Aukus-liittouma kehittää vedenalaista drone-teknologiaa suojaamaan merenalaisia kaapeleita
Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Australia aikovat kehittää uutta vedenalaista drone-teknologiaa eli miehittämättömiä vedenalaisia aluksia (UUV, uncrewed undersea vehicle) osana Aukus-puolustusliittoumaa. Tavoitteena on suojata kriittisiä merenalaisia kaapeleita ja putkistoja sekä vahvistaa meripuolustusta erityisesti Indopasifisella alueella.
Uuden teknologian odotetaan olevan operatiivisessa käytössä jo ensi vuonna. Hankkeen kokonaiskustannuksia ei ole julkistettu, mutta Britannian puolustusministeri John Healey kertoi, että Iso-Britannia sijoittaa projektiin 150 miljoonaa puntaa (noin 201 miljoonaa dollaria).
Aukus-liittouma ja sen merkitys meriturvallisuudelle
Aukus-puolustusliittouma käynnistyi vuonna 2021, ja sen ytimessä on ydinkäyttöisten sukellusveneiden kehittäminen sekä sotilaallisen huippuosaamisen jakaminen kolmen liittolaisen välillä. Aukus nähdään laajasti vastauksena Kiinan kasvavaan merelliseen läsnäoloon Indopasifisella alueella ja jännitteisiin esimerkiksi Etelä-Kiinan merellä.
Uusi UUV-hanke on ensimmäinen niin sanottu Pillar Two -lippulaivaprojekti Aukus-liittoumassa. Tällä pilarilla tarkoitetaan kehittyneiden sotilaallisten kyvykkyyksien yhteiskehittämistä, kuten pitkän kantaman hypersonisia ohjuksia, vedenalaista robotiikkaa ja tekoälyä.
Yhteisessä lausunnossa maat kertoivat, että UUV-järjestelmiin kehitetään ”huippuluokan hyötykuormia ja mahdollistavia järjestelmiä”. Näiden avulla miehittämättömät vedenalaiset alukset voivat suojata merenpohjan infrastruktuuria, toteuttaa iskuja, suorittaa valvonta- ja tiedusteluoperaatioita sekä hoitaa logistisia tehtäviä.
Suojana merenalaisille kaapeleille ja putkistoille
Healeyn mukaan UUV-järjestelmiin kehitetään edistyneitä sensoreita ja asejärjestelmiä, jotka ”antavat joukoillemme nopeasti kehittynyttä taisteluteknologiaa”. Tämän odotetaan parantavan kykyä vastata uhkiin, jotka kohdistuvat erityisesti vedenalaisiin kaapeleihin ja putkistoihin – rakenteisiin, joista merkittävä osa globaalista taloudesta ja arjen digitaalisista palveluista on riippuvainen.
Vedenalaisten kaapeleiden strateginen merkitys on noussut viime vuosina voimakkaasti esiin. Niiden kautta kulkee suurin osa maailman kansainvälisestä internet-liikenteestä ja finanssidatasta, ja samalla ne ovat haavoittuvia sekä tahattomille vaurioille että tarkoitukselliselle häirinnälle. Samaa haavoittuvuutta on nähty myös energiamarkkinoilla, joissa merenalaisten putkistojen ja yhteyksien turvaaminen on noussut etusijalle – aivan kuten öljyn hinnan vaihtelut ja energiapolitiikkaa muovaavat jännitteet Yhdysvaltojen ja Iranin välillä osoittavat.
Healey korosti, että UUV-teknologia vahvistaa pelotetta niin Tyynellämerellä, Atlantilla kuin arktisilla alueilla (High North), joilla kaikilla kulkee kriittistä merenalaista infrastruktuuria.
Venäjän ja Kiinan toiminta lisää huolta
Uutinen UUV-hankkeesta tulee vain kuukausi sen jälkeen, kun Healey syytti Venäjää salaisista operaatioista kaapeleita ja putkistoja vastaan Iso-Britannian pohjoispuolisilla merialueilla. Moskova on kiistänyt väitteet. Iso-Britannia ja Norja allekirjoittivat jo joulukuussa sopimuksen venäläisten sukellusveneiden jäljittämiseksi Pohjois-Atlantilla, juuri merenalaisten kaapeleiden suojelemiseksi.
