Ison-Britannian puolustusrahoituskriisi syvenee – asevoimaministeri eroaa John Healeyn jälkeen
Ison-Britannian hallituksen sisäinen kiista puolustusmäärärahoista syvenee, kun asevoimaministeri Al Carns on eronnut vain hetkeä puolustusministeri John Healeyn jälkeen. Molemmat pitävät pääministeri Sir Keir Starmerin ajamaa puolustuksen rahoitussuunnitelmaa riittämättömänä aikana, jota leimaavat kasvavat kansainväliset jännitteet ja turvallisuusuhat.
Asevoimaministeri Al Carns: puolustus ei ole “riittävästi rahoitettu”
Al Carns jätti eroilmoituksensa torstai-iltana ja kertoi kirjeessään pääministerille, että hallituksen puolustusinvestointisuunnitelma (Defence Investment Plan, DIP) ei ole “riittävän mullistava eikä riittävästi rahoitettu”. Carnsin mukaan nykyinen linjaus ei mahdollista sitä, että Britannian asevoimat voisivat vastata nouseviin haasteisiin ja ylläpitää uskottavaa pelotetta.
Vain tuntia ennen eroaan Carns oli vielä vihjannut julkisissa haastatteluissa Sky Newsille ja BBC:lle, että hän olisi valmis odottamaan DIP-suunnitelman lopullista muotoa ennen päätöstään. Pian näiden poikkeuksellisen suorapuheisten haastattelujen jälkeen hän kuitenkin julkaisi X-palvelussa erokirjeensä, jossa totesi, ettei voi puolustaa “investointitasoa, jonka tiedän olevan riittämätön tehtävään”.
John Healeyn ero murskaava isku Starmerille
Carnsin ratkaisu seurasi vain hetkeä sen jälkeen, kun puolustusministeri John Healey oli jättänyt oman, hyvin kriittisen eroilmoituksensa. Healeyn mukaan pääministerin esittämä puolustusmenojen taso “jää selvästi alle” sen, mitä maan turvallisuus edellyttää. Hänen mukaansa nykyinen DIP-versio voisi jopa “tehdä maasta vähemmän turvallisen”.
Healey kertoi erokirjeessään saaneensa maanantaina käyttöönsä DIP:n rahoitusratkaisun, jonka hän kuvaili ongelmalliseksi, koska se oli vahvasti “takapainotteinen” – rahat tulisivat vasta myöhemmin, vaikka operatiivinen paine ja tarve kiihdyttää taisteluvalmiutta kohdistuvat nimenomaan kahteen lähivuoteen.
Healeyn ero on merkittävä takaisku Sir Keir Starmerille, sillä Healeyä pidettiin yhtenä pääministerin uskollisimmista ja vaikutusvaltaisimmista kabinettiliittolaisista. Kyseessä on jo toinen ministeriero lyhyen ajan sisällä, sillä terveysministeri Wes Streeting jätti tehtävänsä aiemmin ilmoittaen menettäneensä luottamuksensa pääministerin johtajuuteen.
Dan Jarvis uudeksi puolustusministeriksi
Hallitus nimesi nopeasti uudeksi puolustusministeriksi turvallisuusministerinä toimineen Dan Jarvisin, joka on entinen Britannian armeijan upseeri. Jarvisin tehtäväksi tulee nyt viimeistellä puolustusinvestointisuunnitelma, jota hänen edeltäjänsä piti nykyisessä muodossaan kansallista turvallisuutta heikentävänä.
Jarvisin nimityksen yhteydessä Sir Keir Starmer vakuutti, että hallitus “antaa asevoimille ne kyvykkyydet, joita ne tarvitsevat puolustaakseen Britanniaa ja pitääkseen kansakunnan turvassa”. Pääministeri toisti olevansa “ylpeä” hallituksen rahoituslinjasta ja väitti DIP:n takaavan sekä riittävät resurssit armeijalle että ennakoitavuuden Britannian puolustusteollisuudelle.
Hallitus horjuu – paine Starmeria kohtaan kasvaa
Eroketju on jättänyt hallituksen syvästi horjumaan ja heikentänyt entisestään Sir Keir Starmerin jo valmiiksi kyseenalaistettua auktoriteettia. Pääministeri on kohdannut omassa puolueessaan vaatimuksia erosta sen jälkeen, kun työväenpuolue menestyi heikosti viime kuussa järjestetyissä vaaleissa Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa.
Tilannetta kärjistää se, että viikon kuluttua on luvassa tärkeä väli-vaali, jossa työväenpuolueen ehdokas Andy Burnham tavoittelee paluuta parlamenttiin. Burnhamia pidetään potentiaalisena haastajana Starmerille pääministerin paikasta, mikä tekee puolustuskriisistä entistä poliittisesti herkemmän.
