Ghanan parlamentti hyväksyi kiistellyn lain, joka kriminalisoi LGBTQ+-identiteetin ja -toiminnan

Ghanan parlamentti on hyväksynyt uuden, kansainvälisesti paljon kritisoidun lain, joka kriminalisoi homoseksuaalisuuden sekä laajasti myös LGBTQ+-toiminnan tukemisen ja edistämisen. Laki tiukentaa entisestään maan jo valmiiksi ankaraa suhtautumista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

Uusi laki: vankeutta jo pelkästä identiteetistä

Hyväksytyn lain mukaan pelkkä samaistuminen lesboksi, homoksi, biseksuaaliksi, transihmiseksi, queeriksi tai muuhun LGBTQ+-identiteettiin voi johtaa jopa kolmen vuoden vankeusrangaistukseen. Laki ei siis rajoitu vain seksuaalisiin tekoihin, vaan kohdistuu suoraan yksilön identiteettiin ja itseilmaisuun.

Samalla laki kriminalisoi LGBTQ+-toiminnan ”edistämisen” tai ”mainostamisen”. Tämän katsotaan voivan kattaa esimerkiksi järjestötoiminnan, tukipalvelujen tarjoamisen, mielenosoitukset, kampanjat, koulutuksen tai muun näkyvän tuen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille.

Ilmiantovelvollisuus: kansalaiset velvoitetaan raportoimaan

Yksi lain kiistellyimmistä kohdista on niin sanottu ilmoitus- tai ilmiantovelvollisuus. Ghanalaiset velvoitetaan raportoimaan poliisille, mikäli he saavat tietoonsa lain tarkoittamia ”kiellettyjä tekoja” tai epäilevät jonkun kuuluvan LGBTQ+-vähemmistöön tai tukevan näitä oikeuksia. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tämä luo pelon ja epäluulon ilmapiiriä, jossa kansalaisia rohkaistaan tarkkailemaan ja ilmiantamaan toisiaan.

Myös liittolaiset voivat joutua vankilaan

Laki ei rajoitu pelkästään henkilöihin, jotka itse identifioituvat LGBTQ+-yhteisöön kuuluviksi. Myös niin sanotut ”liittolaiset” – yleistermi henkilöille, jotka tukevat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia – voivat joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen ja saada vankeusrangaistuksen. Tämä voi koskea esimerkiksi aktivisteja, ystäviä, perheenjäseniä tai muita, jotka julkisesti tai yksityisesti puolustavat LGBTQ+-henkilöiden asemaa.

Poikkeuksia medialle, juristeille ja terveydenhuollolle

Lakiin sisällytettiin kuitenkin joitakin poikkeuksia. Juridiset asiantuntijat, toimittajat ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat tietyin edellytyksin käsitellä LGBTQ+-aiheita tai tarjota palveluja vähemmistöille ilman, että heitä automaattisesti syytetään lain rikkomisesta. Tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi oikeudellinen neuvonta, uutisointi ja lääketieteellinen hoito ilman välitöntä rikosvastuuta.

Ihmisoikeusjärjestöt huomauttavat kuitenkin, että poikkeusten tulkinta jää viranomaisten käsiin, mikä voi käytännössä johtaa itsesensuuriin, pelkoon ja palvelujen heikkenemiseen LGBTQ+-henkilöille.

Uskonnolliset johtajat painostivat presidenttiä

Lain voimaantulo edellyttää vielä presidentti John Dramani Mahaman vahvistusta. Uskonnolliset johtajat ja konservatiiviset ryhmät ovat kuitenkin pitkään painostaneet presidenttiä tiukentamaan maan anti-homolainsäädäntöä hänen noustuaan valtaan viime vuonna. Presidentti Mahama on aiemmin korostanut uskovansa siihen, että ”on olemassa vain kaksi sukupuolta – mies ja nainen – ja että avioliitto kuuluu miehen ja naisen välille”, mikä on tulkittu merkiksi siitä, että hän on valmis allekirjoittamaan lain.

Kolonialismin perintö: samaa sukupuolta olevien suhteet olleet kiellettyjä jo pitkään

Samaa sukupuolta olevien väliset seksuaalisuhteet ovat olleet Ghanassa kiellettyjä jo brittikolonia-ajoilta periytyvien rikoslakipykälien nojalla. Nyt hyväksytty laki tekee näistä säännöksistä entistä ”vahvempia, kattavampia ja ankarampia”, kuten lain aloitteen tehnyt pastori ja parlamentaarikko John Ntim Fordjour parlamenttipuheessaan kuvasi.

Fordjourin mukaan laki suojelee ghanalaisia perhearvoja ja kulttuurisia normeja. Kritiikin mukaan laki kuitenkin rikkoo räikeästi kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita ja heikentää entisestään jo valmiiksi haavoittuvan vähemmistön asemaa.

