Trump ja Italian pääministeri Meloni törmäyskurssilla G7-huippukokouksen kuvakiistan vuoksi
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on hyökännyt julkisesti Italian pääministeriä Giorgia Melonia vastaan sen jälkeen, kun tämä kiisti jyrkästi hänen väitteensä nöyryyttävästä kuvapyynnöstä G7-huippukokouksessa.
Kiista alkoi väitteestä G7-valokuvasta
Trump toisti Truth Social -palvelussa väitteensä, jonka mukaan Meloni olisi pyytänyt ”kerta toisensa jälkeen” yhteiskuvaa heidän tavatessaan tämänviikkoisessa G7-huippukokouksessa Ranskassa. Meloni puolestaan on sanonut olleensa ”järkyttynyt” Trumpin väitteestä, jonka mukaan hän olisi suorastaan ”anikoinut” päästäkseen samaan kuvaan Yhdysvaltain presidentin kanssa.
Trumpin mukaan italialaisjohtaja olisi ollut erityisen innokas yhteiskuvan suhteen, koska hänen suosionsa Italiassa olisi laskussa. Presidentti väitti, että Meloni yrittää parantaa omaa poliittista asemaansa esiintymällä läheisissä väleissä Washingtonin kanssa.
Trump syyttää Melonia Iran-linjasta ja sotilaskenttien käytöstä
Truth Social -julkaisussaan Trump ei tyytynyt vain arvostelemaan Melonia valokuvakiistasta, vaan syytti tätä myös Yhdysvaltain Iran-politiikan vesittämisestä. Hänen mukaansa Italia ei ole tukenut riittävästi Yhdysvaltojen pyrkimyksiä estää Irania saamasta tai kehittämästä ydinaseita.
Trump väitti lisäksi, että Meloni olisi aiheuttanut Yhdysvalloille ”merkittävän logistisen haitan”, kun Italia kielsi amerikkalaisilta sotilaskoneilta pääsyn maan lentotukikohtiin Irania vastaan suunnatuissa operaatioissa. Raporttien mukaan Italia esti maaliskuussa Yhdysvaltain sotilaskoneiden laskeutumisen Sigonellan lentotukikohtaan Sisiliassa, mikä on ollut keskeinen tukikohta Lähi-idän operaatioissa.
Trumpin tulkinnan mukaan Yhdysvallat on jo ”voittanut Iranin sotilaallisesti”, ja hän väittää, että nyt Meloni haluaisi jälleen lähentyä Washingtonia parantaakseen omia kannatuslukujaan. ”Ei kiitos!!!” hän kirjoitti korostaen, ettei aio unohtaa aiempia erimielisyyksiä.
Meloni: ”Italia ei koskaan anele”
Meloni vastasi Trumpin syytöksiin Instagram-videolla, jossa hän sanoi olevansa ”rehellisesti sanottuna ällistynyt” Yhdysvaltain presidentin käytöksestä. Hänen mukaansa ei ole ensimmäinen kerta, kun Trump suhtautuu halveksuvasti liittolaisiin samalla, kun hän näyttää olevan huomattavasti lempeämpi Yhdysvaltojen ja lännen vihollisia kohtaan.
”En tiedä, miksi Yhdysvaltain presidentti käyttäytyy tällä tavoin liittolaisiaan kohtaan”, Meloni totesi. ”Voin vain sanoa, että on valitettavaa, ettei hän osoita samaa päättäväisyyttä lännen vihollisia kohtaan – niiden johtajien suhteen, joiden kanssa hän vaikuttaa olevan paljon sovittelevampi.”
Meloni painotti, että sekä hän että Italia toimivat itsenäisesti eivätkä alistu painostukseen. ”Mutta yhden asian hänen on syytä muistaa: en minä enkä Italia koskaan anele”, pääministeri sanoi viitaten suoraan Trumpin ”begged for a photo” -väitteeseen.
Julkinen sanasota syventää Yhdysvaltojen ja Italian välejä
Kuvakiista ja Iran-syytökset ovat nostaneet esiin laajemman jännitteiden kasvun Washingtonin ja Rooman välillä. Trumpin Irania vastaan suuntautunut sotilaallinen toiminta on herättänyt vastarintaa Euroopassa, ja Italian hallitus on pyrkinyt korostamaan omaa päätösvaltaansa sotilastukikohtien käytössä.
