Israelin iskut Gazassa surmasivat Al Jazeeran kuvaajan ja useita siviilejä

Israelin ilmaiskut Gazassa ovat viranomaisten ja pelastustyöntekijöiden mukaan surmanneet ainakin kuusi ihmistä, heidän joukossaan Al Jazeeran kuvaaja sekä vähintään yksi lapsi. Tapahtumat ovat lisänneet jännitteitä jo valmiiksi hauraan tulitauon aikana ja herättäneet uusia kysymyksiä siviilien ja toimittajien turvallisuudesta sotatoimien keskellä.

Al Jazeeran kuvaaja Ahmed Wishah kuoli iskussa keskiseen Gazaan

Al Jazeera -uutiskanavan kuvaaja ja kirjeenvaihtaja Ahmed Wishah sai surmansa lauantaina iskussa keskisessä Gazassa sijaitsevaan asuintaloon. Kanava kertoi lausunnossaan ”tuomitsevansa jyrkästi tämän julman rikoksen, joka kohdistui sen toimittajaan” ja korosti, että isku oli suora hyökkäys lehdistönvapautta vastaan.

Israelilaiset puolustusvoimat (IDF) väittivät ilman todisteiden esittämistä Wishahin olleen ”Hamasin sotilassiiven terroristi ja tarkka-ampujaoperaattori”, joka olisi viime kuukausina suunnitellut tarkka-ampujaiskuja Israelin joukkoja vastaan. IDF ei kuitenkaan julkistanut konkreettista näyttöä väitteidensä tueksi.

Iskussa Bureijin pakolaisleirillä sijaitsevaan taloon kuoli Wishahin lisäksi kaksi muuta ihmistä, kertovat paikallinen sairaala ja Hamasin hallinnoima pelastuspalvelu. Myös heitä Israel syyttää Hamasin jäseniksi. Pelastusyksiköt jatkoivat raunioiden raivaamista tuntikausia iskun jälkeen etsiessään mahdollisia selviytyjiä.

Al Jazeera: Raju isku kansainvälisiä lakeja vastaan

Al Jazeera kuvasi lausunnossaan Wishahin kuolemaa ”uudeksi ja räikeäksi loukkaukseksi kaikkia kansainvälisiä lakeja ja normeja vastaan” sekä osoitukseksi ”jatkuvasta järjestelmällisestä politiikasta, jossa toimittajia vainotaan ja totuuden ääni pyritään vaientamaan”. Kanava on menettänyt useita työntekijöitään Gazan sodan aikana, ja se on toistuvasti syyttänyt Israelia median tarkoituksellisesta maalittamisesta.

Wishahin tapaus ei ole yksittäinen. Hänen veljensä Mohamed Wishah, joka työskenteli niin ikään Al Jazeeran kirjeenvaihtajana, kuoli Israelin iskussa huhtikuussa. Tuolloin IDF väitti hänen toimineen Hamasin raketti- ja asevalmistuskeskuksessa, mutta ei silloinkaan esittänyt tarkempia todisteita.

Isku Gazan kaupungissa surmasi lapsia ja naisia

Samaan aikaan Gazan kaupungin Sabran kaupunginosassa neljä perheenjäsentä sai surmansa yön yli jatkuneessa iskussa omakotitaloon. Pelastuspalvelu, omaiset ja lähisairaalan henkilökunta vahvistivat kuolonuhrien määrän. Shifa-sairaalan mukaan perheen joukossa oli kaksi lasta, ja ensihoitajat kertoivat uutistoimisto Reutersille, että uhreihin kuului myös kaksi naista.

Sukulainen Nael Safadi kertoi AFP:lle, että isku osui taloon noin kello kahden aikaan yöllä paikallista aikaa. Hänen mukaansa kuolleet serkut olivat tavallisia siviilejä: ”Heillä ei ole mitään yhteyttä Hamasin kanssa, eivätkä he ole mukana missään toiminnassa. He ovat vain viattomia lapsia.” Toinen sukulainen, Mohammad Safadi, kyseenalaisti tulitauon olemassaolon: ”Onko tämä muka tulitauko? Me olemme siviilejä. En ole koskaan pitänyt asetta kädessäni.”

Iskuja raportoitiin myös Gazan etelä- ja pohjoisosissa, vaikka virallisesti voimassa oleva tulitauko on tarkoitettu lopettamaan laajamittaiset sotatoimet alueella.

Hamas ja Israel syyttävät toisiaan tulitauon rikkomisesta

Lokakuussa voimaan tulleen tulitaukosopimuksen jälkeen sekä Israel että Hamas ovat syyttäneet toisiaan sopimuksen rikkomisesta. Hamasin hallinnoiman Gazan terveysministeriön mukaan Israelin armeijan iskut ovat tappaneet tulitauon alkamisen jälkeen 1 007 ihmistä. YK pitää ministeriön lukuja pääosin luotettavina.

