Nuorten Käytös Sosiaalisessa Mediassa: Algoritmien Varjopuolet
Viime vuosina on huomattu, että nuorten käyttäytyminen on muuttunut yhä rohkeammaksi sekä kouluissa että sosiaalisessa mediassa. Tämä kehitys on herättänyt huolta niin opettajien, tutkijoiden kuin poliisiviranomaistenkin keskuudessa. Asiantuntijoiden mukaan muutoksen taustalla piilee sosiaalisen median algoritmien vaikutus.
Erityisesti sosiaalisen median pimeä puoli on alkanut korostua traagisten tapahtumien yhteydessä. Esimerkiksi Pirkkalan koulupuukotuksen jälkeen levisi sosiaalisessa mediassa videoita, joita poliisi piti käsittämättöminä. Tällaiset sisällöt saavat usein suurta huomiota, mikä lisää niiden leviämistä.
Heinäkuussa tapahtunut traaginen onnettomuus Helsingin Jätkäsaaressa, jossa kaksi nuorta tyttöä menehtyi, johti myös videoiden leviämiseen Tiktokissa. Moni videoista sisälsi pilkkaavaa sävyä, mikä on herättänyt keskustelua siitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa nuorten empatiaan ja käytökseen.
Tutkija Suvi Uski selittää, että sosiaalisen median algoritmit suosivat poikkeuksellista ja huomiota herättävää sisältöä. Tämä luo kaavan, jota nuoret seuraavat saadakseen näkyvyyttä ja joskus myös taloudellista hyötyä. Uski korostaa, että algoritmien vaikutus ei rajoitu vain Suomeen, vaan on globaalisti tunnistettu ongelma.
Ongelman ratkaisuksi Uski ehdottaa algoritmien sääntelyn lisäämistä esimerkiksi EU:n avulla. Hän painottaa, että yksittäisten käyttäjien ei pitäisi kantaa vastuuta provosoivan sisällön leviämisestä, vaan tarvitaan laajempia yhteiskunnallisia toimia.
Nuoret omaksuvat käyttäytymismalleja erityisesti toisiltaan, ja kun provosoiva käytös saa algoritmien kautta näkyvyyttä, se leviää myös sosiaalisen median ulkopuolelle. Helsingin Sanomien raportti koulujen tilanteesta paljastaa, että nuoret ilmaisevat enemmän äärimmäisiä mielipiteitä kuin aiemmin, mikä on osaltaan algoritmien ruokkiman kulttuurin seurausta.
Verkkovuorovaikutusta tutkinut Arttu Siltala kertoo, että provosoiva käytös ja trollaaminen ovat levinneet anonyymeiltä keskustelupalstoilta laajemmin sosiaalisen median kentälle. Tämänkaltaisilla alustoilla, kuten Ylilaudalla, huomiota saadaan sisällöllä, joka herättää voimakkaita tunteita.
Trollaaminen on useimmiten suunnattu tiettyjen ryhmien huomion herättämiseen ja niiden yhtenäisyyden vahvistamiseen. Siltalan mukaan tällainen käytös näkyy erityisesti kommenteissa, jotka toistavat samoja narratiiveja ja retoriikkaa, mikä luo yhtenäistä kulttuuria ryhmän sisällä.
Jotta voisimme puuttua tämänkaltaiseen käytökseen ja sen vaikutuksiin, on tärkeää lisätä tietoutta algoritmien vaikutuksista ja kehittää sääntelyä, joka suojelee käyttäjiä ja yhteiskuntaa laajemmin. Samalla on kuitenkin muistettava, että myös yksilöillä on vastuu hallita omaa ruutuaikaansa ja altistaa itseään monipuolisemmalle sisällölle.
Lisätietoja aiheesta löytyy myös Scottie Schefflerin voittokulun haasteista The Open-turnauksessa, mikä osoittaa, kuinka laajasti sosiaalinen media vaikuttaa eri elämänalueisiin.
Lähde: iltalehti.fi
