Iso-Britannian oikeuskohu: oikeuskansleri ei epäröinyt viedä teinipoikien raiskaustuomioita hovioikeuteen
Iso-Britannian oikeuskansleri Lord Hermer kertoo, ettei hänellä ollut ”pienintäkään epäilystä” siitä, että kahden tytön raiskauksista tuomittujen teinipoikien tapauksen tuomiot oli vietävä hovioikeuden arvioitavaksi.
Kolme poikaa vältti vankeusrangaistuksen, mikä herätti laajaa suuttumusta Britanniassa. Toinen tytöistä kuvaili BBC:lle, että tuomion kuuleminen tuntui ”kuin kivi olisi iskeytynyt kasvoihini”.
Raiskaukset Fordingbridgessa ja kohua herättäneet tuomiot
Kaksi tyttöä, tuolloin 15- ja 14-vuotiaita, raiskattiin erillisissä tapauksissa Fordingbridgen kaupungissa Hampshiressa marraskuussa 2024 ja tammikuussa 2025. Tekijöinä olivat kaksi 14-vuotiasta poikaa. Lisäksi kolmas poika, tuolloin 13-vuotias, tuomittiin osallisuudestaan jälkimmäiseen hyökkäykseen.
Pojat kiistivät syytteet, mutta valamiehistö totesi heidät syyllisiksi maaliskuussa Southamptonin kruununoikeudessa. Tuomion antoi tuomari Nicholas Rowland, joka määräsi kaikille kolmelle nuorisorikosoikeudellisen kuntoutusmääräyksen (Youth Rehabilitation Order, YRO) vankeuden sijaan.
Tuomari perusteli ratkaisuaan sillä, ettei halunnut ”kriminalisoida” ”hyvin nuoria” poikia, ja jopa kehui heidän käytöstään oikeudenkäynnin aikana. Päätös herätti kuitenkin voimakasta kritiikkiä niin uhrien perheissä kuin laajasti julkisuudessa.
Oikeuskansleri: tuomio oli vietävä hovioikeuteen
Lord Hermer kertoi BBC Radio 4:n Political Thinking with Nick Robinson -podcastissa, että hän reagoi tapaukseen välittömästi saatuaan tiedon tuomioista.
”En epäröinyt hetkeäkään – minulla ei ollut pienintäkään epäilystä siitä, että se oli tuomio, joka oli vietävä hovioikeuden arvioitavaksi”, hän sanoi.
Hermerin mukaan hän halusi saada tapauksen yksityiskohdat eteensä mahdollisimman nopeasti, jotta voisi tehdä päätöksen viipymättä. Tavoitteena oli, ettei ”epävarmuus roikkuisi” kahden tytön ja heidän perheidensä yläpuolella kohtuuttoman pitkään.
Uhrien rohkeus ja elinikäinen vaikutus
Toinen tytöistä kertoi BBC Newsnight -ohjelmassa aiemmin viikolla, että hänen suurin toiveensa on ”pystyä kävelemään ulkona pelkäämättä”. Tytön isä kuvaili, että hyökkäyksellä on ollut ”elinikäinen vaikutus” hänen tyttäreensä ja koko perheeseen.
Lord Hermer kertoi perehtyneensä uhrien lausuntoihin osana päätöksentekoa.
”Luin uhrien lausunnot ja haluan korostaa, miten valtavaa rohkeutta nämä tytöt ovat osoittaneet”, hän sanoi. ”He eivät ainoastaan käyneet läpi oikeudenkäynnin raskaan prosessin, vaan jatkoivat kampanjointia saadakseen oikeutta sen jälkeenkin, kun tuomiot oli annettu.”
Hermer muistutti, että tuomioistuimet ympäri maata langettavat säännönmukaisesti hyvin pitkiä vankeusrangaistuksia seksuaalirikoksista.
”Olemme päättäneet varmistaa, että rikosoikeusjärjestelmä toimii uhrien hyväksi”, hän painotti.