Tulitaukoon kuuluu myös lupaus humanitaarisen avun merkittävästä lisäämisestä Gazaan. YK:n mukaan noin 81 prosenttia Gazan rakennuskannasta on vaurioitunut sodan aikana, ja avustusjärjestöt vaativat jatkuvasti lisää resursseja, jotta väestön perustarpeet saataisiin tyydytettyä.

Humanitaarinen kriisi jatkuu – miljoonat ilman kunnollista suojaa

YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Tom Fletcher kertoi YK:n turvallisuusneuvostolle, että tulitauon myötä nälästä kärsivien perheiden osuus on laskenut, kun avustuskuljetuksia on onnistuttu lisäämään. Hänen mukaansa niiden kotitalouksien osuus, jotka ilmoittivat menevänsä nälkäisinä nukkumaan, on pudonnut 92 prosentista 36 prosenttiin.

Samalla Fletcher kuitenkin varoitti, että 70 prosenttia Gazan väestöstä tarvitsee edelleen kunnollista suojaa. Vedenjakelu, viemäröinti ja terveydenhuolto ovat ”romahduksen partaalla”, ja monet perheet elävät edelleen tilapäissuojissa tai tuhoutuneiden rakennusten raunioissa. ”Tänään palestiinalaiset Gazassa on yhä riistetty asioista, joita jokainen teistä vaatisi omille perheilleen: turvallisuudesta, suojasta, puhtaasta vedestä, terveydenhuollosta ja koulutuksesta”, Fletcher sanoi.

Poliittinen ratkaisu jumissa – Hamas ei ole riisunut aseitaan

Tulitaukosopimukseen kirjattiin myös vaatimus siitä, että Hamas riisuisi aseensa ja vetäytyisi Gazan hallinnosta. Tätä ei ole toistaiseksi tapahtunut, ja järjestöllä on edelleen merkittävä rooli alueen poliittisessa ja sotilaallisessa todellisuudessa.

Kansainvälisistä diplomaateista on muodostettu niin kutsuttu ”Board of Peace” -elin, jonka tehtävänä on valvoa puolueetonta palestiinalaista teknokraattihallitusta, jonka on määrä ottaa vastuu Gazan hallinnoinnista. Tavoitteena on rakentaa hallintomalli, jossa Hamasilla ei olisi virallista roolia, mutta käytännön toteutus on osoittautunut vaikeaksi.

Israelin rooli Gazassa ja alueen hallinta

Sopimuksen mukaan Israel ei saa miehittää Gazaa pysyvästi, ja sen on vähitellen luovutettava sodan aikana valtaamiaan alueita. Tästä huolimatta Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu ilmoitti toukokuussa määränneensä IDF:n lisäämään Gazan alueita, jotka ovat Israelin joukkojen hallinnassa, noin 70 prosenttiin koko alueesta. Tämä on herättänyt huolta siitä, kuinka realistinen suunniteltu vastuun siirto palestiinalaisille toimijoille todellisuudessa on.

Kiistely alueiden hallinnasta, sotilaallisesta läsnäolosta ja vastuusta infrastruktuurin jälleenrakennuksesta muistuttaa myös muista kansainvälisesti puhuttaneista tapauksista, joissa symboliset paikat tai alueet ovat joutuneet konfliktien tai protestien kohteeksi. Esimerkiksi Washingtonin Reflecting Pool -altaaseen liittynyt tapaus, jossa entinen olympiameloja kiisti syytökset töhrimisestä, kuvastaa, kuinka kiistanalaisiksi myös julkiset tilat voivat muodostua poliittisten jännitteiden keskellä – vaikka kyse ei ole aseellisesta konfliktista.

Taustaa: Sota alkoi Hamasin iskusta lokakuussa 2023

Viimeisin Gazan sota alkoi 7. lokakuuta 2023, kun Hamasin johtamat joukot hyökkäsivät Etelä-Israeliin. Hyökkäyksessä kuoli noin 1 200 ihmistä ja 251 ihmistä otettiin panttivangeiksi ja vietiin Gazaan. Tapahtuma järkytti Israelia ja koko kansainvälistä yhteisöä ja johti laajamittaiseen sotilaalliseen vastaiskuun.

Gazan terveysministeriön mukaan Israelin sotilasoperaatiot ovat sittemmin surmanneet yli 73 000 ihmistä Gazassa. Lukuun sisältyy suuri määrä naisia ja lapsia, ja siviiliuhrien korkea määrä on herättänyt laajaa kansainvälistä kritiikkiä. Samalla Israel korostaa toimivansa itsepuolustuksessa ja pyrkivänsä tuhoamaan Hamasin sotilaallisen kapasiteetin.

Tuoreimmat ilmaiskut, joissa kuoli Al Jazeeran kuvaaja ja useita siviilejä, osoittavat, kuinka hauras nykyinen tulitauko on – ja kuinka vaikeaa on suojella toimittajia ja siviilejä sodan keskellä, vaikka kansainväliset sopimukset ja humanitaarinen oikeus sitä nimenomaisesti edellyttävät.

Ei sisällä instagram post:eja