Nobelin rauhanpalkinnon voittaja vahvisti valtansa Etiopian vaaleissa – pelot uudesta konfliktista kasvavat

Etiopian pääministeri Abiy Ahmed on noussut maan parlamenttivaalien selväksi voittajaksi, vaikka äänestystä varjostivat väkivalta, syytökset sortotoimista ja opposition rajallinen osallistuminen. Abiy Ahmedin johtama Prosperity Party (HPP) säilytti ylivoimaisen enemmistönsä parlamentissa, mikä antaa hänelle vahvan mandaatin jatkaa vallassa.

Prosperity Party voitti 438 paikkaa 501:stä kiistellystä parlamenttipaikasta ja muodostaa uuden hallituksen. Abiy on määrä vannoa virkavalansa uudelle kaudelle lokakuun alussa. Kannattajilleen tulos on vahvistus siitä, että pääministeri jatkaa talousuudistuksia ja kehityshankkeita, joiden katsotaan vauhdittaneen Etiopian kasvua.

Samaan aikaan moni pelkää, että Afrikan toiseksi väkirikkaamman valtion sisäiset jakolinjat, aseelliset kapinaliikkeet ja kiristyvät alueelliset suhteet voivat Abiy Ahmedin jatkokaudella pahentua ja johtaa uuteen laajamittaiseen konfliktiin.

Abiy Ahmed – toivosta ristiriitojen keskelle

49-vuotias Abiy Ahmed nousi valtaan vuonna 2018 laajojen hallitusvastaisien mielenosoitusten seurauksena. Alkuvaiheessa häntä ylistettiin uudistajana, joka pyrki sovittelemaan eri etnisten ja poliittisten ryhmien välisiä jännitteitä. Erityisesti hänen nopeita poliittisia vapautuksia ja avautumista koskevat päätöksensä saivat paljon huomiota.

Samaan aikaan Abiy suututti monia pohjoisen Tigrayn alueen poliitikkoja. Tigrayn johtava puolue, Tigray People’s Liberation Front (TPLF), oli hallinnut Etiopian politiikkaa yli kahden vuosikymmenen ajan, ja Abiy’n vallanvaihto heikensi sen asemaa ratkaisevasti.

Vuonna 2019 Abiy Ahmed sai Nobelin rauhanpalkinnon ennen kaikkea työstään Etiopian ja sen pohjoisnaapurin Eritrean välisen pitkään jatkuneen vihollisuustilan lopettamiseksi. Tuolloin moni uskoi, että Etiopia olisi kääntymässä kohti vakaampaa ja rauhanomaisempaa tulevaisuutta.

Tämän toiveen on sittemmin murskannut maan sisäinen väkivalta, erityisesti Tigrayn verinen sisällissota sekä jatkuneet aseelliset kapinat Amharan ja Oromian alueilla. Turvallisuusasiantuntijat varoittavat, että Etiopia voi olla matkalla kohti uutta sotaa, vaikka laajamittainen avoin konflikti ei olekaan vielä syttynyt.

Vaalit varjossa – turvattomuus ja kapinaliikkeet

Etiopian tuoreita parlamenttivaaleja ei voitu järjestää normaalisti koko maassa. Vaalipäivänä peräti 143 äänestyspaikkaa jäi avaamatta maan kahdella väkirikkaimmalla alueella turvallisuushuolten vuoksi. Aseelliset ryhmät, jotka taistelevat hallitusta vastaan, estivät äänestyksen järjestämistä joillakin alueilla kokonaan.

Amharan alueella toimivat Fano-militian joukot sekä Oromian alueella vaikuttava kielletty Oromo Liberation Army (OLA) ovat vaatineet suurempaa itsehallintoa ja vastustaneet Abiy Ahmedin keskitettyä vallankäyttöä. Molemmat ryhmät hylkäsivät vaalit ja niiden tulokset, pitäen niitä epälegitiimeinä.

Myös Tigrayn tilanne on edelleen äärimmäisen hauras. Alue toipuu yhä tuhoisasta, kaksi vuotta kestäneestä sodasta, joka päättyi vasta vuonna 2022. Tigrayn noin kuuden miljoonan asukkaan alue, ja sen 38 vaalipiiriä, jätettiin kokonaan vaalien ulkopuolelle. Tämä on lisännyt pelkoja siitä, että vihollisuudet voisivat roihahtaa uudelleen.

