Wyndham Clark kesti New Yorkin buuaukset ja kruunattiin jälleen US Open -mestariksi
Wyndham Clark nousi toistamiseen US Open -voittajaksi dramaattisessa päätöskierroksessa Shinnecock Hillsin legendaarisella kentällä Long Islandilla. Amerikkalaispelaaja johti kilpailua suvereenisti kolmen kierroksen jälkeen, mutta joutui päätöspäivänä sekä pelilliseen paineeseen että osan New Yorkin yleisöstä kohdistamaan buuausmyrskyyn.
Toinen US Open -mestaruus vaikean vuoden jälkeen
Clark lähti sunnuntain finaalikierrokselle peräti kuuden lyönnin johtoasemasta, joka oli rakennettu vakuuttavalla pelillä vaihtelevissa olosuhteissa. Lopulta hän kuitenkin voitti vain yhdellä lyönnillä tuloksella -4, jättäen maanmiehensä Sam Burnsin tulokseen -3.
Vielä seitsemännen reiän jälkeen näytti siltä, että Clark saattaisi liittyä harvinaiseen joukkoon pelaajia, jotka ovat menettäneet jättimäisen johdon major-turnauksessa. Historiassa ainoastaan Greg Norman oli aiemmin hukannut kuuden lyönnin kaulan Mastersissa vuonna 1996. Shinnecock Hillsillä Clarkin etumatka suli nopeasti, mutta kukaan ei lopulta päässyt tasoihin.
Ratkaisevaksi hetkeksi muodostui 16. reikä, jossa Clark upotti noin 7,5 metrin birdie-putin. Se palautti hänelle kahden lyönnin johtoaseman ja teki selväksi, että mestaruus oli edelleen hänen omissa käsissään. 17. reiän kolmen putin bogey toi vielä lisäjännitystä, mutta viimeisellä reiällä Clark pelasi kylmäpäisesti parin – jättämällä 16 metrin birdie-puttinsa vain senttien päähän reiästä ja varmistaen toisen US Open -tittelinsä.
Clark kuvaili voittoa erityisen merkitykselliseksi, koska viime vuosi oli hänelle henkisesti raskas:
“Ensimmäinen mestaruus todisti, että pystyn siihen. Tämä toinen on enemmänkin hyvitystä ja lunastusta. Viime vuosi oli todella vaikea, lähdin Oakmontista täysin riekaleina. On uskomatonta, mitä yksi vuosi voi tehdä – nyt lähden täältä mestarina.”
New Yorkin yleisö buuasi – Clark: “Ymmärrän heitä”
Pelin ohella huomio kiinnittyi New Yorkin yleisön käytökseen. Shinnecock Hills tunnetaan intohimoisista, mutta usein rajuista faneistaan, ja tällä kertaa osa heistä suuntasi paineen nimenomaan Clarkiin. Buuaukset voimistuvat etenkin silloin, kun Clark lipsautti bogeyn seitsemännellä reiällä – osa yleisöstä jopa juhli hänen virhettään äänekkäästi.
Taustalla vaikuttivat Clarkin aiemmat ylilyönnit. Hän sai viime vuonna Oakmontin US Openissa porttikiellon klubille, kun turhautuminen johti pukuhuoneen kaappien hajottamiseen. Rangaistuksena hän joutui osallistumaan vihanhallintaterapiaan ja maksamaan vahingonkorvaukset. Lisäksi hänen maineeseensa on jäänyt kiinni tilanne vuoden 2025 US PGA Championshipissä, jossa hän paiskasi draiverinsa ja hajotti mailan pään.
Clark ei kuitenkaan paennut menneisyyttään, vaan kommentoi tilannetta avoimesti:
“New York ei oikeastaan tykännyt minusta. Ymmärrän sen. Osa tästä on täysin ansaittua – tein viime vuonna asioita, joita kadun syvästi. Olen pyytänyt anteeksi monta kertaa ja olen edelleen pahoillani. Toivon, että voin voittaa ihmiset puolelleni ajan kanssa. He kannustivat Scottieta, ja se on ihan ymmärrettävää.”
Maailmanlistan ykkönen Scottie Scheffler, joka pelasi Clarkin kanssa päätöskierroksella, ihmetteli yleisön reaktioita:
“Yleisö oli kova. New Yorkilaiset ovat kovia ihmisiä. Mutta välillä se meni liian pitkälle – kun pallot vierivät griiniltä alas ja katsomosta kuuluu hurraa-huutoja, se tuntuu jo liioittelulta. Se kertoo paljon Wyndhamista, että hän pystyi käsittelemään sekä kentän että yleisön paineen. Hän on täysin ansainnut mestaruutensa.”
Ulkopuolinen paine, yleisön vihellykset ja aiemmat kohut muistuttavat siitä, miten raju julkinen huomio voi olla urheilijoille. Samantyyppiset ilmiöt – yleisön ja median voimistuva paine, julkinen moralisoiminen ja sosiaalisen median ajojahdit – näkyvät laajasti myös muilla elämänalueilla. Esimerkiksi julkisuudessa viime aikoina puhuttanut Suvi Pitkäsen tapauksen herättämä huoli ja järkytys osoittavat, miten voimakkaasti tunteet ja epäilyt voivat vyöryä yksittäisten ihmisten ylle.
