Japanin puolustusministeri kiistää militarismin ja arvostelee Kiinan kasvavaa asearsenaalia

Japanin puolustusministeri Shinjiro Koizumi on torjunut jyrkästi Pekingin väitteet, joiden mukaan Japani olisi ajautumassa uuteen militarismiin. Samalla hän käänsi katseen Kiinaan, jota hän syytti valtavasta asearsenaalistaan, nopeasta sotilaallisesta laajentumisesta ja läpinäkyvyyden puutteesta.

Puheenvuorossaan Singaporessa järjestetyn Shangri-La Dialogue -turvallisuuskonferenssin päätöspäivänä Koizumi korosti, että nimenomaan Kiinan kasvava sotilaallinen voima on koko kansainvälisen yhteisön vakava huolenaihe – ei Japanin puolustuksen vahvistaminen.

Taustalla pitkäaikaiset jännitteet ja toisen maailmansodan perintö

Japanin ja Kiinan suhteita varjostaa edelleen toisen maailmansodan historia, erityisesti Japanin hyökkäys Kiinaan ja sodan aikaiset julmuudet. Kiina on vuosikymmenten ajan vaatinut Japanilta selkeämpiä ja vilpittömämpiä anteeksipyyntöjä sotarikoksista, ja jokainen merkittävä liike Japanin puolustuspolitiikassa nostaa tämän historian jälleen esiin.

Ennen Singaporen huippukokousta Kiinan puolustusministeriön edustaja Jiang Bin varoitti, että ”uudelleen militarisoituvan Japanin harmaa sarvikuono kiihtyy vauhtiin”, ja kehotti kansainvälistä yhteisöä toimimaan yhdessä hillitäkseen sitä, mitä hän kutsui Japanin ”uusi-militarismiksi”.

Japanin puolustusbudjetti kasvaa – tavoite 2 % BKT:stä

Japani on lisännyt puolustusmenojaan tasaisesti jo 12 vuotta peräkkäin. Viimeisin, joulukuussa hyväksytty budjetti on yli 9 biljoonaa jeniä (noin 57 miljardia dollaria), mikä vie maata lähemmäksi Naton standardiksi vakiintunutta 2 prosentin BKT-tavoitetta puolustukseen.

Pääministeri Sanae Takaichin hallinto on perustellut linjaa sillä, että Japanin on vastattava nopeasti muuttuvaan turvallisuusympäristöön, jossa Kiinan sotilaallinen nousu, Korean niemimaan jännitteet ja mahdollinen konflikti Taiwanin ympärillä nähdään keskeisinä uhkaskenaarioina. Hallituksen mukaan tavoite ei ole sodan hakeminen, vaan uskottavan pelotteen ja puolustuskyvyn rakentaminen.

Koizumi: ”Uusi militarismi” on väärä leima

Shangri-La-puheessaan Koizumi painotti, että jokaisella maalla on oikeus päivittää puolustustaan uusiin uhkiin vastaamiseksi ja alueellisen rauhan tukemiseksi. Hänen mukaansa tämä koskee myös Japania, jonka perustuslaki on sodanjälkeisestä ajasta lähtien korostanut pasifismia.

Koizumi pyrki rauhoittamaan erityisesti niitä Aasian maita, jotka kokivat Japanin miehityksen ja hyökkäyssodan toisen maailmansodan aikana. Hän lupasi, että Japanin puolustuksen vahvistaminen toteutetaan ”erittäin korkealla läpinäkyvyydellä” ja tiiviissä vuoropuhelussa alueen valtioiden kanssa.

”Mitä varten kehitämme näitä kyvykkyyksiä? Ja millä ajattelulla? Japani etenee niin, että se selittää nämä asiat selkeästi kansainväliselle yhteisölle”, Koizumi totesi.

Hän kiisti suoranaisesti väitteet ”uudesta militarismista”: ”Totuudesta ei voisi olla kauempana.” Koizumi viittasi Kiinaan toteamalla, että on ”maa, jolla on valtava ydinasearsenaali ja strategisia pommikoneita” – aseita, joita Japanilla ei ole. ”Silti Japania leimataan ’uudella militarismilla’. Eikö se ole outoa?” hän kysyi.

Kysymys sodanajan anteeksipyynnöistä jäi vaille vastausta

Koizumin puheen jälkeen Kiinan armeijan edustaja esitti suoran kysymyksen siitä, aikooko Japani pyytää anteeksi Kiinalta, Etelä-Korealta ja Kaakkois-Aasian mailta toisen maailmansodan aikaisia tekojaan.

Koizumi väisti kysymyksen, mutta kohdisti sanansa jälleen Kiinan toimintaan. Hänen mukaansa Kiina kasvattaa puolustusmenojaan ”korkealla tasolla” ja laajentaa sotilaallisia kyvykkyyksiään nopeasti monilla eri osa-alueilla ilman riittävää avoimuutta. ”Kiinan ulkoinen toimintatapa ja sotilaallinen aktiivisuus ovat vakava huolenaihe Japanille ja kansainväliselle yhteisölle”, Koizumi sanoi.

