Alle 16-vuotiaiden somekielto ei toimisi – asiantuntijat vaativat riippuvuutta aiheuttavien ominaisuuksien rajoittamista
Alle 16-vuotiaiden sosiaalisen median täyskielto olisi käytännössä mahdoton valvoa, varoittaa verkoturvallisuuteen keskittyvän hyväntekeväisyysjärjestön johtaja. Hänen mukaansa hallituksen tulisi sen sijaan puuttua niihin some-alustojen ominaisuuksiin, jotka tekevät palveluista koukuttavia ja altistavat lapset haitalliselle sisällölle.
Britanniassa harkitaan Australian mallia – asiantuntijat epäilevät
UK:n pääministerin Sir Keir Starmerin odotetaan pian kertovan, harkitseeko hallitus Australian esimerkin mukaista alle 16-vuotiaiden sosiaalisen median käyttökieltoa. Australiassa vastaava linjaus otettiin käyttöön tämän vuoden alussa.
Molly Rose Foundation -järjestön toimitusjohtaja Andy Burrows sanoo kuitenkin, että olisi ”järkyttävää”, jos Britannia kulkisi samaa tietä, koska tutkimusnäyttö ei hänen mukaansa tue täyskieltoa. Molly Rose Foundation perustettiin 14-vuotiaana vuonna 2017 henkensä riistäneen Molly Russellin muistoksi. Molly altistui verkossa toistuvasti itsetuhoiselle ja vahingolliselle sisällölle ennen kuolemaansa.
Autoplay, loputon scrollaus ja algoritmit tarkasteluun
Burrowsin mukaan hallituksen tulisi keskittyä ennen kaikkea niihin rakenteellisiin tekijöihin, jotka tekevät sosiaalisen median käytöstä niin vaikeasti hallittavaa lapsille ja nuorille. Hän nostaa esiin erityisesti:
- automaattisesti pyörivät videot (autoplay)
- loputtoman uutisvirran ja scrollauksen
- algoritmit, jotka syöttävät lapsille tauotta sisältöä – myös haitallista materiaalia
Burrows korostaa, että juuri nämä ominaisuudet ”pommittavat” lapsia sisällöllä, jota he eivät itse aktiivisesti etsi, ja tekevät irrottautumisesta vaikeaa. Hänen mukaansa tällaiset ominaisuudet olivat osaltaan vaikuttamassa myös Molly Russellin kokemaan haittaan.
Burrowsin mukaan vanhemmat ympäri Britanniaa odottavat hallitukselta ”päättäväisiä toimia” ja ennen kaikkea sellaisia ratkaisuja, joilla on realistinen mahdollisuus onnistua. Täyskielto ei hänen mielestään täytä tätä kriteeriä.
Australian kielto vuotaa – suurin osa nuorista yhä somessa
Australian kokemus vahvistaa Burrowsin huolen täyskiellon tehottomuudesta. Vaikka maa otti alle 16-vuotiaiden somekiellon käyttöön tammikuussa, sen eSafety Commission -viranomainen havaitsi jo maaliskuussa, että seitsemän kymmenestä vanhemmasta, joiden lapsella oli jo aiemmin some-tili, kertoi lapsensa yhä käyttävän alustoja.
Burrows tiivisti BBC Breakfast -ohjelmassa tilanteen näin: ”Australiassa tämä ei toimi, eikä sitä käytännössä voida valvoa.” Hänen mukaansa kyse näyttää olevan ”tupakanaskin kanteen kyhäillystä” politiikasta – eli hätiköidystä päätöksenteosta, joka on äärimmäisen riskialtista, kun puhutaan lasten turvallisuudesta verkossa.
Burrows painottaa, että päätösten tulisi nojata huolelliseen näyttöön, ei pelkkään poliittiseen paineeseen tai symbolisiin ratkaisuihin.
