Venäjä iloitsee Grönlannin jännitteistä – Eurooppa “täysin hukassa” Trumpin suunnitelmien edessä

Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump kuvasi puheissaan Grönlantia lähes uuden kylmän sodan etulinjaksi. Hänen mukaansa Venäjän ja Kiinan sotalaivat sekä erityisesti venäläiset sukellusveneet väijyvät saaren rannikoilla, valmiina kasvattamaan vaikutusvaltaansa Arktiksella.

Trumpin johtopäätös oli selvä: Yhdysvaltain tulisi saada kontrolli Grönlannista, jotta Washington voisi turvata asemansa pohjoisessa.

Mutta miten Moskova on reagoinut siihen, että sen väitetty salajuoni Grönlannissa on muka paljastettu – ja että Yhdysvallat voisi jopa yrittää ottaa saaren haltuunsa?

Moni voisi olettaa, että Venäjä olisi raivoissaan tällaisista puheista. Todellisuus on päinvastainen: venäläinen valtiollinen media suhtautuu Trumpin Grönlanti-intoiluun yllättävän myönteisesti.

Venäjän hallituslehti ylistää Trumpin Grönlanti-haavetta

Rossiyskaja Gazeta, Venäjän hallituksen virallinen sanomalehti, julkaisi poikkeuksellisen kirjoituksen, jossa Trumpia ylistetään ja Euroopan johtajia arvostellaan kovin sanoin. Lehti asettuu avoimesti Yhdysvaltain presidentin Grönlanti-suunnitelmien puolelle ja hyökkää erityisesti Tanskaa ja EU-maita vastaan.

Lehden mukaan Trumpin “historiallisen läpimurron” tiellä seisovat vain “itsepäinen Kööpenhamina” sekä “näennäistä solidaarisuutta” osoittavat Euroopan maat – myös Yhdysvaltain perinteiset liittolaiset Britannia ja Ranska.

Rossiyskaja Gazeta kirjoittaa, ettei Eurooppa kaipaa sitä “amerikkalaista suuruutta”, jota Trump yrittää edistää. Lehden mukaan Bryssel toivoo voivansa “hukuttaa” Trumpin poliittisesti Yhdysvaltain välivaaleissa ja estää häntä tekemästä “elämänsä suurinta diiliä”.

Grönlannin mahdollisesta liittämisestä Yhdysvaltoihin puhutaan lehdessä suorastaan historiallisen suurena saavutuksena. Rossiyskaja Gazeta spekuloi, että jos Trump onnistuisi “anneksoimaan” Grönlannin 4. heinäkuuta 2026 mennessä – Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen 250-vuotisjuhliin – hän “kirjoittaisi nimensä historian lehdille” miehenä, joka palautti Yhdysvaltain suuruuden.

Lehti korostaa, että Grönlannin myötä Yhdysvalloista tulisi pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio Venäjän jälkeen, Kanadan ohittaen. Tätä verrataan jopa Abraham Lincolnin orjuuden lakkauttamiseen tai Napoleonin ajan aluelaajennuksiin – äärimmäisen kärkevä ja tarkoitushakuinen vertaus, joka alleviivaa venäläisen propagandan retorisia liioitteluja.

Viesti Trumpille: älä peräänny Grönlannista

Rossiyskaja Gazeta esittää myös suoran neuvojen sarjan Trumpille: Grönlannista ei saa perääntyä. Lehti väittää, että takinkääntö heikentäisi republikaanien asemaa välivaaleissa ja voisi johtaa demokraattien enemmistöön kongressissa – seurauksineen Trumpille itselleen.

Lehden mukaan “nopea Grönlannin anneksointi” ennen vaaleja voisi muuttaa koko Yhdysvaltain poliittista suuntaa. Toisin sanoen: venäläinen valtiollinen media väittää avoimesti, että Trumpin oma etu on edistää Grönlannin haltuunottoa niin pitkälle kuin mahdollista.

Tämä on poikkeuksellinen asetelma: Venäjän hallituslehti ei hyökkää Trumpia vastaan, vaan pikemminkin kannustaa häntä syventämään konfliktia Euroopan ja Yhdysvaltain välillä.

Miksi Moskova iloitsee Grönlannin kiistasta?

Venäjän näkökulmasta Grönlantia koskeva kiista on strateginen mahdollisuus. Trumpin julkinen kiinnostus saarta kohtaan, puheet mahdollisesta ostosta tai anneksoinnista sekä uhkaukset tulleista eurooppalaisia vastaan repivät railoa transatlanttiseen yhteistyöhön.

