Kategoriat

Aloitti apteekissa 15-vuotiaana – nyt Sadie jää eläkkeelle 75 vuoden työuran jälkeen

Portrushissa, Pohjois-Irlannissa, apteekkityön 15-vuotiaana aloittanut Sadie Jefferson jää eläkkeelle 75 vuoden uran jälkeen. Lue ainutlaatuisesta urasta, hyväntekeväisyydestä ja siitä, mitä neuvoja hän antaa nuorille työntekijöille.
Facebook
Twitter
LinkedIn

Aloitti apteekissa 15-vuotiaana – nyt Sadie jää eläkkeelle 75 vuoden työuran jälkeen

Pienessä merenrantakaupungissa Pohjois-Irlannissa apteekin asiakkaita on yli 75 vuoden ajan tervehtinyt sama, tuttu hymy tiskin takaa. Nyt portrushilainen Sadie Jefferson, joka aloitti työnsä apteekissa jo vuonna 1951, jää eläkkeelle poikkeuksellisen pitkän ja uskollisen uran jälkeen.

Ura, joka alkoi 15-vuotiaana

Sadie Jefferson aloitti työnsä Portrushin apteekissa vain 15-vuotiaana. Tuolloin liike tunnettiin nimellä JGW Boggs Medical Hall. Vuosikymmenten aikana omistaja ja nimi vaihtuivat moneen kertaan – apteekki ehti olla muun muassa RG Macaulay’s, Herons, Lloyds Pharmacy ja lopulta Gordons Chemists – mutta yksi asia pysyi samana: Sadie oli aina paikalla palvelemassa paikallisia perheitä.

Jefferson muistelee lämmöllä ensimmäisiä työvuosiaan, jolloin apteekkityö oli monella tapaa käsityötä.

”Kerrottakoon rehellisesti, että työ oli silloin aika raskasta. Lääkkeet piti valmistaa itse, tabletit lajitella ja kaikki saada nopeasti valmiiksi. Silti rakastin työtäni heti alusta alkaen”, hän kuvailee.

Neljän sukupolven asiakkaita

Syy pitkään uraan löytyy Sadien mukaan ennen kaikkea ihmisistä – sekä työkavereista että asiakkaista.

”Olen tavannut niin paljon upeita farmaseutteja, mutta minulle tärkeintä ovat aina olleet ihmiset. Tunnen täällä perheitä jo neljän sukupolven ajalta – olen nähnyt monet syntymästä eläkeikään asti”, Jefferson kertoo.

Sadie on ollut Portrushin pääkadulla lähes instituution asemassa. Monelle paikalliselle poikkeaminen apteekissa on tarkoittanut myös pientä juttutuokiota hänen kanssaan – silloinkin, kun varsinaista ostettavaa ei ole ollut.

”Voimanpesä”, jota kaikki tulevat tervehtimään

Gordons Chemists -ketjun perustaja ja omistaja Robert Gordon kuvailee Sadie Jeffersonia ”luonnonvoimaksi”. Häntä hämmästytti erityisesti se, kuinka jokainen Portrushissa tuntui tuntevan Sadien.

”Kaikki haluavat poiketa tänne sanomaan hei Sadielle – vaikka eivät tarvitsisi mitään. Hänellä on valtava, vuosikymmenten aikana kasvanut seuraajajoukko”, Gordon kuvailee.

Gordons Chemistsillä juhlistetaan tavallisesti 25 vuoden palvelusvuosia pienellä tilaisuudella. Sadien kohdalla mittari meni kuitenkin aivan uuteen luokkaan.

”Sadie on ollut tässä samassa liikkeessä kolme kertaa sen ajan, jota pidämme jo merkittävänä merkkipaaluna. Se on todella uskomatonta. Hän aloitti työn täällä kolme vuotta ennen kuin minä edes synnyin”, Gordon sanoo.

Työkaverien kunnioittama esikuva

Gordons Portrushin sijaisapteekkari Kathryn Dobbin kertoo, että on ollut ”valtava kunnia” saada kutsua Sadieta kollegakseen yli kuuden vuoden ajan.

”Sadie on upea nainen. Hänellä on aikaa kaikille, hän on valtavan tunnettu ja pidetty paikallisten keskuudessa, ja olen todella surullinen, että hän jää pois. Samalla olen äärettömän kiitollinen siitä, että olen saanut työskennellä hänen rinnallaan”, Dobbin sanoo.

Myös naapuriyrittäjät kuvailevat Sadieta Main Streetin sydämeksi. North Coast Travel -matkatoimiston Jenny Elliott kertoo piipahtaneensa apteekissa säännöllisesti 30 työvuotensa aikana.

”Sadie oli aina niin miellyttävä, täynnä iloa ja huumoria – todella ihana ihminen ja Portrushin todellinen persoonallisuus”, Elliott kuvailee.

Jingles Giftshop Portrush -liikkeessä työskentelevä Karen McMath tuntee Sadien myös henkilökohtaisesti ja uskoo, että pääkatu ei ole entisensä ilman häntä.

