Itä‑Jerusalemin palestiinalaisperheet ajetaan kodeistaan – purkamiset kiihtyvät Silwanin al-Bustanissa

Jerusalemin muurin vierellä raikaa kaivinkoneiden ja sortuvien seinien ääni. Rinteeltä avautuu näky, jossa suuri israelilainen kaivinkone repii palestiinalaistalon palasiksi Silwanin kaupunginosan al-Bustanin alueella, miehitetyssä Itä‑Jerusalemissa.

Myöhäisestä vuodesta 2023 lähtien al-Bustanissa on purettu jo noin 59 palestiinalaiskiinteistöä. Samaan aikaan kun maailman huomio on kiinnittynyt sotaan Gazassa sekä jännitteisiin Iranissa ja Libanonissa, on Itä‑Jerusalemin palestiinalaisten pakkosiirto kiihtynyt merkittävästi.

“He tuhosivat tulevaisuuden” – perheiden elämäntyö murskana

58‑vuotias Fayez Awad istuu talonsa ainoalla jäljellä olevalla kerroksella, lattia täynnä pölyä ja betoniromua.

“Ei ole tulevaisuutta. He tuhosivat tulevaisuuden ja kaiken muunkin”, hän sanoo. “Käytimme koko elämämme tämän talon rakentamiseen. Tämä oli ainoa asia, jonka onnistuimme saavuttamaan. Nyt he veivät meidät takaisin nollaan – minut ja lapseni.”

Jerusalem on pyhä kaupunki juutalaisille, kristityille ja muslimeille, ja se on Israel–Palestiina‑konfliktin kiistanalaisin ydin. Israel valloitti Itä‑Jerusalemin – mukaan lukien pyhät paikat – sekä muun Länsirannan Jordanialta vuoden 1967 sodassa ja liitti sen myöhemmin itseensä. Tätä liitosta ei suurin osa maailman valtioista hyväksy.

Al-Bustanista “kuninkaan puutarha” – purkujen taustalla puistohanke

Israelin Jerusalemin kaupunginjohto on jo noin 20 vuoden ajan ajanut suunnitelmaa muuttaa al-Bustan raamatullisteemaiseksi puistoksi, nimeltään King’s Garden (Kuninkaan puutarha). Puistoa hallinnoisi juutalainen siirtokuntajärjestö. Viime kuukausina israelilaistuomioistuinten vahvistamat purkumääräykset ovat nopeutuneet alueen kapeilla kujilla.

Kansainvälisen oikeuden mukaan siirtokuntien rakentaminen ja miehitetyllä alueella asuvan väestön pakkosiirto ovat laittomia. Tästä huolimatta purut jatkuvat.

Jerusalemin kaupunki perustelee BBC:lle antamassaan lausunnossa toimintaansa sillä, että se “toimii kaikkien kaupungin asukkaiden hyväksi” ja tavoittelee puiston rakentamista alueelle, joka sen mukaan kärsii “vakavasta julkisten viheralueiden puutteesta”.

Luvat palestiinalaisille lähes mahdottomia – puolet kodeista jo purettu

Palestiinalaiset korostavat, että rakennuslupien saaminen Itä‑Jerusalemissa on heille käytännössä lähes mahdotonta. Israelilaisen ihmisoikeusjärjestö Bimkomin mukaan vuonna 2025 vain noin 7 % uusista Jerusalemiin hyväksytyistä asunnoista osoitettiin palestiinalaisille, vaikka he muodostavat arviolta 40 % kaupungin väestöstä.

Al-Bustanin asukkaat kertovat, että heidän yrityksensä esittää vaihtoehtoisia kaavoitusratkaisuja on hylätty kerta toisensa jälkeen. Tällä hetkellä noin puolet alueen taloista on jo purettu.

Koska kaupungin määräämät purkukulut ja sakot voivat nousta kymmeniin tuhansiin dollareihin, monet asukkaat päätyvät tuhoamaan kotinsa itse, esimerkiksi lekavasaroilla, välttääkseen vielä suuremmat taloudelliset seuraukset.

“Puskutraktorien sota” ja geopoliittinen tilanne

Paikallinen aktivisti Fakhri Abu Diab, jonka koti on jo aiemmin purettu, kertoo pelkäävänsä seuraavaa aaltoa. Hän ja hänen vaimonsa asuvat nyt parakissa, jonka he ovat pystyttäneet entisen talonsa raunioille, mutta heitä uhkaa häätö myös sieltä.

“Olemme saaneet varoituksia, että tulevina kuukausina he tuhoavat loputkin talot”, Abu Diab sanoo. “Israel käyttää hyväkseen tämänhetkistä geopoliittista tilannetta ratkaistakseen asian lopullisesti. Tilanne on hyvin vaikea ja kivulias, ja kansainvälinen yhteisö on jättänyt meidät yksin.”

