Japanin keskuspankki nosti ohjauskorkonsa korkeimmalle tasolle sitten vuoden 1995

Japanin keskuspankki (Bank of Japan, BOJ) on nostanut ohjauskorkonsa uuteen 31 vuoden ennätykseen vastauksena kiihtyneisiin energiahintoihin ja kasvaviin inflaatiopaineisiin. Päätös merkitsee historiallista käännettä maassa, joka on tottunut lähes nollakorkojen aikakauteen ja pitkittyneeseen deflaatioon.

Ohjauskorko nousee 1 prosenttiin – korkein taso yli kolmeen vuosikymmeneen

Tiistaina BOJ nosti niin sanotun politiikkakorkonsa 0,75 prosentista 1 prosenttiin. Tätä tasoa ei ole nähty Japanissa sitten vuoden 1995. Korkojen nosto seuraa maailmanlaajuista suuntausta, jossa useat keskuspankit ovat kiristäneet rahapolitiikkaansa vastauksena Iranin sodan ja geopoliittisten jännitteiden nostamiin elinkustannuksiin.

Japanin korot laskettiin voimakkaasti 1990-luvulla, kun maan omaisuuskuplan puhkeaminen romahdutti kiinteistö- ja osakekurssit. Tämän jälkeen ohjauskorko pysyi lähes nollassa yli kahden vuosikymmenen ajan, samalla kun talouskasvu junnasi paikallaan ja hinnat polkivat paikoillaan tai laskivat.

Ensimmäinen kiristysjakso 17 vuoteen alkoi 2024

BOJ aloitti varovaisen koronnostosyklin maaliskuussa 2024, jolloin toteutettiin ensimmäinen koronnosto 17 vuoteen. Nyt nähty nosto 1 prosenttiin on jatkoa tälle suunnanmuutokselle ja signaali siitä, että keskuspankki pyrkii palaamaan kohti ”normaalia” rahapolitiikkaa.

Japanin-talousasiantuntija Jesper Koll tiivisti muutoksen BBC:lle: ”Kahdenkymmenen vuoden deflaation jälkeen Japani on nyt siirtymässä inflaatiokiertoon. Hätä- ja kriisiajan rahapolitiikkaa ei enää tarvita, ja BOJ haluaa palata normaaliin rahapolitiikkaan.”

Energiahintojen nousu kiihdyttää inflaatiota

Japanin inflaatio oli pitkään poikkeuksellisen matala, mutta tilanne on muuttunut. Korkeammat energia- ja raaka-ainehinnat ovat nostaneet kustannuksia maassa, joka on voimakkaasti riippuvainen Lähi-idästä tuotavasta öljystä ja maakaasusta.

Japanin tukkuhinnat nousivat toukokuussa yli 6 prosenttia vuoden takaisesta, mikä on nopein nousuvauhti kolmeen vuoteen. Tämä kertoo kustannuspaineista yritystasolla. Kuluttajahintainflaatio oli kuitenkin huhtikuussa 1,4 prosenttia, eli edelleen alle BOJ:n 2 prosentin tavoitetason.

Keskuspankin mukaan Iranin sodan riski aiheuttaa epävarmuutta, mutta toistaiseksi Japanin talouden jyrkkä heikkeneminen näyttää epätodennäköiseltä. Hallituksen tukitoimet, kuten polttoainekustannusten nousun vaikutusten lieventäminen kotitalouksille, ovat osaltaan pehmentäneet iskua.

Kasvava huoli pysyvämmästä inflaatiosta

BOJ kuitenkin varoittaa, että keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nousussa. Tämä lisää riskiä siitä, että niin sanottu perusinflaatio voi karata yli keskuspankin 2 prosentin tavoitteen. Tästä syystä koronnostot nähdään ennaltaehkäisevänä liikkeenä, jolla pyritään pitämään hintakehitys hallinnassa.

Samalla BOJ joutuu tasapainoilemaan hankalan kompromissin kanssa: korkeammat korot voivat hillitä inflaatiota, mutta samalla ne nostavat lainanhoitokustannuksia valtiolle, yrityksille ja kotitalouksille. Japanilla on yksi maailman korkeimmista julkisista velkatasoista, mikä tekee jokaisesta koronkorotuksesta poliittisesti ja taloudellisesti herkkää.

Ueda sairaalassa, mutta linja selkeästi kiristyvä

Keskuspankin pääjohtaja Kazuo Ueda, joka on keskeinen hahmo korkopäätöksissä, ei osallistunut tämän viikon kokoukseen, koska häntä hoidetaan sairaalassa maksan tulehtuneen kystan vuoksi. Silti hänen aiemmat lausuntonsa ovat viitanneet yhä myönteisempään suhtautumiseen jatkaviin koronnostoihin.