Laaja kuuleminen: yli 116 000 vastausta
Britannian hallitus käynnisti tammikuussa julkisen kuulemisen lasten sosiaalisen median käytöstä. Tavoitteena on selvittää, mitkä keinot ovat tehokkaimpia nuorten turvallisuuden takaamiseksi verkossa. Kuulemiseen saapui peräti 116 211 vastausta, mikä kertoo aiheeseen liittyvästä laajasta huolesta ja kiinnostuksesta.
Hallituksessa on tarkasteltu useita vaihtoehtoja, kuten:
- täyskielto alle 16-vuotiaille
- näytön- ja ruutuajan rajat tietyillä alustoilla
- tiukemmat ikävarmennuskäytännöt
- riippuvuutta aiheuttavien ominaisuuksien rajoittaminen tai kieltäminen
Burrowsin mukaan etenkin täyskiellon puolestapuhujat tarjoavat vanhemmille ”valheellista toivoa”. Jos kieltoa ei voida käytännössä valvoa, se ei hänen mielestään tuo todellista turvaa lapsille, vaan voi päinvastoin siirtää keskustelun pois tehokkaammista ratkaisuista.
Asiantuntijat eivät luota täyskieltoon – painopiste olemassa olevien lakien valvonnassa
Burrows kertoo, että lasten turvallisuuden parissa työskentelevillä asiantuntijoilla ja järjestöillä ei ole luottamusta Australian tyyppiseen alle 16-vuotiaiden somekieltoon. Näyttö osoittaa, että lapset löytävät kielloista huolimatta tiensä alustoille – usein ilman vanhempien tai viranomaisten näkyvyyttä.
Myös Molly Russellin isä, Ian Russell, on peräänkuuluttanut toisenlaista lähestymistapaa. Hän sanoi BBC:n Newscast-ohjelmassa jo tammikuussa, että hallituksen tulisi ensisijaisesti valvoa ja toimeenpanna jo olemassa olevia lakeja sen sijaan, että turvaudutaan ”moukariratkaisuihin” kuten laajoihin kieltoihin.
Russellin ja Burrowsin viesti on samansuuntainen: tehokkainta olisi yhdistää vahva lainsäädäntö, sen johdonmukainen valvonta sekä konkreettiset rajoitukset ominaisuuksiin, joiden tiedetään lisäävän riskejä lapsille.
Tarvitaanko uudenlaista vanhemmuutta digiajassa?
Lasten ja nuorten somekäyttö herättää laajemman kysymyksen siitä, millaista vanhemmuutta ja aikuisten läsnäoloa digiaika edellyttää. Monet nuoret hakevat verkosta turvaa, hyväksyntää ja ohjausta – joskus jopa enemmän kuin omilta vanhemmiltaan. Tämä näkyy muun muassa ilmiössä, jossa nuoret kiintyvät verkon lempeisiin, turvallisiksi koettuihin aikuishahmoihin ja sisältöihin, joita on kuvattu virtuaalivanhemmuuden ja verkon ”äiti- ja isähahmojen” nousuna.
Burrowsin mukaan hallituksen tehtävä on luoda puitteet, joissa some-yritykset eivät voi rakentaa liiketoimintaansa lasten haavoittuvuuksien varaan. Samaan aikaan tarvitaan tukea vanhemmille, opettajille ja nuorille itselleen, jotta he tunnistavat haitallisen sisällön, ymmärtävät algoritmien toimintaa ja osaavat asettaa rajoja omalle käytölleen.
Kun keskustelu alle 16-vuotiaiden somekiellosta jatkuu, yhä useammat asiantuntijat painottavat, että todellinen ratkaisu löytyy todennäköisesti yhdistelmästä: vastuullisemmin suunnitelluista alustoista, tiukemmasta sääntelystä, paremmasta valvonnasta ja digiajan vanhemmuuden vahvistamisesta – ei yksinkertaisesta, mutta vaikeasti valvottavasta täyskiellosta.
Ei sisällä instagram post:eja