Tigray, Eritrea ja myrkyllinen aluepolitiikka

Tigray rajautuu Eritreaan, ja Tigrayn sodassa Eritrean joukot taistelivat Etiopian hallituksen rinnalla TPLF:ää vastaan. Eritrean ja Etiopian armeijoita syytettiin laajamittaisista julmuuksista Tigrayn siviilejä kohtaan, syytöksiä jotka molemmat hallitukset kiistivät. Rauhansopimuksen jälkeen Addis Abeban ja Asmaran suhteet ovat kuitenkin jyrkästi heikentyneet.

Eritrea, jolla on 1 350 kilometrin rannikko Punaisenmeren äärellä, syyttää sisämaavaltio Etiopiaa uusimperialistisista pyrkimyksistä. Viime vuosien aikana Abiy Ahmed on toistuvasti puhunut Etiopian tarpeesta saada jälleen pääsy Punaisenmeren satamaan – pääsy, joka menetettiin Eritrean itsenäistyessä vuonna 1993.

Asmaran linja on tehnyt täyskäännöksen: Eritrea on lähentynyt Tigrayn johtoa, jota se vielä hiljattain vastusti aseellisesti. Mikäli uusi konflikti syttyy, on todennäköistä, että Eritrea asettuisi Tigrayn joukkojen puolelle Etiopian hallitusta vastaan. Tämä lisäisi riskiä, että paikallinen kriisi laajenee nopeasti alueelliseksi sodaksi.

Lisäksi Addis Abebaa on syytetty sekaantumisesta Sudanin sisällissotaan. Sudan rajautuu sekä Etiopiaan että Eritreaan, ja useat raportit ovat väittäneet Etiopian tukeneen Sudanin Rapid Support Forces (RSF) -militiaa, joka taistelee Sudanin armeijaa vastaan. Etiopia on toistuvasti kiistänyt nämä väitteet.

Samalla Eritrean ja Tigrayn joukkojen on pitkään katsottu olevan läheisissä väleissä Sudanin armeijan kanssa, mikä tekee koko alueellisesta kuvasta entistäkin monimutkaisemman ja epävakaamman.

Rauhansopimus Tigrayn kanssa rakoilee

Abiy Ahmedin hallituksen ja Tigrayn alueen hallitsevan puolueen TPLF:n välisen vihamielisyyden piti päättyä marraskuussa 2022 allekirjoitettuun rauhansopimukseen. Käytännössä molemmat osapuolet ovat kuitenkin syyttäneet toisiaan sopimuksen rikkomisesta.

Tigrayn sota oli yksi 2000-luvun verisimmistä konflikteista. Afrikan unionin välittäjän arvion mukaan jopa 600 000 ihmistä sai surmansa, ja taistelut ajoivat alueen nälänhädän partaalle. Etiopian hallitusta syytettiin ruoka-avun estämisestä Tigrayhin, mutta se kielsi syytökset.

Afrikkaan erikoistunut analyytikko Cameron Hudson sanoo, että riskit uuteen sotaan ovat todellisia ja kumpuavat molempien osapuolten toimista. Juuri ennen vaaleja TPLF lakkautti pääministeri Abiy’n nimittämän väliaikaishallinnon ja palautti Tigrayhin sodan aikaista edeltäneen hallintorakenteen. Tämä nähtiin selkeänä haasteena Addis Abeballe.

Hudsonin mukaan Tigrayn johto on viime kuukausina antanut lausuntoja ja tehnyt liikkeitä, jotka viittaavat valmistautumiseen mahdolliseen uuteen konfliktiin.

Syytöksiä pakkovärväyksestä ja kiristyvästä ilmapiiristä

Tigrayn sisällä on raportoitu väitteitä nuorten miesten pakkovärväyksestä TPLF:n joukkoihin. Salsay Weyane -oppositiopuolueen jäsen Shewit Wudassie kertoi BBC:lle, että monet Tigrayn asukkaat ovat huolissaan, kun yhä useampia nuoria rekrytoidaan sotilaalliseen koulutukseen.

Adwan kaupungissa asuva nuori mies kertoi BBC Tigrinyalle, että siviilivaatteisiin pukeutuneet aseistetut miehet tulivat hänen kotiinsa ja ilmoittivat: ”He sanoivat, että he pidättävät meidät liittyäksemme aseelliseen taisteluun.”