Kaikki, mikä heikentää tai uhkaa hajottaa länsimaiden liittoumaa – erityisesti Natoa ja EU:n sekä Yhdysvaltain välistä yhteistyötä – on Moskovalle geopoliittinen etu. Grönlanti on tässä vain yksi näyttämö, mutta symbolisesti erittäin tärkeä: se liittyy sekä arktiseen sotilaalliseen läsnäoloon että luonnonvaroihin.

Venäläinen iltapäivälehti Moskovski Komsomolets tiivistää vahingonilon suorasukaisesti. Lehden mukaan “Eurooppa on täysin hukassa” Grönlanti-kysymyksen edessä – ja “tätä on ilo seurata”.

Kun Yhdysvallat uhkaa liittää Grönlannin itseensä, Venäjän propagandistit käyttävät tilannetta hyväkseen kahdella tavalla: he osoittelevat lännen sisäistä hajaannusta ja yrittävät samanaikaisesti oikeuttaa Kremlin omia aluelaajennus- ja sotatoimia.

Grönlanti ja Ukrainan sota – propagandan punainen lanka

Pro-Kreml -kommentaattorit ovat tarttuneet Grönlantiin myös Ukrainan sodan oikeutuksena. Logiikka on yksinkertainen ja propagandistinen: jos Yhdysvallat voi edes puheissaan haaveilla Grönlannin anneksoinnista, miksi Venäjää syytetään, kun se yrittää “turvata omia etujaan” Ukrainassa?

Tämä on tietenkin harhaanjohtava vertaus, mutta se toimii Venäjän sisäisessä viestinnässä. Grönlanti-esimerkkiä käytetään kotimaiselle yleisölle todisteena siitä, että länsi itse toimii kaksilla standardeilla ja että Venäjän on “pakko” toimia kovalla kädellä.

Kremlin tärkein strateginen tavoite on yhä voitto Ukrainassa tai ainakin sellainen lopputulos, jota se voi myydä voittona kotimaassa. Moskova uskoo, että hyvät tai ainakin pragmaattiset suhteet Trumpin hallintoon – tai Trump-myönteisiin voimiin Yhdysvalloissa – voivat auttaa tässä tavoitteessa.

Tästä syystä venäläinen media hyökkää nyt ennen kaikkea Eurooppaa vastaan, ei Trumpia vastaan. Euroopan esittäminen heikkona, hajanaisena ja “täysin hukassa” palvelee sekä Ukrainan sodan oikeuttamista että laajempaa pyrkimystä murentaa lännen yhtenäisyyttä.

Grönlanti laajemman arktisen kamppailun ytimessä

Grönlannin ympärillä käytävä retorinen sota ei ole irrallinen ilmiö, vaan osa laajempaa arktista valtapeliä. Ilmaston lämpeneminen avaa uusia merireittejä ja luonnonvaroja, mikä lisää sekä Yhdysvaltain, Venäjän, Kiinan että EU-maiden kiinnostusta pohjoiseen.

Tanskalle ja koko Pohjois-Euroopalle Grönlanti on turvallisuuspoliittinen kysymys, jossa Nato, arktinen yhteistyö ja paikallisten asukkaiden oikeudet kietoutuvat yhteen. Kun suurvallat pelaavat kovaa peliä, pienempien toimijoiden – kuten Grönlannin ja Tanskan – ääni saattaa hukkua.

Laajemmin Arktiksen tulevaisuutta ja Grönlannin roolia siinä käsitellään syvällisemmin artikkelissa Grönlannin tulevaisuus vaakalaudalla: Washingtonin huippukokous voi ratkaista koko Arktiksen suunnan, jossa pureudutaan siihen, miten Yhdysvallat, Venäjä ja muut suurvallat pyrkivät muovaamaan koko pohjoisen alueen strategista suuntaa.

Grönlanti-keskustelu paljastaa, miten nopeasti yksittäinen alue voi muuttua globaalin valtakamppailun symboliksi. Venäjän ilakointi Euroopan “hämmennyksestä” ei ole vain retorinen sivuhuomio, vaan osa pitkää ja määrätietoista strategiaa murentaa lännen yhtenäisyyttä – niin Arktiksella, Ukrainassa kuin koko Euro-Atlanttisessa turvallisuusjärjestelmässä.

Ei sisällä instagram post:eja