“Kaupunki käy meitä vastaan puskutraktorien sotaa ja sotaa läsnäoloamme vastaan”, hän tiivistää.

Siirtokunnat ja pakkosiirrot muuttavat kaupungin väestörakennetta

Israel on rakentanut Länsirannalle ja Itä‑Jerusalemiin noin 160 siirtokuntaa, joissa asuu arviolta 700 000 juutalaista. Suurin osa israelilaisista pitää koko Jerusalemia jakamattomana pääkaupunkinaan. Palestiinalaiset puolestaan tavoittelevat Itä‑Jerusalemia tulevan, itsenäisen valtion pääkaupungiksi.

Nykyinen Israelin hallitus on sitoutunut “hautaamaan” palestiinalaisvaltion idean ja ottaa käytännön askeleita sen estämiseksi. YK:n mukaan noin 200 palestiinalaistaloutta – yhteensä noin 900 ihmistä – on parhaillaan häätöuhassa Israelin tuomioistuimissa vireillä olevien kanteiden vuoksi, useimmiten siirtokuntajärjestöjen ajamina.

Israel hyödyntää lakeja, jotka sallivat juutalaisten omistamien kiinteistöjen palauttamisen ajalta ennen Israelin valtion perustamista vuonna 1948. Näin siirtokuntalaiset voivat muuttaa kiinteistöihin, joissa palestiinalaisperheet ovat asuneet vuosikymmeniä. Al-Bustanin vieressä, Silwanin Batn al-Hawa -alueella, palestiinalaisperheitä luokitellaan nyt “laittomiksi asukkaiksi” omissa kodeissaan.

Israelin lainsäädäntö ei kuitenkaan anna palestiinalaisille vastaavaa oikeutta vaatia historiallisia kiinteistöjään takaisin Israelin puolella vihreää linjaa.

Silwan, al-Aqsa ja “Daavidin kaupunki” – arkeologia ja politiikka risteävät

Silwan sijaitsee välittömässä läheisyydessä al-Aqsan moskeijakompleksille – muslimeille al-Haram al-Sharif, juutalaisille Temppelivuori. Alue on juutalaisuuden pyhin ja islamin kolmanneksi pyhin paikka, ja sen hallinta on keskeinen osa sekä uskonnollista että poliittista kamppailua.

“Silwan sijaitsee hyvin tärkeällä alueella, jota kutsutaan nimellä ‘Daavidin kaupunki’”, kertoo israelilaisen siirtokuntia vastustavan järjestön Peace Now’n edustaja Yonatan Mizrahi, viitaten israelilaiseen arkeologiseen projektiin. “Osana suunnitelmaa on luoda laaja turistialue, joka korostaa vahvasti juutalaista narratiivia ja juutalaista kuuluvuutta tähän maahan.”

“Näemme yhä enemmän siirtokuntalaisia muuttavan alueelle ja valitettavasti yhä enemmän palestiinalaisia pakotettavan lähtemään”, Mizrahi sanoo.

Häädöt kristittyjen ja muslimien kortteleissa – Basha‑perheen tapaus

Vanhan kaupungin kristittyjen ja muslimien kortteleissa monet rakennukset on merkitty Israelin lipuilla: niissä asuu nyt siirtokuntalaisia. Yhdessä talossa lippu on kiinnitetty suuren uskonnollis‑nationalistisen juutalaisen koulun, jesivan, seinään. Koulua vastaan on nostettu näkyvä häätökanne.

Alkuperäinen jesiva perustettiin 1900‑luvun alussa, mutta se hylättiin vuoden 1929 väkivaltaisten mellakoiden aikana Britannian mandaattikaudella. Palestiinalainen muslimivartija Mohammed Basha Abdulghani huolehti rakennuksesta vastineeksi siitä, että sai asua sen osassa.

Nyt Jerusalemin tuomioistuimet ovat Israelin oikeusministeriön yksikön nostaman kanteen perusteella päättäneet, että rakennuksessa yhä asuvat noin tusina Basha‑perheen jäsentä – useimmat heistä iäkkäitä – on häädettävä. Nykyinen jesiva väittää tarvitsevansa lisää tilaa opiskelijoilleen.

“Mitä me teemme?” kysyy 76‑vuotias Mufid Basha, Abdulghanin poika, pienessä asunnossaan. “Meillä ei ole minnekään mennä. Tämä on ainoa koti, jonka olen koskaan tuntenut.”

Hän muistaa, kuinka hänen isäänsä kiiteltiin siitä, että tämä luovutti jesivan avaimen Israelin vallattua Itä‑Jerusalemin. Sisältä löytyi tuhansia uskonnollisia tekstejä.

“Isäni säilytti kirjat, säilytti paikan – kaiken ennallaan”, Mufid sanoo. “Ja tämä on se kiitos, jonka saamme!”

