Hongkongin Tiananmen-aktivistien kansallisen turvallisuuden oikeudenkäynti alkoi
Kolme Hongkongin tunnetuimpiin demokratia-aktivisteihin kuuluvaa henkilöä on asetettu oikeuden eteen syytettynä valtion vallan horjuttamisesta Kiinan kansallisen turvallisuuslain nojalla. Heidän rikossyytteensä liittyvät vuosittain järjestettyihin kynttilävartioihin, joilla muistettiin vuoden 1989 Tiananmenin aukion veristä tukahduttamista.
Ketkä ovat syytettyinä ja mistä heitä epäillään?
Syytettyinä ovat 40-vuotias lakinainen ja aktivisti Chow Hang-tung, 68-vuotias veteraanipoliitikko Lee Cheuk-yan sekä 74-vuotias asianajaja ja demokratialiikkeen konkari Albert Ho. Heitä syytetään siitä, että he ovat yllyttäneet muita horjuttamaan valtion valtaa Kiinan keskushallinnon säätämän kansallisen turvallisuuslain perusteella.
Albert Ho on tehnyt syyllisyydentunnustuksen, kun taas Chow Hang-tung ja Lee Cheuk-yan ovat kiistäneet syyllisyytensä ja ilmoittaneet olevansa syyttömiä. Kaikki kolme kuuluvat nyt lakkautettuun järjestöön nimeltä Hong Kong Alliance in Support of Patriotic Democratic Movements of China, joka tunnettiin lyhyesti nimellä Hong Kong Alliance (HKA).
Mikäli heidät todetaan syyllisiksi, heitä voi odottaa jopa 10 vuoden vankeusrangaistus. Kolmikko on ollut tutkintavankeudessa vuodesta 2021 lähtien, mikä kuvastaa, kuinka tiukasti viranomaiset suhtautuvat kansallisen turvallisuuden rikoksiin.
Hongkongin ainutlaatuinen rooli Tiananmenin muistamisessa
Hongkong oli pitkään ainoa paikka Kiinan alueella, jossa Tiananmenin aukion vuoden 1989 verilöylyä voitiin muistaa julkisesti. Joka vuosi tuhannet, ajoittain kymmenet tuhannet ihmiset kokoontuivat Victoria Parkiin kynttilävartioon muistamaan demokratiaa vaatineita mielenosoittajia, jotka surmattiin tai vangittiin Pekingissä.
Vuonna 2020 viranomaiset kielsivät kokoontumiset vedoten koronavirusrajoituksiin. Kynttilävartioita ei ole sen jälkeen sallittu uudelleen, vaikka pandemiarajoitukset ovat sittemmin poistuneet. Samana vuonna tuli voimaan myös kansallisen turvallisuuden laki, joka kriminalisoi laajasti erimielisyyttä ja poliittista vastarintaa.
Hong Kong Alliance – liike syntyi vuoden 1989 mielenosoitusten tueksi
Hong Kong Alliance perustettiin toukokuussa 1989 tukemaan Kiinan opiskelijoita, jotka järjestivät demokratialiikkeen mielenosoituksia eri puolilla maata. Pian sen jälkeen Kiinan kommunistinen puolue lähetti joukkoja ja panssarivaunuja Pekingin Tiananmenin aukiolle murskaamaan mielenosoitukset.
Tiananmenin verilöylyssä kymmeniä tuhansia ihmisiä oli kokoontunut aukiolle ja sen ympäristöön vaatimaan poliittisia uudistuksia ja korruption kitkemistä. Arviot kuolonuhrien määrästä vaihtelevat muutamasta sadasta useisiin tuhansiin, mutta tarkkoja lukuja ei ole koskaan virallisesti vahvistettu.
