Buckinghamin palatsi sai kiistanalaiset Andrew Mountbatten-Windsorin lähettilässähköpostit jo kuusi vuotta sitten
Tuomioistuinasiakirjojen mukaan Buckinghamin palatsille luovutettiin jo vuonna 2020 valtava sähköpostiarkisto, joka olisi voinut osoittaa, että Andrew Mountbatten-Windsor jakoi luottamuksellista hallituksen tietoa toimiessaan Ison-Britannian kauppalähettiläänä.
30 000 sähköpostin arkisto paljastui oikeudessa
Arkistossa on noin 30 000 sähköpostia, jotka sisältävät tietoja entisen prinssin kiistanalaisista talousjärjestelyistä. Asiakirjojen mukaan arkisto luovutettiin vuonna 2020 kuninkaallisen hovin korkeimmalle virkamiehelle, Lord Chamberlainille, eli hovin päällikölle.
Sähköpostit oli alun perin otettu Andrew Mountbatten-Windsorin henkilökohtaisen liikekumppanin tililtä, ja ne nousivat esiin oikeuskiistassa, jonka seurauksena kopio arkistosta toimitettiin hoville toukokuussa 2020.
Palatsin vaitonaisuus poliisitutkinnan vuoksi
Kysyttäessä, mitä sähköposteille tapahtui luovutuksen jälkeen, Buckinghamin palatsi vetosi käynnissä olevaan poliisitutkintaan ja ilmoitti: ”Koska herra Mountbatten-Windsoria koskeva poliisitutkinta on kesken, emme voi kommentoida näitä asioita.”
Thames Valleyn poliisi esitti hiljattain uuden vetoomuksen yleisölle ja pyysi kaikkia, joilla on asiaan liittyvää tietoa, ottamaan yhteyttä. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Mountbatten-Windsor pidätettiin epäiltynä virka-aseman väärinkäytöstä.
Oikeusasiakirjojen perusteella kuitenkin tiedetään, että merkittävä määrä hänen taloustoimiaan koskevaa sähköpostiviestintää oli ollut palatsin tiedossa jo vuosia ennen nykyisen tutkinnan alkamista.
Luottamuksellista taloustietoa ja Islannin pankkikriisi
Arkiston sisältö ei ole julkisesti kokonaan tiedossa, mutta useat paljastukset viittaavat sen poikkeukselliseen merkittävyyteen. Telegraph-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna sähköposteja, joiden mukaan Mountbatten-Windsor pyysi Britannian valtiovarainministeriön virkamiehiltä luottamuksellista taustaselvitystä vuonna 2010 ja jakoi sen sen jälkeen henkilökohtaiselle liikekumppanilleen.
Kyseinen selvitys koski ongelmia Islannin pankkisektorilla. Tiedon vastaanottajana oli liikemies Jonathan Rowland, jonka isä David Rowland oli ottanut haltuunsa epäonnistuneen islantilaispankin Kaupthingin Luxemburgin-toiminnot, jotka muuttuivat myöhemmin Banque Havillandiksi.
Jonathan Rowland on aiemmin vahvistanut BBC:lle, että Islannin pankkeja koskevat julkaistut viestit oli otettu hänen sähköpostitililtään ja että ne olivat osa oikeusprosessia. Tämä viittaa siihen, että samat viestit kuuluivat myöhemmin palatsille luovutettuun arkistoon.
Oikeustaistelut paljastivat yhteydet Rowlandeihin ja Banque Havillandiin
Sähköpostien olemassaolo ja niiden päätyminen palatsille tulivat julki oikeudenkäynneissä, joissa riideltiin väitetystä sähköpostien anastuksesta. Arkistolla on erityinen painoarvo, koska se liittyy Mountbatten-Windsorin talousjärjestelyjen kiistanalaisimpaan vaiheeseen, hänen suhteisiinsa Rowlandin sukuun ja Banque Havillandiin.
Myöhemmin sekä Britannian että EU:n sääntelyviranomaiset määräsivät Banque Havillandille seuraamuksia. Oikeusasiakirjojen mukaan sähköpostit valottavat Mountbatten-Windsorin roolia näissä liikesuhteissa ja hänen vaikutustaan pankki- ja sijoitusjärjestelyihin.
Epsteinin asiakirjat ja läheiset liikesuhteet
Vaikka ei tiedetä, miten palatsille toimitettuja viestejä on käsitelty, Yhdysvalloissa alkuvuonna julkaistut niin sanotut Epstein-asiakirjat valottavat Mountbatten-Windsorin läheistä suhdetta Rowlandin perheeseen. Niiden mukaan hän edisti aktiivisesti Rowlandien liikehankkeita ja kuvaili David Rowlandia henkilökohtaisesti luotetuksi ”rahankäsittelijäkseen”.
Asiakirjoissa mainitaan myös Mountbatten-Windsorin entinen puoliso Sarah Ferguson, jonka kerrotaan saaneen lainaa Rowlandien pankista. Nämä tiedot vahvistavat kuvaa siitä, että yksityiset taloussuhteet ja julkinen rooli kauppalähettiläänä kietoutuivat tiiviisti yhteen.
Miten sähköpostit päätyivät palatsille?
