Iran ei aio luopua Hormuzinsalmen hallinnasta – Teheran kiristää otettaan strategisesta merireitistä

Iranin johto tekee selväksi, ettei maa aio milloinkaan luopua kontrollista Hormuzinsalmessa, joka on yksi maailman tärkeimmistä öljy- ja kaasukuljetusten pullonkauloista. Vaikutusvaltainen iranilaispoliitikko Ebrahim Azizi, Iranin parlamentin kansallisen turvallisuuden ja ulkopolitiikan valiokunnan puheenjohtaja, sanoo BBC:lle, että Teheran tulee jatkossakin määräämään, millä ehdoilla alukset saavat kulkea salmen kautta.

”Ei koskaan”, Azizi vastasi kysyttäessä, voisiko Iran luopua määräävästä asemastaan Hormuzinsalmessa. Hänen mukaansa salmen hallinta on Iranin ”luovuttamaton oikeus”, ja Iran päättää jatkossakin alusten kulkuoikeuksista sekä siihen liittyvistä luvista.

Laki vahvistamaan Iranin kontrollia

Azizi kertoo, että Iranin parlamenttiin ollaan viemässä lakiesitystä, joka kirjaisi maan erityisaseman Hormuzinsalmessa perustuslain artiklaan 110 nojaten. Lakipakettiin sisältyvät muun muassa ympäristönsuojelu, merenkulun turvallisuus ja kansallinen turvallisuus, ja sen toimeenpanosta vastaisivat asevoimat, erityisesti Iranin vallankumouskaartin (IRGC) merivoimat.

Hormuzinsalmen mahdollinen sulkeminen tai liikenteen rajoittaminen herättää maailmalla suurta huolta, sillä kyse on reitistä, jonka kautta kulkee merkittävä osa globaalista raakaöljystä ja nesteytetystä maakaasusta. Azizin mukaan Teheran ei kuitenkaan näe tilannetta lyhytaikaisena kriisinä, vaan pitkän aikavälin strategisena vipuvartena.

Iran on jo aiemmin käyttänyt salmen hallintaa painostuskeinona, mutta nykyinen sota ja alueellinen jännite ovat vahvistaneet käsitystä, että Hormuzinsalmi on yksi Teheranin keskeisistä ”aseista” vastustajia vastaan. Azizi kuvailee salmea yhdeksi Iranin tärkeimmistä valttikorteista vihollista vastaan käytävässä voimankäytön ja pelotteen pelissä.

Vallankumouskaarti ja koventunut linja

Iranin parlamenttia hallitsevat nyt selvästi kovaa linjaa edustavat poliitikot, ja vallankumouskaarti on vahvistanut asemaansa valtion sisäisenä ja ulkoisena voimatekijänä. Viimeaikaiset Israelin suorittamat kohdennetut iskut ja niissä tapetut korkean tason komentajat ovat entisestään sotilaallistaneet Iranin päätöksentekoa.

Teheran katsoo, että kyky kontrolloida elintärkeää meriliikennettä – erityisesti öljy- ja kaasutankkereita – ei ole vain neuvotteluvaltti käynnissä olevissa keskusteluissa, vaan pitkäkestoista painostusvoimaa länttä ja alueellisia kilpailijoita vastaan.

Teheranin yliopiston tutkija Mohammad Eslami kuvaa Iranin strategiaa näin: ”Ensimmäinen prioriteetti sodan jälkeen on pelotteen palauttaminen, ja Hormuzinsalmi on yksi Iranin keskeisimmistä strategisista vipuvavoista.” Hänen mukaansa Iran on valmis keskustelemaan siitä, miten muut valtiot voisivat hyötyä Iranin uudesta viitekehyksestä, mutta kontrollista maa ei tingi.

Naapurimaiden viha ja syytökset merirosvouksesta

Iranin naapureissa Teheranin toiminta herättää raivoa ja huolta. Yhdistyneiden arabiemiirikuntien presidentin diplomaattinen neuvonantaja Anwar Gargash on kuvannut Iranin otetta Hormuzinsalmesta ”vihamieliseksi merirosvouksen teoksi” ja varoittanut, että jos Iran ei luovu pyrkimyksistään yksipuoliseen kontrolliin, se luo vaarallisen ennakkotapauksen muille maailman strategisille meriväylille.

Azizi torjuu syytökset jyrkästi ja kääntää ne takaisin Persianlahden arabivaltioita ja Yhdysvaltoja vastaan. Hän syyttää alueen länsimielisiä hallintoja siitä, että nämä ovat ”myyneet alueen amerikkalaisille” sallimalla laajan yhdysvaltalaisen sotilaspresenssin. Yhdysvaltoja hän kuvaa ”maailman suurimmaksi merirosvoksi”.

Azizin mukaan Iran on toistuvasti korostanut, että Persianlahden turvallisuus tulisi rakentaa alueelliseen yhteistyöhön ilman ulkopuolisia voimia. Ajatus on kuitenkin käytännössä kariutunut useimpien Persianlahden valtioiden ja Teheranin väliseen syvään epäluottamukseen. Poikkeuksena on Oman, yksi Iranin lähimmistä alueellisista kumppaneista, joka hallitsee salmen eteläpuolista rannikkoa ja on pyrkinyt välittämään sopimuksia alusten turvallisen kauttakulun takaamiseksi.

Ristiriitoja Iranin johdossa

Vaikka Azizi kiistää valtakamppailut, viime viikkojen tapahtumat viittaavat jännitteisiin Iranin poliittisen ja sotilaallisen eliitin sisällä. Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi joutui kovaan arvosteluun julkaistuaan sosiaalisessa mediassa viestin, jonka mukaan Hormuzinsalmi olisi ”täysin avoin” liikenteelle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump reagoi välittömästi kiittämällä Araghchia näkyvästi sosiaalisessa mediassa, mikä nähtiin Teheranissa nolona myönnytyksenä. Vallankumouskaartiin linkitetyt uutistoimistot Mehr ja Tasnim syyttivät ulkoministeriä harhaanjohtavasta ja puutteellisesta viestinnästä, joka tarjosi Trumpille tilaisuuden julistautua sodan voittajaksi.

Araghchi tarkensi myöhemmin, että salmi on avoinna vain niille aluksille, jotka ovat saaneet luvan IRGC:n merivoimilta ja käyttävät etukäteen määriteltyjä väyliä, joista peritään maksuja. Azizi puolestaan vakuuttaa, että Iranin sisällä ei ole todellista jakolinjaa maltillisiin ja kovalinjaisiin, kun kyse on kansallisesta turvallisuudesta: ”Kun puhumme kansallisesta turvallisuudesta, ei ole olemassa maltillista tai kovaa linjaa.”

Hormuzinsalmi suurvaltapolitiikan ytimessä

Hormuzinsalmen tulevaisuus on noussut keskeiseksi kysymykseksi korkean tason neuvotteluissa, joiden on määrä jatkua Islamabadissa. Ensimmäinen historiallinen kasvokkain käyty neuvottelukierros Iranin ja Yhdysvaltojen edustajien välillä pidettiin Pakistanin pääkaupungissa hiljattain, ja nyt keskustelujen odotetaan jatkuvan.

Trump on ilmoittanut lähettävänsä uuden valtuuskunnan, jota johtaa jälleen Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance. Iranin osalta epävarmuus on suurempi: paikallismedian mukaan Teheran ei välttämättä lähetä delegaatiota, ellei Yhdysvaltojen asettamaa Iranin satamien saartoa ensin pureta.

Trump on useaan otteeseen vaatinut Irania avaamaan Hormuzinsalmen reitin kaikelle merenkululle ja uhannut Teherania kovasanaisesti sosiaalisen median julkaisuissaan. Viimeisimmissä kommenteissaan hän on syyttänyt Irania ”kiristyksestä” ja uhannut maata vakavilla seurauksilla, mikäli se ei noudata vaatimuksia.