Seuraavien kolmen vuosikymmenen ajan Hong Kong Alliance vaati viranomaisia tunnustamaan vastuunsa verilöylystä, vapauttamaan poliittiset vangit ja käynnistämään demokraattisia uudistuksia. Manner-Kiinassa julkinen keskustelu Tiananmenista on tiukasti kielletty, muistotilaisuudet hajotetaan ja aihe sensuroidaan sekä mediassa että verkossa.
Syyttäjien näkemys: iskulause uhkana perustuslaille
Oikeudenkäynnin avauspuheenvuorossaan syyttäjät nostivat esiin erään Hong Kong Alliancen keskeisistä iskulauseista: “Lopettakaa yksipuoluejärjestelmä”. Syyttäjien mukaan tämä iskulause on perustuslain vastainen ja valtiota horjuttava, koska se kyseenalaistaa Kiinan kommunistisen puolueen yksinvaltaisen aseman.
Oikeudenkäynnin on arvioitu kestävän noin 75 päivää. Pitkä prosessi heijastaa paitsi tapauksen poliittista herkkyyttä, myös kansallisen turvallisuuden lain laajaa tulkintaa.
Puolustuksen ja ihmisoikeusjärjestöjen kritiikki
Vain päivää ennen oikeudenkäynnin alkua tuomioistuin hylkäsi Chow Hang-tungin yrityksen kumota häntä vastaan nostettu syyte. Chow oli väittänyt, että syyttäjät eivät olleet yksilöineet riittävän tarkasti, mikä hänen toiminnassaan oli lainvastaista.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi tapausta jyrkästi. Järjestön Aasian alueen apulaisjohtaja Sarah Brooks totesi uutistoimisto Reutersille, että kysymys ei hänen mukaansa ole kansallisesta turvallisuudesta, vaan historian uudelleenkirjoittamisesta ja niiden rankaisemisesta, jotka kieltäytyvät unohtamasta Tiananmenin uhrien kohtaloa.
Kansallisen turvallisuuden laki ja pelon ilmapiiri
Kiinan Pekingissä laatima ja säätämä kansallisen turvallisuuden laki on muuttanut Hongkongin poliittista ilmapiiriä perusteellisesti. Lain arvostelijat katsovat, että se on heikentänyt Hongkongin itsehallintoa ja luonut kaupunkiin pelon ilmapiirin, jossa monet kansalaisjärjestöt, riippumattomat mediat ja aktivistit ovat joutuneet lopettamaan toimintansa tai pakenemaan ulkomaille.
Laki kriminalisoi laajasti teot, jotka viranomaiset voivat tulkita seuraavasti:
- Irtautumiseksi eli irtautumiseksi Kiinasta tai sen alueesta
- Vallan horjuttamiseksi eli pyrkimykseksi kaataa tai heikentää keskushallintoa
- Väkivaltaiseksi terrorismiksi
- Yhteistyöksi ulkomaiden tai ulkoisten tahojen kanssa
Kriitikoiden mukaan lain väljät ja tulkinnanvaraiset määritelmät mahdollistavat sen, että myös rauhanomainen poliittinen toiminta, mielipiteen ilmaisu ja kokoontuminen voidaan luokitella turvallisuusrikoksiksi. Tätä kehitystä tukevat myös talous- ja kuluttajapuolella näkyvät ilmiöt, joissa esimerkiksi luottopistepalvelujen ja velkakierteen kaltaisia rakenteita käytetään ohjaamaan ja kontrolloimaan kansalaisten käyttäytymistä – tosin eri kontekstissa, mutta samaa valvonnan logiikkaa noudattaen.
Viranomaiset puolustavat lakia väittäen, että se on välttämätön vakauden ja järjestyksen turvaamiseksi Hongkongissa, erityisesti vuosien 2019 laajojen mielenosoitusten jälkeen. Kansainvälisen yhteisön ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan laki on kuitenkin käytännössä muuttanut Hongkongin aiemmin suhteellisen vapaan ja avoimen yhteiskunnan entistä tiukemmin keskushallinnon alaiseksi.
Ei sisällä instagram post:eja