Iso-Britannia on yhdistetty noin 60 merenalaisella kaapelilla muuhun maailmaan. Britannian viranomaiset varoittavat, että nämä yhteydet ovat kasvavan paineen alla: viime vuosina venäläisten alusten havaintojen määrä Britannian vesillä on noussut noin 30 prosenttia.
Myös Kiinan toiminta herättää huolta. Kiinalaisten alusten epäillään vahingoittaneen merenalaisia kaapeleita Taiwanin ympäristössä sekä Ruotsin merialueilla. Lisäksi Itämerellä on raportoitu useista vaurioituneista kaapeleista, mikä on nostanut esiin kysymyksiä sekä valtiollisesta toiminnasta että hybridivaikuttamisesta.
Singaporessa järjestetyssä Shangri-La Dialogue -turvallisuushuippukokouksessa kolmen maan puolustusministerit eivät kuitenkaan vastanneet BBC:n kysymykseen siitä, onko UUV-hankkeen ensisijaisena tavoitteena nimenomaan Venäjän ja Kiinan vedenalaisten toimien torjuminen. He sivuuttivat myös kysymyksen siitä, etenevätkö Aukus-hankkeet liian hitaasti.
Aukus-sukellusveneet ja Australian haasteet
Aukus-liittouman Pillar One keskittyy ydinkäyttöisiin hyökkäyssukellusveneisiin, joita rakennetaan Iso-Britanniassa ja Australiassa näiden maiden laivastoille. Australialle kyseessä on historian mittavin puolustushanke ja merkittävä harppaus sen sotilaallisissa kyvykkyyksissä.
Australia on vasta toinen maa Britannian jälkeen, jolle Yhdysvallat luovuttaa huippusalaisen ydinkäyttöisen propulsioteknologiansa. Tämä on herättänyt myös keskustelua aikataulujen realismista: ehtiikö hanke valmistua ennen Australian nykyisten sukellusveneiden vanhenemista – vai ehtiikö lainkaan?
Aukus-sukellusveneiden odotetaan valmistuvan vasta 2040-luvulla. Sillä välin Yhdysvallat ja Iso-Britannia kierrättävät omia ydinkäyttöisiä sukellusveneitään Australian kautta, ja 2030-luvulla Australia ostaa Yhdysvalloilta käytettyjä ydinsukellusveneitä sillanrakennusratkaisuna.
Ennen Singaporen huippukokousta Australian puolustusministeri Richard Marles vastasi kotimaassaan esitettyyn kritiikkiin toteamalla, ettei Aukus-sukellusveneohjelmalle ole olemassa ”suunnitelma B:tä”. Hänen mukaansa hanke on välttämätön, jotta Australian meripuolustus saadaan vastaamaan tulevaisuuden uhkakuvia.
Hankkeen eteneminen ja aikataulu
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth vakuutti Singaporessa, että suunnitelma Yhdysvaltain ja Iso-Britannian ydinkäyttöisten sukellusveneiden rotaatiosta Australian kautta on ”yhä aikataulussa”. Ensimmäisten Yhdysvaltain laivaston miehistöjen odotetaan saapuvan Australiaan jo myöhemmin tänä vuonna.
Marles puolestaan kertoi, että Länsi-Australiassa sijaitseva HMAS Stirling -laivastotukikohta on valmis vastaanottamaan rotaatiossa vierailevat sukellusveneet vuoden 2027 loppuun mennessä. Samalla Etelä-Australiaan rakennettavan telakan suunnittelu ja valmistelu etenee ”täyttä vauhtia”, jotta Aukus-sukellusveneiden rakentaminen voidaan käynnistää.
Uuden UUV-ohjelman nähdään täydentävän tätä kokonaisuutta: teknologia vahvistaa liittouman kykyä suojata merenalaista infrastruktuuria, parantaa tilannekuvaa ja lisätä pelotetta sekä Euroopan että Indopasifisen alueen merialueilla.
Ei sisällä instagram post:eja
