Trump tyrmää Iranin vuotamat sopimustiedot: ”Ei vastaa totuutta”

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syyttää Irania väitetyn sodan lopettamissopimuksen yksityiskohtien vuotamisesta tavalla, joka hänen mukaansa ”ei liity mitenkään sovittuihin ehtoihin” ja ”ei vastaa totuutta”.

Trumpin mukaan iranilaiset ovat ”erittäin epärehellisiä ihmisiä neuvotella” ja heidän tulisi ”saada toimintansa kuntoon, ja NOPEASTI!”. Kommentit tulivat sen jälkeen, kun Iranin valtiollinen media julkaisi yksityiskohtia väitetystä sopimuksesta, jotka sisälsivät paljon samoja vaatimuksia, joita Teheran on julkisesti ajanut ja joita Yhdysvallat on torjunut.

Iranin media julkaisee väitetyn sopimuksen ehtoja

Perjantaina useat iranilaismediat, muun muassa Mehr-uutistoimisto, kertoivat sopimuksen ehdoista, joita ei ole virallisesti vahvistettu. Vuotettujen tietojen mukaan sopimus sisältäisi muun muassa Yhdysvaltain merisaarron purkamisen sekä vähintään 300 miljardin dollarin (noin 223 mrd. £) korvauspaketin Iranille Yhdysvaltain ja Israelin iskujen aiheuttamien vahinkojen hyvittämiseksi.

Iranin mukaan lopullinen sopimus tulisi vahvistaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla. Mehrin mukaan sopimuksen ”lopullinen sisältö rajoittuisi kysymyksiin, jotka koskevat rikastetun ydinaineksen tulevaisuutta ja rikastustoimintaa, pakotteiden purkua sekä Iranin talouden jälleenrakennusohjelmaa”.

Lisäksi Iranin puolella korostettiin, että lopullisia neuvotteluja ei aloiteta ennen kuin vähintään puolet Iranin jäädytetyistä varoista on vapautettu, Iranin öljypakotteet on keskeytetty ja merisaarto on purettu. Listalla oli myös Iranille tyypillisiä poliittisia tavoitteita, kuten Israelin ja Iranin tukeman Hizbollahin välisen konfliktin lopettaminen Libanonissa.

Teheran: ”Sopimus ei ole koskaan ollut lähempänä”

Iranin ulkoministeri Seyed Abbas Araghchi vakuutti, että sopimus sodan lopettamiseksi ”ei ole koskaan ollut lähempänä”. Hän kehotti mediaa pidättäytymään spekulaatioista sopimuksen sisällöstä ja korosti, ettei mitään lopullista ole lyöty lukkoon.

Iranin viesti oli ristiriidassa Trumpin lausuntojen kanssa. Yhdysvaltain presidentti on toistuvasti korostanut, että sopimus Iranin kanssa on lähellä ja että se voisi johtaa sodan päättymiseen, joka alkoi 28. helmikuuta laajoilla Yhdysvaltain ja Israelin iskuilla ympäri Irania.

Sota, Hormuzinsalmi ja tulitauko

Konflikti kärjistyi, kun Yhdysvaltain ja Israelin iskut laajenivat useisiin kohteisiin Iranissa. Vastatoimena Iran hyökkäsi Israeliin sekä Yhdysvaltain liittolaismaihin Persianlahdella ja käytännössä sulki Hormuzinsalmen, joka on yksi maailman tärkeimmistä öljyn ja nesteytetyn maakaasun merireiteistä.

Huhtikuussa osapuolet sopivat tulitauosta, mutta sen jälkeen Yhdysvallat ja Iran ovat vaihtaneet ajoittain tulta, mukaan lukien kaksi kierrosta iskuja tällä viikolla puolin ja toisin. Tilanne on pysynyt jännittyneenä, vaikka diplomaattisia kontakteja on lisätty.

Trumpin uhkaukset ja äkillinen perääntyminen

Torstaina Trump uhkasi uusia iskuja Iraniin, mutta ilmoitti myöhemmin peruneensa ne, koska neuvottelijat olivat juuri ”saaneet aikaan hienon sopimuksen” Iranin kanssa – sopimuksen, jonka piti olla allekirjoitusvaiheessa. Tämä sai Iranin kuvailemaan uutisia sopimuksesta spekulatiivisiksi ja korostamaan, ettei mitään ole viimeistelty.

Seuraavana päivänä iranilaismedia julkaisi väitettyjä ehtoja, joita Trumpin hallinto on nyt voimakkaasti kiistänyt. Yhdysvaltain mukaan Iran pyrkii julkisilla vuodoilla muokkaamaan kansainvälistä mielipidettä ja painostamaan Washingtonia hyväksymään sille edulliset ehdot.

