan turvallisuuden, kansalaisvapauksien ja syyttömyysolettaman välillä.

Yksi asian ydinviesteistä on selvä: mitä monimutkaisemmiksi kansainväliset verkostot muuttuvat, sitä tärkeämpää on läpinäkyvyys, tarkka valvonta ja kriittinen suhtautuminen siihen, mihin lahjoitusvarat todellisuudessa päätyvät.

Ei sisällä instagram post:eja