Lainsäädäntö ja Unduly Lenient Sentence -järjestelmä
Oikeuskansleri toimii Ison-Britannian hallituksen ja kruunun ylimpänä oikeudellisena neuvonantajana sekä johtaa lainvalvontaa ja syyttäjälaitosta koskevia virastoja. Osana tehtäväänsä hän valvoo myös niin sanottua Unduly Lenient Sentence (ULS) -järjestelmää, jonka kautta liian lieviksi koettuja tuomioita voidaan arvioida uudelleen.
ULS-järjestelmässä kuka tahansa kansalainen voi tehdä verkkosivuston kautta pyynnön, että oikeuskansleri tarkastelisi tietyn rikostapauksen tuomiota. Mikäli oikeuskansleri ja asiantuntijajuristit katsovat, että tuomio poikkeaa olennaisesti siitä, mitä vastaavissa rikoksissa normaalisti annetaan, tapaus voidaan siirtää hovioikeuden käsiteltäväksi.
Hovioikeudessa kolme Ison-Britannian ja Walesin kokeneinta tuomaria arvioi, oliko tuomio liian lyhyt vai kuitenkin ohjeistusten ja olosuhteiden valossa asianmukainen. He tukeutuvat yksityiskohtaisiin tuomio-ohjeisiin sekä tapauksen erityisiin olosuhteisiin.
Poliittinen ja julkinen paine tuomioita vastaan
Tapauksen herättämä suuttumus ei rajoittunut vain uhrien perheisiin. Myös poliitikot eri puolueista kritisoivat voimakkaasti tuomioita ja vaativat tiukempaa linjaa vakavissa nuorten tekemissä rikoksissa.
Konservatiivipuolueen johtaja Kemi Badenoch kirjoitti X-palvelussa, että kolme poikaa eivät ”saaneet käytännössä mitään rangaistusta”. Myös Reform UK -puolueen talouspoliittinen edustaja Robert Jenrick tuomitsi ratkaisun BBC:lle antamassaan haastattelussa.
”Ei voi olla oikein, että nuori ihminen tappaa jonkun tai raiskaa jonkun eikä joudu lainkaan vankilaan”, Jenrick sanoi.
Nuoret rikoksentekijät, kuntoutus ja oikeustaju
Ison-Britannian Englannin ja Walesin tuomio-ohjeistuksen mukaan lasten kohdalla on myös vakavissa rikoksissa ensisijaisesti pyrittävä kuntoutukseen, ja vankeutta tulisi käyttää viimeisenä keinona. Tässä tapauksessa tuomarin tulkinta ohjeistuksesta johti kuitenkin ratkaisuun, jonka suuri osa yleisöstä koki räikeässä ristiriidassa oikeustajun kanssa.
Tapaus onkin nostanut pintaan laajemman keskustelun siitä, missä kulkee raja nuorten rikoksentekijöiden kuntouttavan kohtelun ja uhrien oikeudenmukaisen kohtelun välillä. Moni katsoo, että vakavissa seksuaalirikoksissa uhrien turvallisuuden ja yhteiskunnan luottamuksen oikeusjärjestelmään tulisi painaa vaakakupissa enemmän.
Samankaltaisia tunteita herättävät tapaukset eivät ole vieraita Suomessakaan. Esimerkiksi eläinrakkaiden ja uhrien näkökulmasta koskettavissa uutisissa, kuten Pia Nykäsen suru-uutisessa rakkaan Tatu-koiran viimeisestä matkasta, korostuu sama teema: oikeudenmukaisuuden, empatian ja arvokkaan kohtelun tarve vaikeissa tilanteissa.
Fordingbridgen tapaus jatkaa nyt etenemistään oikeusjärjestelmässä hovioikeuden käsittelyyn, jossa ratkaistaan, olivatko nuorille langetetut rangaistukset liian lieviä suhteessa tekojen vakavuuteen ja uhrien kokemiin seurauksiin.
Ei sisällä instagram post:eja