Ueda totesi jo aiemmin tässä kuussa, että jos hintojen nousuun liittyvät riskit ylittävät talouskasvun hidastumisen riskit, on välttämätöntä ”perusteellisesti arvioida” ohjauskoron noston hyötyjä ja haittoja. Tämä viesti on linjassa nyt tehdyn päätöksen kanssa.

Pääministeri Takaichi paineessa hillitä inflaatiota

Pääministeri Sanae Takaichi tunnetaan perinteisesti julkisia menoja suosivasta linjastaan, ja hän on aiemmin suhtautunut torjuvasti korkojen nostoihin. Samalla hän on voimakkaan paineen alla hillitä tavallisten japanilaisten kokemia elinkustannusten nousuja.

Huomionarvoista on, että Takaichi ei ole virkaanastumisensa jälkeen julkisesti arvostellut BOJ:n koronkorotuslinjaa. Nyt tehty nosto on jo toinen hänen pääministerikautensa aikana, ja se oli markkinoilla pitkälti odotettu sen jälkeen, kun keskuspankki nosti ohjauskoron ”noin 0,75 prosenttiin” joulukuussa.

Yen vahvistumassa – kansainvälinen korkoero kapenee

Päätös kiristää rahapolitiikkaa liittyy myös Japanin valuutan, jenin, asemaan. Viime vuosina jen on ollut paineessa suhteessa suuriin valuuttoihin, kuten Yhdysvaltain dollariin ja euroon, osin juuri korkoeron takia.

Kalifornian yliopiston (San Diego) professori Ulrike Schaede arvioi, että markkinoilla on vallinnut tunne, että ”jeni on liian halpa” ja että sen vahvistuminen ei välttämättä ole haitaksi Japanille. Korkojen nosto voi vähentää pääomavirtoja ulkomaille ja tukea jenin kurssia, mikä puolestaan hillitsee tuontihintoja ja inflaatiota.

Vaikka BOJ:n koronnosto on merkittävä, Japanin korot ovat yhä matalat verrattuna muihin suuriin talouksiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ohjauskorot ovat yli 3 prosenttia, vaikka molempien keskuspankkien odotetaan tällä viikolla pitävän korot ennallaan. Australian keskuspankki (Reserve Bank of Australia) piti tiistaina ohjauskoron 4,35 prosentissa, mutta vihjasi olevansa valmis uusiin koronnostoihin, jos inflaatio ei taitu.

Hidas mutta mahdollinen globaali rahapolitiikan uudelleenasettuminen

BOJ:n päätös voidaan nähdä osana laajempaa muutosta kansainvälisessä rahapolitiikassa. Schaeden mukaan käynnissä saattaa olla ”hidas globaali uudelleenasettuminen”, jossa pitkään poikkeuksellisen elvyttävää rahapolitiikkaa harjoittaneet taloudet palaavat kohti korkeampia, historiallisesti normaalimpia korkotasoja.

Japanin esimerkki on tässä suhteessa erityisen kiinnostava, koska maa on ollut äärimmäisen matalien korkojen ja määrällisen keventämisen suunnannäyttäjä. Nyt se ottaa askeleita päinvastaiseen suuntaan, vaikka tekee sen muita suuria talouksia varovaisemmin ja hitaammin.

Japanin talouspolitiikka laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa

Rahapolitiikan kiristyminen, inflaation hillitseminen ja kotitalouksien ostovoiman turvaaminen ovat teemoja, jotka herättävät laajaa keskustelua myös Japanin ulkopuolella. Talouden, politiikan ja arvojen risteys näkyy esimerkiksi siinä, miten julkiset skandaalit, median kohuohjelmat ja yksityiselämän draamat kietoutuvat samaan julkiseen keskusteluun kuin talouspolitiikka ja inflaatio.

Suomessa vastaavanlaista ilmiötä voidaan nähdä siinä, miten viihdemaailman kohut ja henkilökuvat nousevat rinnalle talous- ja yhteiskuntapolitiikan uutisoinnin kanssa. Tästä konkreettinen esimerkki on Johanna Tukiaisen kohuohjelmassa antama haastattelu, jossa hän vertaa itseään Jennifer Lopeziin ja avaa uskoaan sekä menneitä skandaalejaan. Sekä Japanissa että Suomessa mediaympäristö yhdistää talouspoliittiset päätökset ja henkilökohtaiset tarinat samaan julkiseen tilaan, mikä vaikuttaa siihen, miten kansalaiset kokevat inflaation, velkaantumisen ja poliittiset ratkaisut.

Ei sisällä instagram post:eja