”Hän on yksi välittävimmistä ihmisistä, joita voi kohdata. Vaikka hän ei enää työskentele, uskon, että näemme hänet yhä keräämässä rahaa hyväntekeväisyyteen ja pysymässä kiireisenä”, McMath sanoo.

Hyväntekeväisyyttä ja hurjia haasteita – kaksi laskuvarjohyppyä 80-vuotiaana

Yksi Sadien työuran kohokohdista on ollut aktiivinen rooli erilaisissa hyväntekeväisyystempauksissa. Hän kertoo erityisellä lämmöllä yhdestä ikimuistoisesta haasteesta.

”Tein laskuvarjohypyn 80-vuotiaana – itse asiassa kaksi hyppyä – kerätäkseni rahaa Northern Ireland Hospicelle. Se oli fantastinen kokemus, aivan uskomaton. Koneesta alas katsominen on aikamoinen järkytys järjestelmälle”, Sadie nauraa.

”Laskeutuessa pitää vain varoa nilkkoja – se osuus voi olla vähän raju.”

Eläkepäivät ilman hidastamista

Vaikka Sadie Jefferson jää nyt virallisesti eläkkeelle, suunnitelmiin ei kuulu vauhdin hiljentäminen. Hän on tiiviisti mukana Portrushin paikallisessa perinneryhmässä, joka edistää kaupungin historiaa ja sen säilyttämistä tuleville sukupolville.

”Käyn perinneryhmän tapaamisissa kerran kuussa, ja nautin siitä todella paljon. On hienoa olla mukana vaalimassa kotikaupungin tarinaa”, hän kertoo.

Elämään mahtuu myös paljon arkisia iloja.

”Rakastan puutarhanhoitoa, joten aion käyttää siihen nyt enemmän aikaa. Lisäksi pidän kahvilla käymisestä ystävien kanssa – siitä en aio luopua”, Sadie lisää.

Nuorille työntekijöille: ”Anna 100 %”

Jos Sadie voisi antaa yhden neuvon nuorelle, joka aloittaa ensimmäisessä työpaikassaan, se olisi yksinkertainen mutta vaativa.

”Anna 100 %. Tee parhaasi ja sitoudu työhösi – se on kaikki, mitä voin sanoa. Kun panostat täysillä, työstä tulee merkityksellistä ja ihmiset muistavat sinut”, hän tiivistää.

Elinikäinen sitoutuminen ja paikallisyhteisön merkitys

Sadie Jeffersonin 75 vuoden ura samassa apteekissa on harvinainen esimerkki elinikäisestä sitoutumisesta. Se kertoo yhtä aikaa ajasta, jolloin työpaikkaan sitouduttiin vuosikymmeniksi, ja pienyhteisön voimasta, jossa työntekijästä tulee osa paikallista identiteettiä.

Samankaltaisia, yhteisöä koetelleita ja yhdistäneitä tarinoita nähdään myös muualla – esimerkiksi rikosaalloissa, jotka ovat koskettaneet tunnettujakin henkilöitä. Tästä muistuttaa tapaus, jossa kolme henkilöä pidätettiin huippu-urheilijoihin kohdistuneesta kansainvälisestä murtoaalosta. Sadien tarina edustaa tämän vastakohtaa: yhteisöä vahvistavaa pitkäjänteisyyttä, luottamusta ja arjen sankaruutta.

Vaikka apteekin ovi käy jatkossakin ja lääkkeitä noudetaan kuten ennenkin, yksi asia muuttuu pysyvästi: tiskin takaa ei enää löydy samaa, vuosikymmenien ajan paikallisia palvellutta kasvoa. Sadie Jeffersonin perintö jää kuitenkin elämään Portrushin tarinoissa – ja tuhansien asiakkaiden muistoissa.

Ei sisällä instagram post:eja

Jaa Somessa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinulle Suositeltua:

Ihmiset
Afrikan jalkapallo
Digitaalinen talous
Afrikan jalkapallo
Gekkorazzi
Eurooppa
Autourheilu
Kieli ja kulttuuri
Autot ja liikenne
puolustus
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
Politiikka ja yhteiskunta
Avaruustutkimus
autouutiset
Oikeus ja politiikka
EU-politiikka
EU-politiikka
EU-politiikka
Digitaalinen talous
EU-politiikka
EU-politiikka
Digitaalinen turvallisuus
autouutiset
Kansainvälinen viihde
Internet ja some
Kansainvälinen viihde
Autourheilu
Eläinten hyvinvointi
Autourheilu
Digitaalinen turvallisuus
Digitaalinen talous
Autourheilu
Digitaalinen turvallisuus
Kansainvälinen viihde
Digitaalinen turvallisuus
Ihmiset ja ilmiöt
Kansainvälinen viihde
Autourheilu
Autourheilu
Ilmastotiede
autouutiset
autouutiset
EU-politiikka
Afrikan jalkapallo
Digitaalinen talous
Oikeus ja lainsäädäntö
Helena Koivu
Autourheilu
Autourheilu
Viihde
Viihde
Salaliitot
Onlyfans
Salaliitot
Salaliitot
Urheilu
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Onlyfans
Uutiset
Uutiset
Ulkomaat
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset