Näin Arteta voi virittää Arsenalin Manchester City -huippuotteluun

Mikel Arteta luopui Pep Guardiolan apuvalmentajan roolistaan Manchester Cityssä vuonna 2019 siirtyäkseen Arsenalin päävalmentajaksi. Nyt entinen oppipoika ja mestari käyvät jälleen ratkaisevaa kamppailua Valioliigan mestaruudesta – ja jokaisella taktisella yksityiskohdalla voi olla ratkaiseva merkitys.

Arsenal on onnistunut pitämään itsensä mestaruustaistelun kärjessä, mutta Manchester Cityn vahva vire syö jatkuvasti etumatkaa. Siksi Artetan jokainen kokoonpano- ja pelisuunnittelupäätös tuntuu suuremmalta kuin edellinen, kun Gunners valmistautuu kauden yhteen tärkeimmistä otteluista.

Henkinen teema: ”Ei pelkoa, pelkkää tulta”

Ennen Mestarien liigan puolivälierää Sportingia vastaan Arteta kiteytti joukkueensa henkisen tilan iskulauseeseen: ”Ei pelkoa, pelkkää tulta”. Sama asenne tarvitaan myös Manchester Cityä vastaan – mutta pelkällä tunteella ei pärjää, tarvitaan myös tarkkaan hiottu pelisuunnitelma.

Valioliigan mestaruus saattaa ratketa pieniin, jopa huomaamattomiin ratkaisuihin niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Otteluruuhka, matkustaminen, fanien kokemus ja taloudelliset tekijät muodostavat kokonaisuuden, joka vaikuttaa myös suorituksiin. Esimerkiksi MM 2026 -kisoihin liittyvä junamatkojen 150 dollarin hintashokki ja sen vaikutukset fanikokemukseen ja talouteen osoittavat, miten olosuhteet ja kustannukset voivat heijastua suoraan jalkapallon ympärillä olevaan ilmapiiriin. Samankaltaiset reunaehdot vaikuttavat myös Valioliigan huippuotteluihin.

Viimeaikaiset kompastukset paljastivat Arsenalin haavoittuvuudet

Arsenal on viime viikkoina horjahtanut omasta korkeasta standardistaan. Tappiot Manchester Citylle ja Bournemouthille Valioliigassa sekä putoaminen FA Cupista Championship-seura Southamptonia vastaan ovat paljastaneet tiettyjä rakenteellisia ongelmia.

Carabao Cupin finaalissa Pep Guardiola onnistui käytännössä nollaamaan suuren osan Arsenalin pallollisesta rakentelusta. City asettui puolustamaan 4–2–4-muodossa, jossa Erling Haaland ja Rayan Cherki sulkivat keskikaistan, kun taas Antoine Semenyo ja Jeremy Doku prässäsivät toppareita peittäen samalla syöttölinjat laitapuolustajille.

Arsenal joutui vaikeuksiin useasta syystä. City antoi toppareille tilaa pitää palloa, mutta teki keskikentän kaksikon tavoittamisen vaikeaksi ja loi epävarmuutta syötöistä laitapakeille. Lopulta Arsenal houkuteltiin pelaamaan pidempiä palloja – alueelle, jossa Cityllä oli valmiina neljän miehen puolustuslinja ja yksi tai kaksi keskikenttäpelaajaa siivoamassa irtopalloja.

City ja Bournemouth ohjasivat pelin Arsenalin heikommalle laidalle

Bournemouth lähestyi prässäämistä aggressiivisemmin kuin City. Sen sijaan, että olisi puolustanut tasaisessa neljän hyökkääjän linjassa, vasen keskikenttäpelaaja James Tavernier liikkui keskelle tukemaan kaksinkamppailuja erityisesti silloin, kun Kai Havertz putosi alemmas täydentämään keskikentän kolmikon Martin Zubimendi ja Declan Rice.

Tämä avasi näennäisesti tilaa oikealle laitapuolustajalle Ben Whitelle, mutta Bournemouthin hyökkääjä Evanilson juoksi jatkuvasti kaartavia prässilinjoja estääkseen syötöt oikeaan laitaan. Näin pääsy Whiten kautta ylös kentälle vaikeutui.

Sekä City että Bournemouth pyrkivät samaan periaatteeseen: ohjaamaan Arsenalin pelin vasemmalle puolelle, jossa toppari Gabriel joutui ottamaan isompaa roolia pelin avaajana. William Saliba on kaksikosta selvästi parempi pelin rytmittäjä, joten Arsenalin rakentelu kärsi.

Kun peli pakotettiin vasemmalle, Andoni Iraolan Bournemouth pystyi merkkaamaan miehet mies miestä vastaan. Tällöin sekä pelaajat että Arteta viittoilivat usein Gabrielille, että tämän tulisi pelata pitkää palloa kärjessä olleelle Viktor Gyökeresille.