Myös avustajat eroavat: Pamela Nash jätti tehtävänsä
Puolustusministeriön sisäinen tyytymättömyys ei rajoitu vain ministereihin. Työväenpuolueen kansanedustaja Pamela Nash on eronnut John Healeyn parlamentaarisena avustajana puolustusministeriössä. Kirjeessään pääministerille Nash totesi, että “viivästykset ja vaikeudet DIP:n vaatiman rahoituksen varmistamisessa ovat viimeisin esimerkki ongelmasta, joka nakertaa kansalaisten luottamusta meihin”.
BBC:n tietojen mukaan Healey oli pyytänyt muita puolustusministereitä pysymään tehtävissään erostaan huolimatta, mutta Carns päätti tästä huolimatta lähteä.
Puolustusinvestointisuunnitelma jumissa – Nato-huippukokous painaa päälle
Puolustusinvestointisuunnitelmaa on valmisteltu kulisseissa jo kuukausia, mutta sen julkaisu on viivästynyt toistuvasti. Alun perin DIP oli määrä esitellä jo viime syksynä. Nyt asia on noussut kriittiseen pisteeseen, sillä ensi kuussa Turkissa järjestettävä Nato-huippukokous toimii julkisesti asetettuna takarajana, johon mennessä Britannian on tarkoitus tuoda pöytään selkeä rahoituslinjaus.
Viime vuoden strateginen puolustuskatsaus (Strategic Defence Review, SDR) linjasi siirtymää kohti “sodanajan valmiutta” ja lupasi miljardeja lisäeuroja muun muassa ampumatarvikkeisiin, seuraavan sukupolven hävittäjiin, drooneihin ja uusiin hyökkäyssukellusveneisiin. DIP:n on tarkoitus määritellä, miten nämä lisäpanostukset rahoitetaan käytännössä.
Median tietojen mukaan hallitus on valmistellut noin 13,5 miljardin punnan lisäystä puolustusministeriön (MoD) rahoitukseen seuraavien neljän vuoden aikana. Summa on kuitenkin selvästi pienempi kuin ministeriön vaatima 28 miljardin lisärahoitus, mikä selittää osaltaan hallituksen sisäisen kiistan syvyyttä.
Starmer: rahoitus kestävällä pohjalla – ei “vastuutonta velkaantumista”
Vastauksessaan Healeyn erokirjeeseen Sir Keir Starmer korosti, että DIP “antaa asevoimille ne resurssit, joita tarvitaan pitämään meidät turvassa, sekä selkeyden, jota Britannian puolustusteollisuus tarvitsee suunnitellakseen tulevaa”. Hänen mukaansa rahoituksen lisäykset ovat “kestäviä ja oikeudenmukaisia” ja edellyttävät merkittäviä uudelleenkohdennuksia eri hallinnonalojen sisällä.
Starmer painotti, että “vastuuton velanotto” vaarantaisi maan taloudellisen vakauden ja siten myös turvallisuuden. Tätä taustaa vasten hallitus on luvannut nostaa puolustusmenot 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT) vuoteen 2035 mennessä, mutta ei ole vielä tarkentanut, miten tämä tavoite rahoitetaan kokonaisuudessaan.
Raporttien mukaan pääministeri on pyytänyt kaikkia hallinnonalojen ministeriöitä leikkaamaan pääomabudjettejaan yhdellä prosentilla kerätäkseen noin 6 miljardia puntaa puolustuksen hyväksi. Täsmälliset leikkauskohteet eivät kuitenkaan ole vielä julkisia, mikä lisää poliittista epävarmuutta.
Puolustuksen alibudjetointi näkyy myös käytännön tasolla
Keskustelu puolustusbudjeteista ei ole pelkkää numeropeliä, vaan sillä on suora vaikutus asevoimien arkeen, kaluston kuntoon ja operatiiviseen kykyyn. Viime vuosien uutisointi on tuonut esiin useita tapauksia, joissa resurssipula ja huono suunnittelu ovat heijastuneet konkreettisesti joukkojen toimintaan, varustetasoon ja harjoitusten toteutukseen.
Myös muualla maailmassa on nähty, miten rahoitusvajaus ja organisointiongelmat voivat johtaa häiriöihin sotilaallisessa toiminnassa. Esimerkiksi Englannin maajoukkueen harjoitusvälineiden katoaminen ennen MM-avausta Kansas Cityssä herätti keskustelua turvallisuusjärjestelyistä, logistiikasta ja varautumisesta – teemoista, jotka ovat keskeisiä myös laajemmassa puolustus- ja turvallisuussuunnittelussa.
Kun Nato-maat lisäävät varustautumista ja kiristävät turvallisuuskäytäntöjään, Britannian kaltaisen ydinasevaltion on vaikea perustella linjaa, jossa sen omat puolustusvoimat kokevat olevansa alirahoitettuja. Siksi nykyinen kriisi ei ole vain sisäpoliittinen valtataistelu, vaan myös kysymys maan kansainvälisestä uskottavuudesta ja kyvystä täyttää liittolaisvelvoitteensa.
Ei sisällä instagram post:eja
