Venäjän uudet drooni- ja ohjusiskut Ukrainassa surmasivat useita – myös lapsia

Venäjä käynnisti keskiviikon ja torstain välisenä yönä uuden laajan drooni- ja ohjusiskuaallon eri puolilla Ukrainaa. Ukrainan viranomaisten mukaan iskuissa kuoli ainakin kolme ihmistä ja useita kymmeniä loukkaantui. Uhrien joukossa oli useita lapsia.

Iskujen kohteena pääkaupunki Kiova ja useat suuret kaupungit

Kiovan pormestari Vitali Klitško kertoi, että pääkaupungissa sai surmansa 12-vuotias poika ja 35-vuotias nainen. Ainakin 18 ihmistä loukkaantui erilaisissa räjähdyksissä ja raketti-iskuissa eri puolilla kaupunkia.

Yksi vakavimmista osumista iski 16-kerroksiseen asuinkerrostaloon Kiovan keskeisellä Podilskin alueella. Rakennus romahti osittain, ja pelastushenkilöstö joutui työskentelemään tuntikausia raunioissa etsiessään eloonjääneitä. Pelastajat onnistuivat vetämään esiin äidin ja lapsen sortuneen talon jäännöksistä.

Pohjois-Kiovassa neljä ensihoitajaa loukkaantui toistuvien tykistö- ja raketti-iskujen seurauksena. Viranomaisten mukaan iskuja kohdistettiin sekä asuinalueille että kriittiseen infrastruktuuriin, mikä vaikeutti pelastustoimintaa ja alueen sähkö- ja vesihuollon ylläpitoa.

Kuolonuhreja myös Dniprossa, Odesassa ja Harkovassa

Keskisessä Ukrainassa sijaitsevassa Dniprossa yksi ihminen sai surmansa ja vähintään kymmenen loukkaantui. Aluehallinnon johtaja Oleksandr Ganzha kertoi Telegramissa, että useita rakennuksia syttyi palamaan ohjus- ja drooni-iskujen seurauksena. Verkkoon jaetut kuvat näyttivät laajalti liekeissä olevia asuin- ja liikerakennuksia.

Harkovassa drooni-isku haavoitti 77-vuotiasta naista ja 66-vuotiasta miestä. Etelän tärkeässä satamakaupungissa Odessassa ainakin viisi ihmistä loukkaantui, kun iskut kohdistuivat sekä asuinalueisiin että satama-alueen lähellä sijaitseviin kohteisiin.

Iskut alleviivaavat, että taistelut jatkuvat laajalla rintamalla ja siviilikohteet joutuvat kerta toisensa jälkeen tulituksen alle, vaikka kansainvälinen yhteisö on vaatinut iskujen lopettamista ja siviilien suojelemista.

Ukrainalaisdrooni surmasi lapsia Venäjällä

Rajan toisella puolella Venäjän viranomaiset kertoivat, että Ukrainan drooni-isku tappoi kaksi lasta Etelä-Venäjällä Krasnodarin aluepiirissä. Alueen kuvernööri Veniamin Kondratjev ilmoitti Telegramissa, että kuolleet lapset olivat 5- ja 14-vuotiaita.

Venäjä on viime kuukausina raportoinut yhä useammista Ukrainasta laukaistuista drooni-iskuista rajaseudun ja syvemmällä Venäjän alueella sijaitseviin kohteisiin. Ukraina ei useinkaan virallisesti kommentoi näitä iskuja, mutta on todennut, että sodan laajennettu ulottuvuus Venäjän alueelle on seurausta Venäjän jatkuvista massiivisista hyökkäyksistä Ukrainan kaupunkeihin ja infrastruktuuriin.

Lyhyen pääsiäistauon jälkeen väkivalta kiihtyi uudelleen

Viimeisimmät iskut tulivat vain päiviä sen jälkeen, kun ortodoksisen pääsiäisen aikaan oli voimassa lyhyt, epävirallinen tulitauko. Molemmat osapuolet syyttivät toisiaan satojen tulitaukorikkomusten tekemisestä juhlapyhien aikana, eikä todellista rauhoittumista rintamalla nähty.

Ortodoksisen pääsiäisen ympärille ajoitettu väliaikainen rauhoittuminen oli monille ukrainalaisille toivon pilkahdus, mutta uusi ohjus- ja drooniaalto palautti nopeasti arjen sodan keskelle. Asiantuntijoiden mukaan tällaiset lyhyet tauot eivät riitä, vaan tarvittaisiin pitkäkestoinen, valvottu ja kattava tulitauko, jotta siviilit voisivat tuntea olonsa aidosti turvallisemmaksi.

Rauhanneuvottelut jumissa – sota jatkuu viidettä vuotta

Ukrainan sota on edennyt jo viidenteen vuoteensa, ja välissä on nähty useita neuvottelukierroksia, joissa Yhdysvallat on toiminut välittäjänä. Neuvotteluprosessi on kuitenkin pysähtynyt, eikä merkittävää edistystä kohti pysyvää rauhaa ole saatu aikaan.

Tilannetta on hankaloittanut se, että Yhdysvaltain ulkopoliittinen huomio on siirtynyt yhä enemmän Lähi-idän konfliktiin. Tämä on jättänyt Ukrainan sodan osin varjoon, vaikka taistelut ja iskut jatkuvat päivittäin sekä rintamalinjalla että kaukana etulinjan takana.

Ukraina on esittänyt toistuvasti, että ensimmäisenä askeleena tarvittaisiin täysi ja vakaa tulitauko. Kiovan mukaan vasta sen jälkeen olisi realistista käydä neuvotteluja pysyvästä ratkaisusta ja Venäjän hyökkäyssodan lopettamisesta.

Moskova on puolestaan vaatinut, että laajasta rauhansopimuksesta on ensin sovittava poliittisella tasolla, ja vasta sen jälkeen tulitauko voisi astua voimaan. Tämä asetelma on johtanut pattitilanteeseen, jossa kumpikaan osapuoli ei ole valmis tekemään ensimmäistä myönnytystä. Kiovan mukaan Venäjän vaatimukset osoittavat, ettei Moskova ole aidosti sitoutunut sodan lopettamiseen, vaan pyrkii käyttämään neuvotteluja hyväkseen rintamatilanteen parantamiseen.

Laajempi eurooppalainen turvallisuuskehys ja sisämarkkinat taustalla

Ukrainan sodan pitkittyminen vaikuttaa koko Euroopan turvallisuusjärjestelmään, talouteen ja politiikkaan. EU:n sisämarkkinat, energiariippuvuus ja puolustusyhteistyö ovat kaikki kokeneet merkittäviä muutoksia Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Samaan aikaan myös Britannia tarkastelee suhdettaan eurooppalaiseen sääntelyyn ja talousalueeseen; tästä esimerkkinä keskustelu siitä, voiko Iso-Britannia ottaa EU:n sisämarkkinasäännöt uudella lailla uudelleen käyttöön ja mitä muutos tarkoittaisi laajemmalle eurooppalaiselle yhteistyölle.

Ukrainan sodan lopputuloksella on suora yhteys siihen, millaiseksi Euroopan tuleva turvallisuusarkkitehtuuri ja taloudellinen integraatio muotoutuvat. Niin kauan kuin laajamittainen sota jatkuu, sekä EU:n että Britannian on pakko varautua pitkittyneeseen epävakauteen ja kasvanneisiin puolustusmenoihin.

Ei sisällä instagram post:eja