Gyökeres, siirtymäpelaaminen ja väärin käytetyt vahvuudet

Vuodenvaihteen jälkeen Arsenal on tietoisesti pyrkinyt hyödyntämään vastustajien miesvartiointiprässiin avautuvia tiloja. Noni Madueke, Viktor Gyökeres, Gabriel Martinelli ja Kai Havertz muodostavat paperilla hyökkäyksen, joka kykenee rankaisemaan vastustajia nopeissa siirtymissä.

Bournemouthia vastaan ongelmaksi muodostui se, että ruotsalaishyökkääjä Gyökeres ei fyysisestä olemuksestaan huolimatta voittanut tarpeeksi kaksinkamppailuja Valioliigan toppareita vastaan. Tämä esti Arsenalia saamasta kunnolla otetta pelistä ja etenemästä kestävästi kohti hyökkäyskolmannesta.

Gyökeresin vahvuus ei ole selkä maaliin -pääpalloissa, vaan juoksuissa kanaviin, joissa hän pääsee käyttämään vahvaa kuljetus- ja vauhdinottokykyään. Arsenal ei kuitenkaan saanut tätä ominaisuutta parhaalla tavalla esiin.

Havertz ja Eze – ratkaisu keskikaistan kautta?

Sportingia vastaan Arteta reagoi vaihtamalla Havertzin kärkeen. Saksalainen pyrki pitämään pallon paremmin omilla ja voittamaan ensimmäiset kontaktit. Hänen alapuolellaan pelannut Eberechi Eze pääsi poimimaan kakkospalloja ja etenemään kohti maalia.

Tämä keskikaistalle painottuva pelitapa sopi sekä Ezelle että koko joukkueelle. Pitkät, suunnatut pallot Havertzille ja niiden pudotukset Ezen juoksulinjoille tarjosivat uudenlaisen tavan murtaa vastustajan rakennetta.

Jos Arsenal haluaa parantaa pallon etenemistä kohti hyökkäyskolmannesta, Havertzin ja Ezen kaltaisen kaksikon käyttöä keskellä kenttää voidaan nähdä yhtenä Artetan tärkeimmistä vaihtoehdoista myös Cityä vastaan.

Lyhytsyöttöpeli ja oikean laidan hyödyntäminen

Kaikista haasteista huolimatta Arsenal ei ole luopunut lyhytsyöttöpeliin perustuvasta pelinavauksestaan. Joukkue on yrittänyt edelleen pelata paineen alta erityisesti oikean laidan kautta, vaikka vastustajat pyrkivät ohjaamaan pelin Gabrielin puolelle.

Esimerkiksi Manchester Cityä vastaan David Raya osallistui aktiivisesti syvään pelinrakenteluun. Kun pallo saatiin kierrätettyä kauemmas Cityn etulinjasta, Arsenal onnistui hetkittäin ylivoimaisuuksiin ja pääsi etenemään.

Kai Havertz putosi usein kymppipaikalta keskikentän tasolle. Bernardo Silva seurasi häntä tiiviisti, mikä avasi Ben Whitelle tilaa oikealla. Havertz ja White pystyivät muutamissa tilanteissa yhdistämään niin, että Cityn ensimmäinen prässilinja ohitettiin.

Liverpool löysi Cityä vastaan samankaltaisen ratkaisun käyttämällä kolmea pelaajaa ensimmäisessä linjassa. Curtis Jones putosi topparien väliin, jolloin Ibrahima Konaté ja Virgil van Dijk leventyivät – ilman, että maalivahti toimi kolmantena topparina. Jones pystyi murtamaan Cityn etulinjan ja löytämään keskikentän pelaajat Florian Wirtzin, Ryan Gravenberchin ja Dominik Szoboszlain välisistä taskuista.

Keskikentän äkilliset liikkeet tuovat hengähdystilaa

Toinen Artetan käyttämä keino prässin murtamiseen on keskikenttäpelaajien äkillinen putoaminen syvälle hakemaan palloa toppareilta. Miesvartiointia käyttävät vastustajat reagoivat jatkuvasti hyökkäävän joukkueen liikkeisiin, joten nopeat suunnanmuutokset avaavat hetken tilaa pallolliselle.

Bournemouthia vastaan Havertz veti itsensä sisäänpäin, jolloin Tavernier seurasi häntä ja jätti Ben Whiten vapaaksi oikealle. David Raya löysi Declan Ricen, joka oli tehnyt nopean liikkeen alemmas. Rice puolestaan yritti pelata pallon Whiten suuntaan, mutta syöttö karkasi hieman pitkäksi – toistuva ongelma Arsenalin viime aikaisissa peleissä.