Hän lisäsi, että ”Japanin ovi on aina auki” vuoropuhelulle Kiinan kanssa, mutta viesti oli selvä: Tokio näkee Pekingin toiminnan suurimpana riskinä alueen vakaudelle.

Takaichin turvallisuuslinja: uudet asejärjestelmät ja perustuslain tarkistus

Pääministeri Sanae Takaichi on lokakuussa 2025 alkaneella kaudellaan käynnistänyt merkittävän turvallisuuspoliittisen suunnanmuutoksen. Kasvaneen puolustusbudjetin turvin Japani suunnittelee investoivansa muun muassa uusiin pinta-alusohjuksiin ja miehittämättömiin drooneihin, joita voidaan käyttää sekä maalta että veden alta.

Samalla Japani on höllentänyt sääntöjä, jotka ovat aiemmin rajoittaneet tappavien aseiden vientiä muihin maihin. Tavoitteena on vahvistaa maan omaa puolustusteollista perustaa ja syventää yhteistyötä liittolaisten kanssa. Hallitus aikoo myös päivittää keskeiset turvallisuusstrategiaa ohjaavat asiakirjat kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Kiistellyin osa Takaichin linjaa on kuitenkin ollut pyrkimys muuttaa perustuslain 9. artiklaa – pasifistista pykälää, joka kieltää sodan käymisen ja rajoittaa asevoimien roolia. Takaichi on perustellut muutosta sillä, että nykyinen kirjaus ei vastaa enää realistisesti Japanin turvallisuushaasteita ja itsepuolustuksen tarpeita.

Taiwan, Kiina ja kasvava vastakkainasettelu

Japanin ja Kiinan väliset jännitteet ovat kiristyneet erityisesti Taiwanin kysymyksen ympärillä. Ne nousivat huippuunsa, kun Takaichi vihjasi, että Japanin itsepuolustusvoimat voisivat reagoida, jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin. Peking näki tämän suoran haasteena ja se lisäsi entisestään epäluuloja Japanin aikeista.

Japanissa nähdään laajalti, että mahdollinen konflikti Taiwanin salmessa vaikuttaisi suoraan maan omaan turvallisuuteen, merireitteihin ja talouteen. Siksi Tokio on tiivistänyt yhteistyötä erityisesti Yhdysvaltojen kanssa ja seurannut tarkasti Kiinan sotaharjoituksia alueella.

Alueellista jännitteiden kasvua kuvaa myös se, että Aasian ja Tyynenmeren alueella on viime vuosina nähty useita vakavia onnettomuuksia ja vaaratilanteita, kun raskas teollisuus ja sotilaallinen toiminta kietoutuvat tiiviisti samoille rannikkoalueille. Esimerkiksi Yhdysvaltain Longview’n paperitehtaalla sattunut kemiallinen räjähdys muistuttaa, kuinka haavoittuvia kriittiset tuotantolaitokset ja logistiset solmukohdat voivat olla sekä onnettomuuksille että mahdollisille konflikteille.

Japanin sisäinen jakolinja: turvallisuus vai pasifismi?

Takaichin turvallisuuslinja on jakanut Japanin sisäpolitiikkaa syvästi. Osa kansalaisista ja asiantuntijoista pitää puolustuksen vahvistamista välttämättömänä vastauksena Kiinan nousulle ja kiristyvään suurvaltakamppailuun. Heidän mukaansa Japani ei voi enää nojata pelkästään Yhdysvaltojen turvatakuisiin, vaan sen on kyettävä itsekin torjumaan alueellisia uhkia.

Toiset pelkäävät, että puolustusbudjetin kasvu, aseviennin vapauttaminen ja perustuslain 9. artiklan muokkaaminen vievät maata pois sodanjälkeisestä pasifistisesta identiteetistä. Heidän mielestään Japanin vahvin turvallisuustakuu on ollut nimenomaan sen maine rauhanomaisena valtiona, joka pidättäytyy sotilaallisesta voimankäytöstä.

Viime kuukausina Japanissa on nähty laajoja sodanvastaisia mielenosoituksia, suurimpia vuosikymmeniin. Mielenosoittajat varoittavat, että ”uusi normaali” puolustuspolitiikassa voi vähitellen murentaa perustuslaillisen pasifismin ja avata tien riskialttiille asevarustelukierteelle Aasian alueella.

Kohti epävarmaa turvallisuustulevaisuutta

Koizumin Singaporessa esittämät puheet osoittavat, että Tokio on valmis vastaamaan Pekingin syytöksiin entistä suorasanaisemmin. Samalla ne vahvistavat kuvaa alueesta, jossa suurvaltakilpailu, historialliset traumat ja sisäpoliittiset kiistat kietoutuvat monimutkaiseksi turvallisuushaasteiden vyyhdiksi.

Japanin tuleva suunta riippuu siitä, kuinka pitkälle Takaichin hallitus etenee perustuslain muutoksissa ja asevoimien roolin laajentamisessa – ja miten tähän reagoivat sekä naapurivaltiot että Japanin oma kansalaisyhteiskunta. Varmaa on vain se, että jokainen askel puolustuspolitiikassa tarkastellaan suurennuslasilla sekä Tokiossa, Pekingissä että muissa Aasian pääkaupungeissa.

Ei sisällä instagram post:eja