Draamaa tulostaulukon kärjessä – Burns kiri, mutta ei riittänyt
Sam Burns teki kaikkensa kuroakseen Clarkin kaulan umpeen. Hän lähti finaalikierrokselle seitsemän lyöntiä jäljessä, mutta pelasi vakuuttavan 67 (-3) -kierroksen. Päivän aikana yhteensä 17 pelaajaa alitti 70 lyönnin rajan, ja sunnuntain kierrosten keskiarvo 71,389 oli US Open -historian kolmanneksi matalin finaalikierrosten keskiarvo.
Burns oli kuitenkin aina askeleen perässä. Vaikka Clark horjui alkurei’illä, kukaan ei onnistunut nousemaan tasoihin. Clarkin kyky pelastaa par-tuloksia vaikeista paikoista – erityisesti lauantain kierroksella – osoitti, että hänen lähipelinsä ja puttinsa ovat kehittyneet merkittävästi. Muutoksen taustalla on osin uusi putteri, jonka hän otti käyttöön Mastersissa huhtikuussa.
Schefflerin Grand Slam -jahti jatkuu
Scottie Schefflerillä oli mahdollisuus nousta seitsemänneksi pelaajaksi golfhistoriassa, joka on voittanut kaikki neljä major-turnausta. 30-vuotissyntymäpäivänään pelannut Scheffler ei kuitenkaan löytänyt tarvittavaa kirivaihdetta, vaan päätyi tulokseen +1 (71), neljä lyöntiä Clarkia perässä.
Schefflerin kanssa samaan tulokseen ylsivät myös yhdysvaltalaiset JT Poston ja Keith Mitchell. Mitchell teki omanlaistaan historiaa pelaamalla neljä kierrosta tasan pariin (70–70–70–70), mikä on harvinaista US Openissa.
Kansainväliset tähdet taustalla – Kim, Hatton ja englantilaisnelikko
Etelä-Korean Tom Kim kirjasi uransa toistaiseksi toiseksi parhaan major-sijoituksen tuloksella -1. Englannin Tyrrell Hatton pelasi Burnsin tavoin loistavan 67 (-3) -kierroksen, johon mahtui yksi eagle ja neljä birdietä. Hatton päätyi lopulta jaetulle seitsemännelle sijalle tuloksella +1.
Englantilaisista Justin Rose, Tommy Fleetwood, John Parry ja tuore US PGA -mestari Aaron Rai jäivät lyönnin Hattonin taakse tulokseen +2. Hallitseva US Open -mestari Matt Fitzpatrick päätyi tulokseen +4, ja hänen veljensä Alex Fitzpatrick tulokseen +5.
McIlroy myönsi kentän voittaneen
Maailmanlistan kakkonen Rory McIlroy kärsi vaikeasta päätöspäivästä, joka päättyi tulokseen +6 koko kilpailussa. Masters-mestari McIlroy pelasi sunnuntaina 73 (+3) ja totesi kierroksensa jälkeen, että Shinnecock Hills ”voitti taistelun” häntä vastaan.
Shinnecock Hills on aiemmissa US Open -turnauksissa saanut kritiikkiä siitä, että kenttä on ajautunut liian vaikeaksi ja lähes pelikelvottomaksi. Tällä kertaa Yhdysvaltain golfliitto (USGA) piti huolen siitä, että kenttä oli läpi viikon haastava mutta reilu. Finaalikierroksen asetelma tuotti juuri sen, mitä toivottiinkin: jännitysnäytelmän, jossa johto ei ollut täysin turvassa, mutta jossa hyvä peli edelleen palkittiin.
Onnistunut viikko, johon mahtui myös onnenkantamoisia
Clark nousi voittonsa myötä maailmanlistalla sijalta 34 kahdeksanneksi ja kuittasi 18-tuumaisesta hopeisesta voittopokaalista huolimatta myös massiivisen 4,5 miljoonan dollarin (noin 3,9 miljoonan punnan) ykköspalkinnon. Hän itse myönsi, että mestaruuteen sisältyi myös ripaus onnea – erityisesti avauskahden kierroksen peliryhmän ja lähtöaikojen suhteen.
Clark pääsi pelaamaan ensimmäisen kierroksensa torstai-iltapäivän rauhallisemmissa ja tyynemmissa olosuhteissa, jatkaen perjantai-aamuna toisen kierroksen paremmassa säässä kuin moni kilpailija. Hän rakensi avauspäivänä huipputuloksen 64 (-6) ja seurasi sitä 69:llä, mikä loi pohjan koko viikon menestykselle.
Kolmannella kierroksella Clarkin 71 (+1) oli malliesimerkki taistelusta ja pelastuksista. Lähipeli ja puttipeli pitivät hänet kärjessä, vaikka lyöntipeli ei ollut täydellistä. Nämä selviytymistaidot korostuivat myös sunnuntaina, kun sekä kenttä että yleisö testasivat hänen henkistä kanttiaan äärirajoille.
Vaikka tämä voitto ei kokonaan pyyhi pois viime vuoden raivonpuuskia ja niistä seuranneita otsikoita, se osoittaa, että Clark on tehnyt työtä henkisen puolen kanssa ja pystyy menestymään myös painekattilassa. Hänellä on nyt kaksi US Open -titteliä ja uusi mahdollisuus rakentaa uraansa uudelta, kypsempää pohjalta.
Ei sisällä instagram post:eja