Vaikka yksilölliset virheet ja yli- tai alipelatut syötöt ovat syöneet hyötyä hyvistä rakenteista, itse perusmallit prässin murtamiseksi ovat olleet lupaavia. Nämä kuviot kannattaa säilyttää ja hioa entistä automaattisemmiksi ennen City-kohtaamista.

Kuinka pysäyttää Nico O’Reilly?

Puolustussuuntaan Arsenalin on erityisesti huomioitava Nico O’Reilly. Monipuolinen 21-vuotias on ollut keskeinen osa Manchester Cityn nousua jo viime kauden lopusta lähtien. Viime viikkoina hän on iskenyt maaleja sekä Arsenalia että Chelseaa vastaan.

O’Reillyn vahvuus on poikkeuksellisessa sijoittumisessa. Hän ei ole puhdas laitapuolustaja, ei perinteinen laituri, eikä jatkuvasti viimeistä linjaa kuluttava hyökkääjä – vaan pelaaja, joka ilmestyy lyhyiksi hetkiksi eri väleihin ja välikaistoille. Tämä tekee hänestä vaikeasti puolustettavan, koska merkkausvastuu ei ole aina selkeä.

Arsenal on aiemmin yrittänyt vuorotella Bukayo Sakan ja Martin Zubimendin välillä O’Reillyn merkkaamisessa, mutta molemmat menettivät hänet kriittisissä tilanteissa. Chelsea puolestaan antoi Andrey Santosille lähes miesvartiointitehtävän O’Reillyn suhteen, mutta fyysinen epätasapaino kostautui, kun O’Reilly voitti pääpallonsa ja vei Cityn johtoon.

Arsenalin on löydettävä tapa sekä tunnistaa O’Reillyn liikkeet ajoissa että tasapainottaa puolustuslinjan ja keskikentän roolit niin, ettei kukaan joudu jatkuvasti selvään fyysiseen tai pituusmismatcheen häntä vastaan.

Sakan poissaolo ja mestaruustaistelun henkinen paine

Arsenal on väläytellyt viime peleissä, että sillä on vastaukset moniin esitettyihin haasteisiin, mutta viimeinen laatu on puuttunut. Epätarkat syötöt ja hitaat päätökset ovat hiipineet normaalisti niin varmatoimisen joukkueen peliin.

Bukayo Sakan loukkaantuminen on heikentänyt merkittävästi Arsenalin kykyä pitää vastustajat naulittuna omaan päätyynsä. Ilman Sakan jatkuvaa uhkaa oikealla laidalla joukkue on menettänyt osan kontrollistaan viimeisellä kolmanneksella.

Samaan aikaan useiden pelaajien pallollinen varovaisuus viittaa siihen, että mestaruustaistelun fyysinen ja ennen kaikkea henkinen kuormitus alkaa näkyä. Arteta onkin korostanut nimenomaan mentaalista puolta, kun Arsenal yrittää pysyä vauhdissa Cityn kanssa, joka vaikuttaa olevan jälleen parhaassa kevätvireessään.

Miten Arsenal voisi avata Cityn ja kestää paineen?

Ottelua ajatellen Artetan keskeisiä kysymyksiä ovat:

• Pelinavaus: Uskaltaako Arsenal jatkaa rohkeaa lyhytsyöttöpeliä Cityn 4–2–4-prässiä vastaan vai turvautuuko se useammin suunnattuihin pitkiin palloihin Havertzille tai Gyökeresille?
• Keskikaistan hallinta: Löytääkö Arteta toimivan roolituksen Rice–Zubimendi–Havertz–Eze-akselille, jotta Cityn keskikentän kaksikko jää jatkuvaan alivoimaan?
• Laitapelaaminen: Saako Arsenal oikean laidan – Whiten ja mahdollisesti Sakan tai hänen korvaajansa – kautta luotua riittävästi etenemistä, kun vastustaja ohjaa pelin Gabrieliin?
• O’Reillyn puolustaminen: Pystyykö joukkue luomaan selkeän ja kollektiivisen tavan tunnistaa ja eliminoida O’Reillyn vaarallisimmat liikkeet?
• Henkinen kestävyys: Miten Arsenal reagoi, jos ottelu ei heti lähde heidän suuntaansa? Pystyykö joukkue pitämään identiteettinsä paineen alla?

Artetan tehtävä on samanaikaisesti hallita näitä taktisia yksityiskohtia ja pitää joukkue henkisesti raikkaana. Vaikka mestaruusjahti näyttää ulospäin hermoja raastavalta, Arsenal saattaa olla lähempänä historiallista kauttaan kuin moni kannattaja juuri nyt uskoo.

Ei sisällä instagram post:eja