Paikalliset viranomaiset kiistävät syytökset pakkovärväyksestä. Luoteis-Tigrayn turvallisuudesta vastaava Tesfaye Abadi on todennut, että nuoria koulutetaan vain puolustamaan itseään ja yhteisöään, ei hyökkäyssotaa varten.

Hudson katsoo kuitenkin, että TPLF:n toimia vauhdittaa myös se, että Abiy Ahmed on hänen mukaansa liikkunut poispäin rauhansopimuksen hengestä ja tehnyt Tigrayn suuntaan uhkaavia siirtoja. Tämä ruokkii epäluottamusta ja lisää riskiä, että kumpikin osapuoli varustautuu pahimpaan.

Kansainvälinen huoli kasvaa

Euroopan unioni on esittänyt julkisen varoituksen ja vaatinut ”välitöntä jännitteiden lieventämistä” Pohjois-Etiopiassa. EU:n mukaan Tigrayn ja keskushallinnon välisten suhteiden kiristyminen voi nopeasti horjuttaa koko maan haurasta rauhaa.

Yhdysvallat, joka oli keskeinen toimija vuoden 2022 rauhansopimuksen syntymisessä, ilmoitti hiljattain kohdennetuista viisumirajoituksista ”TPLF:n kovan linjan edustajille ja heidän perheenjäsenilleen”. Yhdysvallat ei julkaissut nimilistaa, mutta totesi, että rajoitukset kohdistuvat henkilöihin, jotka ovat vastuussa tai osallisina kriisin rauhanomaisen ratkaisun sabotoimisessa Tigrayn alueella.

Kansainvälisen Crisis Group -ajatushautomon Itä-Afrikkaan erikoistunut analyytikko Magnus Taylor ei usko välittömään täysimittaiseen sotaan palaamiseen. Hänen mukaansa jatkunut, matalan intensiteetin jännite on kuitenkin ”erittäin vaarallinen tilanne”.

Taylorin mukaan Etiopian sisällä vallitseva syvä polarisaatio, jossa Addis Abeba näkee TPLF:n liittoutuneen maan ulkoisten vihollisten kanssa, lisää riskiä, että paikallinen kiista Tigrayssa muuttuu koko alueen kattavaksi konfliktiksi.

Etiopian tulevaisuus vaakalaudalla

Tigrayn oppositiopoliitikko Shewit Wudassie näkee suurimpana ongelmana sen, että kumpikaan osapuoli ei ole valmis tekemään kompromisseja. Hänen mukaansa sekä TPLF että Abiy Ahmedin hallinto ovat jääräpäisiä, eivätkä halua aidosti käsitellä erimielisyyksiään neuvottelupöydässä.

”Uskon, että molemmat odottavat itselleen täydellistä hetkeä vallan vahvistamiseen. Tämä voi johtaa uuteen sotaan”, Shewit sanoo.

Cameron Hudson arvioi, että tulevat kuukaudet voivat ratkaista Etiopian suunnan vuosiksi eteenpäin. Hänen mukaansa on aito huoli siitä, että Abiy Ahmed käyttää vaalivoitollaan vahvistunutta poliittista valta-asemaansa päättääkseen Tigrayn konfliktin sotilaallisesti sen sijaan, että hän pyrkisi kestävään poliittiseen ratkaisuun.

Etiopian sisäistä kriisiä tarkastellessa on helppo nähdä, kuinka nopeasti poliittinen valta, henkilökohtainen johtajuus ja terveyteen tai jaksamiseen liittyvät tekijät voivat kietoutua toisiinsa. Myös kotimaisessa keskustelussa on nähty, miten esimerkiksi verenpaineen, stressin ja vallankäytön yhteys nousee esiin, kun pohditaan johtajien kykyä tehdä harkittuja päätöksiä kriisitilanteissa. Etiopian kaltaisessa valtiossa, jossa väkivallan ja rauhan välinen raja on ohut, johtajan valinnat voivat ratkaista miljoonien ihmisten tulevaisuuden.

Etiopian kehitystä seuraavat asiantuntijat painottavat, että kestävän rauhan edellytys on kattava poliittinen vuoropuhelu, aseellisten ryhmien asteittainen integrointi tai aseistariisunta sekä vähemmistöjen aito osallistuminen päätöksentekoon. Ilman tätä Etiopia voi ajautua yhä syvemmälle väkivallan kierteeseen, joka heijastuu koko Itä-Afrikan vakauteen.

Ei sisällä instagram post:eja