Modernin jesivan rabbi kieltäytyi kommentoimasta tapausta BBC:lle. Jerusalemin alioikeus on toistaiseksi antanut väliaikaisen määräyksen, joka estää Basha‑perheen häädön, kunnes sen pyyntö valitusluvan saamiseksi on käsitelty.

Asuntopula ja maan rekisteröinti siirtämisen välineenä

Samaan aikaan kun palestiinalaisia uhkaavat pakkohäädöt Itä‑Jerusalemissa, kaupungissa on vakava pula asunnoista, joihin he voisivat muuttaa. Bimkomin tuore raportti nostaa esiin myös uuden, vuonna 2018 Itä‑Jerusalemiin käyttöön otetun maan rekisteröintiprosessin. Sen mukaan valtiovalta käyttää rekisteröintiä välineenä laajamittaiseen maa‑alueiden haltuunottoon ja palestiinalaisten syrjäyttämiseen.

“Tänä päivänä Jerusalemin palestiinalaiset tietävät, etteivät he ole turvassa – eivät edes kodeissaan”, sanoo toisen israelilaisen siirtokuntia vastustavan järjestön, Ir Amimin, tutkija Aviv Tatarsky. Järjestö kannattaa Jerusalemia jaettuna kaupunkina, jossa sekä israelilaisilla että palestiinalaisilla olisi yhtäläiset oikeudet.

“Nykyisen hallituksen aikana kaikki pidäkkeet on poistettu”, Tatarsky jatkaa. “He kiirehtivät sementöimään todellisuutta, jossa juutalainen ylivalta kaupungissa ei oikeastaan siedä palestiinalaisten oikeuksia – tai ehkä edes palestiinalaisten läsnäoloa Jerusalemissa.”

Kiistanalaisia hankkeita: jätti‑jesiva Sheikh Jarrahissa ja kiinteistöjen takavarikointi

Viime viikkoina Jerusalemin alueelliset kaavoittajat ovat hyväksyneet pitkään viivästyneen ja erittäin kiistanalaisen hankkeen: laajan ultraortodoksisen jesivan rakentamisen Itä‑Jerusalemin Sheikh Jarrah -kaupunginosan sisäänkäynnille. Alue on jo entuudestaan kansainvälisen huomion kohteena palestiinalaisperheiden häätöjen vuoksi.

Lisäksi Israelin hallitus on perustanut ministeriöiden välisen työryhmän selvittämään kymmenien palestiinalaisomisteisten kiinteistöjen takavarikoimista Chain Gate -portin läheisyydessä. Portti on yksi sisäänkäynneistä al-Aqsan moskeijakompleksiin / Temppelivuorelle Vanhan kaupungin sisällä.

Kansainvälinen yhteisö ja EU:n huoli – diplomaatit vierailevat al-Bustanissa

Al-Bustanissa paikalliset asukkaat järjestävät kierroksia ulkomaisille diplomaateille, toivoen kansainvälisen yhteisön puuttuvan tilanteeseen ja puolustavan kansainvälistä oikeutta.

Euroopan unioni julkaisi hiljattain lausunnon, jossa se kuvasi Itä‑Jerusalemin, erityisesti Silwanin, tilannetta “erittäin vakavaksi”.

“EU toistaa vahvan vastustuksensa Israelin siirtokuntapolitiikalle ja -toimille”, lausunnossa todettiin.

Itä‑Jerusalemin kehityksessä näkyy sama logiikka kuin muuallakin digitaalisissa ja fyysisissä valvontajärjestelmissä: sen sijaan että puututtaisiin itse ongelmien juurisyihin, rajoituksia ja pakkotoimia suunnataan heikommassa asemassa oleviin. Samaa logiikkaa käsitellään myös artikkelissa, jossa asiantuntijat arvioivat, miksi pelkkä alle 16‑vuotiaiden somekielto ei toimi ilman rakenteellisten, riippuvuutta aiheuttavien ominaisuuksien rajoittamista.

“Luotamme Jumalaan” – 97‑vuotiaan elämä neljännen kerran juuriltaan

Diplomaattien kierroksen viimeinen pysähdys on 97‑vuotiaan Yusra Qweiderin koti. Vuoteenomainen Yusra ei pysty enää kävelemään, ja häntä odottaa neljäs pakkosiirto elämänsä aikana.

Hän joutui perheineen pakenemaan Jaffasta vuonna 1948, Israelin valtion perustamisen yhteydessä. Sittemmin hän on asunut nykyisessä talossaan yli puoli vuosisataa – mutta nyt myös tätä kotia uhkaa häätömääräys.

“He haluavat heittää meidät täältä ulos”, Yusra kertoo. “Olen sairas enkä pysty kävelemään. Laitamme toivomme Jumalaan.”

Ei sisällä instagram post:eja