Azizi vähättelee Trumpin lausuntoja ja syyttää Yhdysvaltoja itse kiristyksestä ja totuuden vääristelystä. Hänen mukaansa Iran puolustaa vain omia oikeuksiaan kansainvälisillä vesillä ja aluevesillään.

Digitaalinen pimeys ja sisäinen kiristys

Iranissa on ollut voimassa lähes täydellinen internetin käyttöä rajoittava pimentotila useiden viikkojen ajan. Tämä on vaikeuttanut kansalaisten pääsyä kansainvälisiin verkkopalveluihin ja sosiaaliseen mediaan. Korkean tason viranomaiset ja poliitikot, kuten Azizi, jatkavat kuitenkin aktiivista viestintää kansainvälisissä kanavissa, erityisesti X-alustalla, jossa he myös vastaavat Trumpin hyökkäyksiin pilkallisilla kommenteilla.

Azizi ei suostu kertomaan, milloin internet-rajoituksia mahdollisesti puretaan. Hänen mukaansa estoja lievennetään vasta, kun viranomaiset katsovat tilanteen turvalliseksi eikä ”vihollinen” voi hyödyntää avointa tietoliikennettä Irania vastaan.

Samalla Iranissa on nähty uusia pidätysaaltoja sekä ihmisoikeusjärjestöjen, kuten Amnestyn, raportoimia kymmeniä kuolemantuomioita mielenosoittajille, jotka pidätettiin tammikuun laajojen protestien yhteydessä. Mielenosoitukset tukahdutettiin väkivaltaisesti, ja niiden aikana kuoli arviolta tuhansia ihmisiä. Useista nuorista mielenosoittajista on jo pantu täytäntöön kuolemantuomioita.

Azizi toistaa hallituksen väitteen, jonka mukaan Yhdysvaltain CIA ja Israelin tiedustelupalvelu Mossad olisivat olleet mukana lietsomassa levottomuuksia. Hän torjuu väitteet, että sisäinen turvallisuuskoneisto olisi kiristymässä entisestään, ja muistuttaa, että sodan ja jopa aselevon aikana on ”omat sääntönsä”.

Hormuzinsalmi ja laajempi aluepolitiikka

Hormuzinsalmen hallinta kytkeytyy laajempaan alueelliseen valtakamppailuun, jossa Iran, Persianlahden arabivaltiot ja Yhdysvallat kamppailevat vaikutusvallasta. Salmen kautta kulkevat energialähetykset ovat ratkaisevan tärkeitä globaalille taloudelle, ja siksi jokainen jännite alueella heijastuu nopeasti öljyn ja kaasun hintoihin.

Teheran pyrkii hyödyntämään tätä riippuvuutta sekä suojautuakseen lännen pakotteilta että pakottaakseen vastapuolensa neuvottelupöytään. Samalla Persianlahden monimutkaiset suhteet näkyvät myös pehmeämmissä, viihteellisissä aiheissa, kuten julkisuuden henkilöiden lomakohdevalinnoissa ja sosiaalisen median keskusteluissa. Esimerkiksi Nanna Karalahden Italiassa otetut romanttiset lomakuvat uudesta miesystävästään ovat herättäneet keskustelua aivan toisenlaisesta matkailusta ja kansainvälisyydestä – kaukana niistä jännitteistä, jotka määrittävät Hormuzinsalmen ympärillä käytävää suurvaltapeliä.

Teheranin viesti on kuitenkin selvä: Iran ei aio luopua asemastaan Hormuzinsalmessa, vaan pyrkii päinvastoin vahvistamaan lainsäädännöllistä ja sotilaallista kontrolliaan. Tämä linjaus pitää alueen ja maailman talouden jännitteisessä tilassa vielä pitkään.

Ei sisällä instagram post:eja