Oikeusasiakirjojen mukaan palatsille toimitetut viestit oli alun perin otettu Jonathan Rowlandin tililtä tämän riitaannuttua liikekumppaninsa kanssa. Sähköpostit päätyivät vähittäiskauppayrittäjä Kevin Stanfordille, joka tunnetaan vaateketju All Saintsin entisenä enemmistöomistajana. Stanford kävi omaa kiistaansa Kaupthing-pankkiin liittyvistä sijoituksista.
Asiakirjojen mukaan Stanford tarjosi sähköpostiarkistoa viranomaisille Monacossa ja Luxemburgissa ja jakoi sen useille tahoille, mukaan lukien Lord Chamberlain. Näin laaja talousviestinnän arkisto siirtyi yksityisistä liikekiistoista osaksi kuninkaallisen hovin sisäistä tietoa.
Lord Chamberlainin rooli ja kuningashuoneen vastuu
Vuonna 2020 Lord Chamberlainin virkaa hoiti lordi Peel. Kuningashuoneen verkkosivujen mukaan hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa ”kuninkaallisen hovin toiminnan ja yleisen liiketoiminnan valvonta”. BBC on ollut yhteydessä lordi Peeliin, mutta Buckinghamin palatsi on vastannut tiedusteluihin hänen puolestaan.
Sähköpostit luovutettiin palatsille kuningatar Elisabet II:n hallituskaudella. Kuningas Charlesin noustua valtaistuimelle linja Mountbatten-Windsoria kohtaan on kiristynyt: häneltä on riisuttu kuninkaallisia tehtäviä ja arvonimiä. Mountbatten-Windsorin pidätyksen jälkeen kuningas totesi julkisessa lausunnossa: ”Lain on kuljettava omaa rataansa.”
Syytökset, kiistäminen ja avoimuuden puute
Mountbatten-Windsor on johdonmukaisesti kiistänyt syyllistyneensä väärinkäytöksiin yhteyksissään Jeffrey Epsteiniin ja väittää, ettei ole saanut henkilökohtaista taloudellista hyötyä roolistaan kauppalähettiläänä. Oikeuden mukaan Kevin Stanford jakoi kuitenkin osan sähköposteista myös toimittajalle, mikä on todennäköisesti ollut lähteenä useille uutisjutuille Andrew Mountbatten-Windsorin talousjärjestelyistä.
Kirjailija ja historioitsija Andrew Lownie katsoo, että Mountbatten-Windsoria koskevissa tiedoissa on yhä liian vähän läpinäkyvyyttä Isossa-Britanniassa. Hän on vaatinut parlamentaarista tutkintaa Mountbatten-Windsorin toiminnasta kauppalähettiläänä ja korostanut, että julkisuuslain perusteella tehdyt tietopyynnöt hylätään toistuvasti. Lownien mukaan ”peittely jatkuu”.
Viime kuussa hän pyysi tietoja Mountbatten-Windsorin matkasta Azerbaidžaniin vuonna 2011, mutta Britannian ulkoministeriö kieltäytyi luovuttamasta aineistoa vedoten muun muassa kansalliseen turvallisuuteen ja lainvalvontaan.
Poliisi ja hallitus: yhteistyötä, mutta rajallista tietoa
Thames Valleyn poliisilta kysyttiin, onko se saanut haltuunsa tuomioistuimissa jo viisi vuotta sitten käsitellyn 30 000 sähköpostin arkiston. Poliisi ei kommentoinut yksityiskohtia, mutta totesi olevansa tietoinen julkisuudessa liikkuneista väitteistä ja kehotti kaikkia, joilla on asiaan liittyvää tietoa, ottamaan yhteyttä.
Hallitus puolestaan kertoi tekevänsä täysimääräistä yhteistyötä Thames Valleyn poliisin kanssa. Viime viikolla viranomaiset julkaisivat asiakirjoja, jotka koskevat kauppalähettilään tehtävän perustamista ja Andrew Mountbatten-Windsorin nimittämistä virkaan vuonna 2001.
Sekä Mountbatten-Windsorilta, Jonathan Rowlandilta että Kevin Stanfordilta on pyydetty kommenttia, mutta he eivät ole toistaiseksi vastanneet julkisuudessa.
Konteksti: kuninkaalliset, julkinen vastuu ja turvallisuus
Tapauksen ympärillä käytävä keskustelu kytkeytyy laajempaan huoleen vallanpitäjien vastuullisuudesta, talousläpinäkyvyydestä ja virka-aseman mahdollisesta väärinkäytöstä. Sähköpostien sisältö voi osoittaa, missä määrin julkinen rooli ja yksityiset talousintressit sekoittuivat, ja onko luottamuksellista valtion tietoa hyödynnetty liikesuhteissa.
Samankaltaiset kysymykset nousevat esiin myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi hiljattain otsikoihin nousi tapaus, jossa M4-moottoritien huoltoasemalla Cardiffissa tapahtunut vakava onnettomuus herätti keskustelua viranomaisten toiminnasta, turvallisuudesta ja vastuuketjuista. Julkinen paine avoimuuteen ja vastuun kantamiseen kasvaa, kun kriisit ja skandaalit seuraavat toisiaan.
Ei sisällä instagram post:eja
