Yhdysvallat lopettaa HIV-rahoituksen Etelä-Afrikalle – taustalla kiista afrikaanerivähemmistön vainosta
Yhdysvallat ilmoittaa lopettavansa Etelä-Afrikan HIV- ja aids-ohjelmien rahoituksen ja sitoo päätöksen maan hallitukseen kohdistuvaan syytökseen siitä, ettei se suojele valkoista afrikaanerivähemmistöä riittävästi. Päätös voi horjuttaa maailman laajimman HIV-epidemian hoitoa ja ennaltaehkäisyä.
HIV-tilanne Etelä-Afrikassa on maailman vakavin
Etelä-Afrikassa elää yli kahdeksan miljoonaa ihmistä HIV-tartunnan kanssa – enemmän kuin missään muussa maassa. HIV-epidemian hallinta on vuosien ajan nojannut osittain kansainväliseen tukeen, erityisesti Yhdysvaltain President’s Emergency Fund for Aids Relief -ohjelmaan (Pepfar).
Yhdysvallat tuki Etelä-Afrikan HIV-työtä vuoteen 2025 saakka arviolta 400 miljoonalla dollarilla (noin 300 miljoonaa puntaa) vuosittain Pepfar-ohjelman kautta. Rahoitus kattoi noin viidenneksen maan kokonaispanostuksesta HIV-ohjelmiin, ja sitä on pidetty keskeisenä osana testauksen, hoidon ja ennaltaehkäisyn rahoitusta.
Trump-kaudella suhteet viilenivät
Rahoituksen lopettamispäätöstä edelsi Yhdysvaltain ja Etelä-Afrikan välisten suhteiden selvä heikkeneminen presidentti Donald Trumpin kaudella. Pian virkaanastumisensa jälkeen Trump allekirjoitti määräyksen, jossa hän väitti, että “lukemattomat” Etelä-Afrikan politiikat purkavat yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja lietsovat väkivaltaa “rodullisesti syrjittyjä maanomistajia” vastaan.
Etelä-Afrikan hallitus on kiistänyt nämä väitteet ja korostanut, että sen Black Economic Empowerment -politiikka on välttämätön historiallisesta apartheid-järjestelmästä periytyvän taloudellisen eriarvoisuuden korjaamiseksi. Hallituksen mukaan kyse ei ole valkoisen väestönosan syrjinnästä, vaan enemmistöväestön pääsyn parantamisesta taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Väitteet valkoisten vainosta ja pakolaisohjelma afrikaanereille
Trump on myös toistuvasti ja virheellisesti väittänyt, että Etelä-Afrikassa olisi käynnissä “valkoisten kansanmurha”. Näihin väitteisiin on Yhdysvalloissa kytkeytynyt erityinen pakolaisohjelma afrikaanereille – 1600-luvulta lähtien Eteläiseen Afrikkaan asettuneiden länsieurooppalaisten jälkeläisille. Afrikaanerit ovat nykyään pieni valkoinen vähemmistö, mutta Yhdysvaltain hallinnon mukaan erityisen vainon kohteena.
Trumpin hallinnon linjauksen seurauksena afrikaanerit ovat olleet käytännössä ainoita pakolaisia, joita Yhdysvallat on viime vuosina Etelä-Afrikasta järjestelmällisesti vastaanottanut. Valkoisen vähemmistön asema, maanomistuskiistat ja väkivalta ovat nousseet kiistan ytimeen samaan tapaan kuin muissa konflikteissa, joissa vähemmistöjen turvallisuus ja maanomistus ovat polttavia kysymyksiä – tästä esimerkkinä Kolumbian väkivaltainen sisälliskonflikti ja siihen liittyvät maaoikeuskiistat.
Valkoisen talon mukaan Etelä-Afrikka syyllistyy “epäoikeudenmukaisiin ja moraalittomiin käytäntöihin”
Trumpin toimeenpanomääräys ei rajoittunut vain maan sisäpolitiikkaan. Valkoinen talo nosti esille myös Etelä-Afrikan tapauksen Israelia vastaan Kansainvälisessä tuomioistuimessa sekä maan suhteet Iraniin. Näiden perusteella hallinto luonnehti Etelä-Afrikan toimia “epäoikeudenmukaisiksi ja moraalittomiksi käytännöiksi” ja ilmoitti, ettei maa enää ole Yhdysvaltain avun arvoinen.
