Varhainen puuttuminen ja tiukemmat toimet vanhemmille: Britannia kiristää nuorisorikollisuuden linjaa

Englannissa ja Walesissa valmistellaan mittavaa nuorisorikollisuuden uudistuspakettia, jossa painopiste on aiempaa varhaisemmassa puuttumisessa sekä vanhempien vastuuseen saattamisessa. Hallituksen mukaan tavoitteena on katkaista rikoskierre mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja vähentää nuorten uusintarikollisuutta.

Pääministerin sijainen ja oikeusministeri David Lammy korostaa, että perheiden tukeminen ja rikollisuuteen ajavien juurisyiden käsittely merkitsevät sitä, että harvempi nuori ajautuu rikoskierteeseen. Samalla hallitus pyrkii vähentämään lasten vankeusrangaistuksia ja siirtämään painopistettä yhteisösankioihin.

Nuorisorikosoikeuden valkoinen kirja linjaa uudistuksia

Uudistukset on koottu nuorisorikosoikeutta koskevaan valkoiseen kirjaan, jonka hallitus julkaisee maanantaina. Siinä hahmotellaan useita uusia toimia, joilla pyritään sekä ehkäisemään rikoksia että puuttumaan tehokkaammin jo rikoksia tehneiden nuorten tilanteeseen.

Oikeusministeriön (Ministry of Justice, MoJ) mukaan yksi keskeisistä uudistuksista on uusien Youth Intervention Courts -tuomioistuinten pilotointi. Näissä erityistuomioistuimissa tuomarit, nuorisorikollisuudesta vastaavat viranomaiset ja erikoistunut tukihenkilöstö työskentelevät yhdessä puuttuakseen rikollisuuden perimmäisiin syihin.

Uusien tuomioistuinten on tarkoitus tarjota nuorille intensiivistä valvontaa ja yksilöllisesti räätälöityjä toimia, kuten terveyteen, mielenterveyteen tai koulutukseen liittyviä velvoitteita. Lisäksi nuorten määräysten noudattamista valvotaan aiempaa tarkemmin.

Tilastot: rikoskierre alkaa usein jo lapsena

Hallitus perustelee uudistuksia tilastoilla, joiden mukaan kahdeksan kymmenestä niin sanotusta ammattimaisesta rikoksentekijästä Englannissa ja Walesissa on tehnyt ensimmäisen rikoksensa jo lapsena. Lisäksi kahdella kolmesta nuoresta, jotka vapautuvat vankilasta, on uusi rikos vuoden sisällä.

Nämä luvut nähdään osoituksena siitä, että nykyinen järjestelmä ei riittävästi ehkäise uusintarikollisuutta eikä puutu ajoissa nuorten ongelmiin, kuten koulupudokkuuteen, päihteiden käyttöön tai mielenterveyden haasteisiin.

Vanhempien vastuu tiukentuu: Parenting Order -määräysten laajentaminen

Keskeinen osa pakettia on vanhempiin kohdistuvien Parenting Order -määräysten vahvistaminen ja laajentaminen. Näiden määräysten avulla tuomioistuin voi velvoittaa vanhemman tai huoltajan puuttumaan lapsensa käyttäytymiseen esimerkiksi osallistumalla neuvontaan, tukiryhmiin tai kasvatuksellisiin ohjausohjelmiin. Velvoitteiden laiminlyönnistä voi seurata sanktioita, kuten sakkoja.

Tällä hetkellä tuomioistuinten on harkittava Parenting Order -määräystä, jos alle 16-vuotias on tuomittu rikoksesta. Myös 16–17-vuotiaiden kohdalla määräystä voidaan käyttää, jos sen uskotaan ehkäisevän uusia rikoksia. Käytännössä määräysten käyttö on kuitenkin romahtanut: kaudella 2009/10 niitä annettiin yli 1 000, mutta vuosina 2022/23 enää vain 33.

Hallitus pitää kehitystä huolestuttavana ja haluaa nostaa vanhempien vastuuta näkyvämmäksi osaksi nuorisorikollisuuden torjuntaa, erityisesti tapauksissa, joissa lapsen käytöksessä on pitkään näkynyt huolestuttavia merkkejä ilman, että perhe on ryhtynyt riittäviin toimiin.