Ihmisoikeusjärjestöt: laki vaarantaa ihmishenkiä

Kansainväliset järjestöt, kuten Human Rights Watch, ovat tuominneet lain jyrkästi. Human Rights Watchin mukaan laki altistaa LGBTQ+-henkilöt väkivallalle, syrjinnälle ja mielivaltaisille pidätyksille sekä ”rohkaisee kansalaisia valvomaan ja ilmiantamaan toisiaan”.

Järjestö vaati lakiesityksen hylkäämistä jo käsittelyvaiheessa ja toimitti virallisen lausunnon Ghanan parlamentin perustuslaki- ja oikeusasioiden valiokunnalle pääkaupunki Accrassa. Tästä huolimatta esitys eteni parlamentissa ja sai enemmistön tuen.

Aiempi yritys kariutui – nyt suunta tiukkenee

Ghana hyväksyi samankaltaisen lakiesityksen jo vuonna 2024, mutta se ei koskaan astunut voimaan. Tuolloin silloinen presidentti Akufo-Addo ei allekirjoittanut lakia oikeudellisten haasteiden ja kansainvälisen painostuksen vuoksi. Nyt poliittinen ilmapiiri on entistä konservatiivisempi, ja presidentti Mahaman kannanotot viittaavat siihen, että uusi yritys voi tällä kertaa johtaa lain voimaantuloon.

Laajempi kehityssuunta Afrikassa

Ghana ei ole kehityksessä yksin. Useat Afrikan maat ovat viime vuosina kiristäneet lainsäädäntöään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vastaan. Senegalissa parlamentti hyväksyi maaliskuussa lain, joka mahdollistaa jopa kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen samaa sukupuolta olevien seksuaalisista teoista ja kriminalisoi homoseksuaalisuuden ”edistämisen”.

Uganda puolestaan otti vuonna 2023 käyttöön lain, joka sallii jopa kuolemanrangaistuksen tietyistä samaa sukupuolta olevien välisistä seksuaaliteoista. Nämä kehityskulut ovat herättäneet laajaa huolta siitä, että Afrikan mantereella ihmisoikeuksien tila heikkenee erityisesti LGBTQ+-yhteisöjen osalta.

Kansainväliset seuraukset ja ihmisoikeusnäkökulma

Ghanan uusi laki voi vaikuttaa maan suhteisiin länsimaihin, kansainvälisiin rahoituslaitoksiin ja kehitysyhteistyöhön. Monet kumppanimaat ovat liittäneet yhteistyöhönsä ihmisoikeusehtoja, ja avoimen syrjivä lainsäädäntö voi johtaa rahoituksen tai yhteistyöohjelmien uudelleenarviointiin.

Ihmisoikeusjuristit varoittavat, että laki rikkoo muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta sekä Afrikan ihmisoikeus- ja kansojen oikeuksien peruskirjaa, jotka kieltävät syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin perusteella.

Laajempi väkivallan ja turvattomuuden ilmapiiri

LGBTQ+-vastainen lainsäädäntö ja retoriikka eivät rajoitu vain oikeussaleihin ja parlamentteihin, vaan heijastuvat usein myös yleiseen turvallisuustilanteeseen. Esimerkiksi kansainvälisessä mediassa on raportoitu tapauksista, joissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia on joutunut väkivallan ja viharikosten kohteiksi tai jopa menettänyt henkensä vihamielisen ilmapiirin seurauksena. Laajemmin tarkasteltuna samaa ilmiötä nähdään myös muualla maailmassa, kuten tapauksissa, joissa yksittäiset traagiset tapahtumat ja väkivallan teot herättävät kansainvälistä keskustelua turvallisuudesta ja oikeudesta elämään.

Ghanan lain kriitikot pelkäävät, että uusi lainsäädäntö normalisoi syrjintää ja kannustaa väkivaltaan LGBTQ+-henkilöitä kohtaan, kun heidän ihmisarvoaan ja perusoikeuksiaan ei tunnusteta.

Tulevaisuus epävarma: katse presidentin päätöksessä

Seuraava ratkaiseva askel on presidentti Mahaman päätös lain allekirjoittamisesta. Mikäli hän vahvistaa lain, Ghana liittyy niiden maiden joukkoon, joissa LGBTQ+-identiteetti ja -toiminta ovat laajasti kriminalisoituja. Mikäli hän päättää olla allekirjoittamatta, asia voi palata parlamentin käsiteltäväksi tai edetä oikeudellisiin prosesseihin.

Sillä välin ihmisoikeusjärjestöt, kansainväliset toimijat ja paikalliset aktivistit jatkavat painostusta, jotta Ghana valitsisi ihmisoikeuksia kunnioittavan linjan ja turvaisi kaikkien kansalaistensa perusoikeudet riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä.

Ei sisällä instagram post:eja