Välittäjinä Pakistan – Israel sivussa neuvotteluista

Israel ei virallisesti osallistu neuvotteluihin, vaikka se on ollut keskeinen sotatoimija konfliktissa. Suurinta välittäjän roolia kantaa Pakistan, joka on toiminut pääkanavana Teheranin ja Washingtonin välillä. Neuvottelujen tavoitteena on tulitauon pidentäminen sekä laajempien keskustelujen aloittaminen Iranin ydinohjelmasta ja alueellisesta roolista.

Irania on vuosikymmeniä syytetty lännessä ydinaseen kehittämisestä, mutta Teheran on johdonmukaisesti kiistänyt syytökset ja väittänyt ydinohjelmansa palvelevan ainoastaan rauhanomaisia tarkoituksia, kuten sähköntuotantoa ja tieteellistä tutkimusta.

Yhdysvallat: Ensin ydinohjelma puretaan, sitten rahat

Yhdysvaltain hallinnon korkea virkamies kertoi BBC:lle, että Washingtonin näkemys mahdollisesta Iran-sopimuksesta poikkeaa jyrkästi iranilaismedian väitteistä. Virkamiehen mukaan sopimus edellyttäisi, että Iranin ydinmateriaali tuhotaan ja poistetaan maasta ja että ydinohjelma käytännössä puretaan.

Lisäksi mikään Iranin varoista ei vapautuisi ennen kuin Teheran täyttää Yhdysvaltain keskeiset ehdot: Hormuzinsalmen on oltava avoin kansainväliselle kaupalle ja Iranin on lopetettava rahoituksen ohjaaminen terrorijärjestöille, kuten Hizbollahille ja muille Iranin liittolaisryhmille Lähi-idässä.

Varapresidentti Vance: ”Ei käteistä Iranille sopimuksen allekirjoittamisesta”

Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance kommentoi tilannetta X-alustalla ja sanoi havainneensa ”muutamia outoja väitteitä viime tuntien raportoinnissa”.

Vancen mukaan iranilaiset eivät ole saamassa käteistä rahaa pelkästä sopimuksen allekirjoittamisesta tai neuvotteluihin osallistumisesta. Hän painotti, että mahdollinen sopimus on rakennettu siten, että Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten turvallisuushuolia asetetaan etusijalle, ja että taloudelliset hyödyt koituvat Iranille ja koko alueelle vain, jos Iran täyttää velvoitteensa.

Vancen lausunnot vahvistavat Yhdysvaltain viestin: ensin konkreettiset teot Iranilta, sitten vasta mahdollinen pakotteiden keventäminen ja taloudelliset helpotukset.

Informaatiosota ja paine kansainvälisillä areenoilla

Iranin ja Yhdysvaltojen välinen kiista ei rajoitu sotilaallisiin ja diplomaattisiin toimiin, vaan ulottuu myös informaatiosodan tasolle. Iran pyrkii mediavuotojen kautta vahvistamaan kuvaa, että Yhdysvallat olisi valmis suuriin myönnytyksiin, kun taas Washington korostaa, ettei mitään rahaa tai merkittäviä helpotuksia ole luvassa ilman tiukkojen ehtojen täyttämistä.

Tilannetta voidaan verrata muihin viime aikojen kiistanalaisiin tapauksiin, joissa kansainväliset urheilu- tai poliittiset instituutiot ovat joutuneet kovan julkisen paineen alle. Esimerkiksi jalkapallon puolella on keskusteltu siitä, oliko Sveitsin rangaistuspeli paitsio ja miten Fifa reagoi vaatimuksiin VAR-kuvien julkaisemisesta. Vastaavalla tavalla myös Iranin ja Yhdysvaltojen neuvotteluissa julkinen mielipide ja läpinäkyvyyden vaatimukset lisäävät painetta molemmille osapuolille.

On vielä epäselvää, johtavatko neuvottelut todelliseen läpimurtoon vai jäävätkö Iranin mediavuodot ja Yhdysvaltain kiistot pelkäksi kovasanaiseksi diplomaattiseksi kamppailuksi. Selvää kuitenkin on, että alueellinen turvallisuus, Hormuzinsalmen auki pysyminen ja Iranin ydinohjelman tulevaisuus ovat ratkaisevia kysymyksiä koko maailman energiamarkkinoille ja geopoliittiselle tasapainolle.

Ei sisällä instagram post:eja