Southportin tapaus nosti vanhempien roolin esiin

Uudistuspaineita on lisännyt myös Southportin tapahtumista tehty selvitys, Southport Inquiry Report. Sen mukaan vuoden 2024 hyökkäyksen tehneen Axel Rudakubanan vanhemmat olisivat voineet estää teon, jos he olisivat puuttuneet poikansa käyttäytymiseen jo vuosia aiemmin. Raportti katsoo, että varhaisempi ja määrätietoisempi vanhempien toiminta olisi voinut muuttaa tapahtumien kulun.

Tapaus on nostanut laajempaan keskusteluun sen, missä määrin vanhempien tulisi olla juridisesti vastuussa lapsensa toistuvasta riskikäyttäytymisestä ja rikoksista – ja missä vaiheessa viranomaisten tulisi puuttua tilanteeseen tiukemmin myös perheen tasolla.

Vankilarangaistuksista kohti yhteisösankioita

Hallitus aikoo vähentää nuorten vankeusrangaistusten käyttöä ja suosia niiden sijaan yhteisösankioita. Suunnitelmissa sitoudutaan lopettamaan lasten niin sanottu tarpeeton tutkintavankeus eli vapaudenriisto ennen oikeudenkäyntiä tai tuomiota tilanteissa, joissa se ei ole välttämätöntä yleisen turvallisuuden kannalta.

Tavoitteena on vähentää lasten tutkintavankeutta 25 prosentilla ennen seuraavia vaaleja. Hallitus arvioi, että kokonaisuudessaan toimet voisivat pienentää nuorten vankilukuja jopa 20 prosentilla.

Samalla selvitetään Youth Rehabilitation Orders -määräysten vahvistamista. Nämä ovat lapsille ja nuorille määrättyjä yhteisörangaistuksia, joihin voi sisältyä esimerkiksi yhdyskuntapalvelua, kotiintuloaikoja, liikkumisrajoituksia tai velvoitteita osallistua hoitoon ja kuntoutukseen.

Suunnitelmien mukaan intensiivinen valvonta ja sähköinen seuranta – esimerkiksi paikannuspannan avulla – voidaan ottaa nykyistä laajemmin käyttöön, jotta yleinen turvallisuus säilyy, vaikka nuorta ei suljettaisi laitokseen. Hallitus painottaa kuitenkin, että vankila säilyy jatkossakin välttämättömänä ratkaisuna kaikkein vaarallisimpien nuorisorikollisten kohdalla.

Lapsuuden rikosrekisterien uudistaminen

Hallitus aikoo lisäksi käynnistää kuulemisen lapsuusajan rikosrekisterimerkintöjen uudistamisesta. Yksi keskeinen tarkastelukohta on mahdollisuus lopettaa koko elämän kestävät ilmoitusvelvoitteet lapsena tehdyistä rikoksista.

Tällä hetkellä lapsuudessa tehdyt rikokset voivat nousta esiin rikostaustaotteissa, mikä voi vaikeuttaa esimerkiksi työnsaantia tai opiskelupaikkoihin hakeutumista vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin. Useat kampanjoijat ovat pitkään vaatineet muutosta, sillä heidän mukaansa ihmisiä ei pitäisi rangaista koko elämänsä ajan virheistä, jotka he tekivät lapsina.

Lisärahaa varhaiseen tukeen ja lapsiin kohdistuvan rikollisen hyväksikäytön kitkemiseen

Osana uudistuspakettia hallitus suuntaa vielä 15,4 miljoonaa puntaa vuodessa lisärahoitusta Turnaround-ohjelmaan. Kyseessä on varhaisen puuttumisen hanke, jonka tarkoitus on tukea lapsia ja nuoria, joiden arvioidaan olevan vaarassa ajautua rikollisuuteen.

Lisärahoituksen avulla hallitus arvioi voivansa tukea noin 12 000 riskissä olevaa lasta seuraavien kolmen vuoden aikana. Tavoitteena on tunnistaa nuoret ajoissa esimerkiksi koulujen, sosiaalipalvelujen ja poliisin yhteistyön kautta ja tarjota heille kohdennettua apua ennen kuin rikokset alkavat tai toistuvat.

Lisäksi hallitus aikoo toteuttaa aiemmin annetun lupauksensa uuden rikosnimikkeen luomisesta lapsiin kohdistuvaa rikollista hyväksikäyttöä varten. Tämän uuden rikoksen avulla on tarkoitus kohdistaa vastuu entistä selkeämmin aikuisiin, jotka houkuttelevat tai painostavat lapsia rikosten tekemiseen, esimerkiksi jengitoiminnassa tai huumekaupassa.