Merkkinä suhteiden kiristymisestä Italian ulkoministeri Antonio Tajani on perunut ensi viikolle suunnitellun vierailunsa Yhdysvaltoihin. Peruutusta on tulkittu selkeäksi viestiksi siitä, että Rooma ei katso hyvällä Trumpin julkisia hyökkäyksiä maan johtoa vastaan.
Trumpin ja Melonin välisiä jännitteitä on nähty myös aiemmin. Aikaisemmin tänä vuonna Trump arvosteli paavia – jutussa virheellisesti mainittua Leo XIV:ää – kutsuen tätä Truth Social -julkaisussa ”HEIKOKSI rikollisuuden suhteen ja kauheaksi ulkopolitiikassa”, ja totesi myöhemmin toimittajille, ettei ole ”mikään suuri fani”. Meloni piti kommentteja ”hyväksymättöminä”, mikä aiheutti jo tuolloin närää Washingtonin ja Rooman välillä.
G7-huippukokouksen kulissit: läheinen keskustelu, eri tarinat
Kiistan ironia on siinä, että Trump ja Meloni kuvattiin G7-kokouksen aikana Ranskassa näennäisen lämpimissä väleissä. Heidät nähtiin tiiviissä keskustelussa, ja Meloni vakuutti myöhemmin toimittajille, että heidän suhteensa on ennallaan eikä tapaamisessa ollut ”minkäänlaisia moitteita tai syyttelyä”.
Heti tämän jälkeen Trump antoi kuitenkin puhelinhaastattelun Italian La7-televisiokanavalle, jossa hän väitti Melonin ”anikoneen” yhteiskuvaa. ”Minua kävi häntä sääliksi”, Trump sanoi ja lisäsi uskovansa, että Meloni oli ”todennäköisesti onnellinen, että ylipäätään puhuin hänen kanssaan”. La7 ei julkaissut Trumpin alkuperäisiä englanninkielisiä kommentteja, vaan esitti ne italiaksi dubattuina.
Näin syntyi jyrkkä ristiriita Melonin ja Trumpin kertomusten välille: toinen korostaa normaaleja liittolaissuhteita ja kunnioittavaa vuorovaikutusta, toinen nöyryyttävää kuvapyyntöä ja poliittista epätoivoa.
Poliittinen tausta: aiemmin läheiset, nyt etääntyvät suhteet
Trumpin ja Melonin poliittinen suhde on perinteisesti ollut poikkeuksellisen tiivis. Meloni oli ainoa eurooppalainen johtaja, joka osallistui Trumpin virkaanastujaisiin tammikuussa 2025, mikä nähtiin selkeänä merkkinä ideologisesta läheisyydestä ja strategisesta liittolaisuudesta.
Trumpin viimeaikaiset hyökkäykset – niin Melonia, paavia kuin Italian Iran-linjaa vastaan – ovat kuitenkin horjuttaneet tätä aiempaa yhtenäisyyttä. Julkinen sanasota vaikeuttaa yhteistyötä Nato-puitteissa ja EU:n sekä Yhdysvaltojen suhteissa laajemmin, erityisesti turvallisuus- ja energia-asioissa.
Kiista linkittyy myös Euroopassa käytävään laajempaan keskusteluun siitä, miten tasapainottaa Yhdysvaltojen kanssa tehtävä turvallisuusyhteistyö ja EU-maiden oma ulko- ja turvallisuuspoliittinen autonomia. Italian haluttomuus avata tukikohtiaan Iran-operaatioille kuvastaa tätä jännitettä.
Helle, turvallisuus ja poliittiset ristiriidat
Eurooppalaisen politiikan jännitteet näkyvät samaan aikaan myös sisäisissä turvallisuus- ja terveyspäätöksissä. Esimerkiksi Ranskassa on herättänyt huomiota päätös rajoittaa alkoholinkäyttöä kesätapahtumissa äärimmäisten hellevaroitusten aikana. Tähän liittyen Ranska on päättänyt, että Fête de la Musique -tapahtumissa kielletään alkoholin myynti ja nauttiminen punaisen hellevaroituksen aikana. Ratkaisu kuvastaa, miten hallitukset joutuvat yhtä aikaa vastaamaan sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisiin haasteisiin että ilmastonmuutokseen ja kansanterveyteen liittyviin riskeihin.
Trumpin ja Melonin välinen kiista G7-kokouksen taustoista ja Iranin-politiikasta istuu tähän laajempaan eurooppalaiseen kehykseen, jossa johtajat tasapainottelevat sisäisen ja ulkoisen paineen, liittolaissuhteiden ja kansallisen itsemääräämisoikeuden välillä.
Ei sisällä instagram post:eja