Tämä poliittinen linjanmuutos johti siihen, että Pepfar-rahoitus joutui kyseenalaiseksi, vaikka ohjelmaa oli aiemmin pidetty yhtenä onnistuneimmista globaaleista terveyshankkeista. Lokakuussa rahoitus kuitenkin sai vielä väliaikaisen jatkon niin sanotun “bridge plan” -siirtymäsuunnitelman avulla.
Pepfar-rahoituksen asteittainen alasajo alkaa
Nyt Yhdysvaltain ulkoministeriön virkamies on vahvistanut, että Pepfar-rahoituksen “vaiheittainen alasajo” Etelä-Afrikassa käynnistyy. Viranomaisen mukaan syynä on “Etelä-Afrikan epäonnistuminen osoittaa edistystä hallinnon esittämissä poliittisissa vaatimuksissa”.
Yhdysvaltain mukaan tarkoituksena on “vahvistaa omavaraisuutta” ja vähentää Etelä-Afrikan riippuvuutta amerikkalaisesta rahoituksesta. Virkamies korosti, että “Etelä-Afrikka on keskituloinen maa ja kykenee enemmän kuin hyvin rahoittamaan omat terveysohjelmansa”.
Etelä-Afrikan terveysministeriö: omavaraisuuteen on valmistauduttu
Etelä-Afrikan terveysministeriö kertoo, ettei se ollut saanut virallista ilmoitusta Yhdysvaltain päätöksestä, mutta painottaa työskennelleensä “jo pitkään omavaraisuussuunnitelman parissa”. Ministeriön mukaan Pepfar on tukenut hiv-ohjelmaa merkittävästi, mutta elintärkeiden antiretroviraalilääkkeiden rahoitus on järjestetty täysin erillään ja pääosin Etelä-Afrikan valtion budjetista.
Tämä tarkoittaa, että vaikka HIV-testaus, ennaltaehkäisy ja osa hoidon tukipalveluista saattavat kärsiä rahoituksen supistumisesta, peruslääkitys ei ministeriön mukaan välittömästi vaarannu. Silti kansainväliset asiantuntijat varoittavat, että minkä tahansa tukirahoituksen nopea leikkaus voi heikentää hoitoon pääsyä, lisätä tartuntoja ja vaarantaa vuosien aikana saavutetun edistyksen.
Diplomaattiset suhteet jumissa
Yritykset korjata Yhdysvaltain ja Etelä-Afrikan välisiä suhteita eivät ole toistaiseksi onnistuneet. Yli vuosi sitten järjestetty korkean tason tapaaminen Valkoisessa talossa, jossa presidentti Trump ja Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa keskustelivat kasvokkain, ei tuonut pysyvää käännettä. Raporttien mukaan Trump nosti esille käsityksensä valkoisten vainosta, mikä kiristi ilmapiiriä entisestään.
Lisäksi Yhdysvallat boikotoi viime marraskuussa Etelä-Afrikan isännöimää G20-kokousta, joka kokosi yhteen maailman suurimpien talouksien johtajat. Boikotti nähtiin laajempana poliittisena viestinä Etelä-Afrikan ulkopoliittisista linjauksista ja sen suhteista muun muassa Venäjään ja Iraniin.
Kohti epävarmaa tulevaisuutta HIV-työssä
Rahoituksen päättyminen tai merkittävä supistaminen pakottaa Etelä-Afrikan vauhdittamaan omavaraisuuteen tähtääviä suunnitelmiaan. Hallitus joutuu päättämään, miten se paikkaa jopa satojen miljoonien dollarien vuosittaisen aukon HIV-ohjelmien budjetissa ja miten se varmistaa, etteivät haavoittuvimmassa asemassa olevat potilaat jää ilman palveluita.
Samaan aikaan poliittinen kiista afrikaanerivähemmistön asemasta, maanomistuksesta ja väitetystä syrjinnästä jatkuu. Kysymys ei koske vain sisäpolitiikkaa, vaan heijastuu suoraan terveyssektorille ja miljoonien HIV-tartunnan kanssa elävien eteläafrikkalaisten arkeen.
Ei sisällä instagram post:eja