Hallitus: ”Liian moni nuori ajautuu rikoskierteeseen”

David Lammy tiivistää uudistusten taustalla olevan huolen: liian moni nuori joutuu rikollisuuden piiriin, mikä aiheuttaa tuhoa uhreille, yhteisöille ja nuorten omalle tulevaisuudelle. Hänen mukaansa esitetyillä toimilla luodaan perusta varhaisemmalle puuttumiselle, perheiden tukemiselle ja rikollisuuden taustatekijöiden käsittelylle.

Lammyn mukaan tavoitteena on turvallisemmat kadut, vähemmän uhreja ja se, että mahdollisimman harva nuori jää kiinni rikollisuuden kierteeseen. Uudistusten nähdään myös tukevan laajempaa yhteiskunnallista tavoitetta vähentää eriarvoisuutta ja lisätä nuorten mahdollisuuksia koulutuksessa ja työelämässä.

Kampanjoijat: suunnitelmat yhä liian varovaisia

Nuorisorikosoikeuden parissa toimivien yli 70 järjestön yhteenliittymä, Alliance for Youth Justice, pitää hallituksen tunnustusta nuorisorikosoikeusjärjestelmän ongelmista tervetulleena. Liiton mukaan on myönteistä, että hallitus haluaa vähentää vankilukuja, ohjata lapsia pois rikosoikeusjärjestelmästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, uudistaa rikosrekisterijärjestelmää ja pohtia myös rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa.

Järjestöjen mielestä hallituksen linja on kuitenkin edelleen liian varovainen. Ne kritisoivat sitä, että uudistukset nojaavat liikaa pilottihankkeisiin, kuulemisiin ja selvityksiin sen sijaan, että toteutettaisiin rohkeita ja sitovia muutoksia lainsäädäntöön.

Alliance for Youth Justice vaatii muun muassa lailla säädettyjä rajoja vankeuden käytölle, sitovia tavoitteita rodullisten ja etnisten erojen poistamiseksi nuorisorikosoikeudessa sekä nopeaa siirtymistä pois ”epäonnistuneista laitoksista” kohti hyvinvointiin ja kuntoutukseen keskittyviä vaihtoehtoja.

Oppositio: hallitus ei ole riittävän tiukka rikollisuudelle

Konservatiivien varjooikeusministeri Nick Timothy arvostelee työväenpuolueen hallitusta siitä, ettei se hänen mukaansa ole aidosti valmis olemaan tiukka rikollisuudelle. Hän muistuttaa, että hallitus on päästänyt tuhansia vankeja ehdonalaiseen aiemmin ja poistanut lyhyet vankeustuomiot, mikä hänen mukaansa tarkoittaa, että suuri osa viime vuosina veitsirikoksista vankilaan tuomituista ei jatkossa enää saisi vankeusrangaistusta.

Timothyn mukaan tämä lähettää väärän viestin rikollisille ja heikentää uhrien luottamusta oikeusjärjestelmään. Hallitus puolestaan katsoo, että lyhyiden vankeusrangaistusten vähentäminen ja yhteisösankioiden vahvistaminen lisäävät pitkällä aikavälillä turvallisuutta, kun uusintarikollisuus vähenee.

Nuorisorikollisuus, hyvinvointi ja laajempi yhteiskunnallinen kehitys

Nuorisorikollisuuden torjunta kytkeytyy tiiviisti laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten köyhyyteen, koulutuksen eriarvoisuuteen ja alueellisiin hyvinvointieroihin. Varhainen tuki, perheiden vahvistaminen ja nuorten mielekäs vapaa-aika nähdään yhä useammin keskeisinä keinoina ehkäistä rikollisuutta jo ennen sen alkua.

Samaan aikaan yhteiskunnalliset muutokset, kuten talouden epävarmuus ja sääolosuhteiden äärevöityminen, vaikuttavat nuorten arkeen. Esimerkiksi kevään poikkeukselliset säät ja yli 20 asteen lämpötilat Britanniassa voivat lisätä nuorten kokoontumisia julkisissa tiloissa, mikä korostaa entisestään tarvetta toimivalle nuorisopolitiikalle, ennaltaehkäisevälle työlle ja turvallisille vapaa-ajanviettopaikoille.

Uudistusten onnistuminen riippuu pitkälti siitä, miten hyvin eri viranomaiset – oikeuslaitos, sosiaalipalvelut, koulut, terveydenhuolto ja poliisi – pystyvät tekemään yhteistyötä ja tavoittamaan nuoret jo ennen kuin rikollinen käyttäytyminen juurtuu.

Ei sisällä instagram post:eja