Christchurchin moskeijaiskusta elinkautista kärsivä Brenton Tarrant yrittää perua syyllisyydentunnustuksensa
Uusiseelantilaisia ja koko maailmaa järkyttänyt Christchurchin moskeijaisku palaa oikeussaliin. Valkoinen ylivaltainen terroristi Brenton Tarrant, joka murhasi 51 ihmistä kahdessa moskeijassa maaliskuussa 2019, yrittää nyt perua aiemmin antamansa syyllisyydentunnustuksen ja valittaa elinkautistuomiostaan.
Tausta: Christchurchin terrori-isku ja elinkautinen ilman ehdonalaista
Australialainen Brenton Tarrant tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen. Hän myönsi syyllisyytensä 51 murhaan, 40 murhan yritykseen sekä yhteen terrorismirikokseen, jotka tapahtuivat perjantairukousten aikaan Christchurchissa Al Noor -moskeijassa ja Linwood Islamic Centre -keskuksessa.
Tarrant kiisti aluksi syytteet, mutta muutti lausuntonsa noin vuosi iskujen jälkeen ja tunnusti tekonsa. Tuomioistuin piti tekoa poikkeuksellisen julmana, suunnitelmallisena ja ideologisesti motivoituna terrori-iskuna, joka kohdistui Uuden-Seelannin muslimivähemmistöön.
Osa hyökkäyksestä lähetettiin suorana lähetyksenä internetissä, mikä lisäsi tapauksen kansainvälistä näkyvyyttä ja nosti esiin äärioikeistolaisen radikalisoitumisen vaarat sekä verkkoalustojen roolin vihapuheen ja terroripropagandan levittämisessä.
Myöhässä jätetty valitus ja väitteet epäinhimillisistä vankeusoloista
35-vuotias Tarrant on nyt jättänyt myöhässä tehdyn valituksen Uuden-Seelannin hovioikeuteen. Hänen mukaansa hän ei ollut kykenevä tekemään ”järkiperäisiä päätöksiä” tunnustaessaan syyllisyytensä, koska hän väittää olleensa vangittuna ”kiduttavissa ja epäinhimillisissä” oloissa.
Valituksessaan Tarrant pyrkii sekä perumaan syyllisyydentunnustuksensa että riitauttamaan saamansa elinkautisen tuomion. Hovioikeuden istunto Wellingtonissa on aikataulutettu kestämään koko viikon, ja Tarrantin odotetaan antavan todistuksensa videoyhteyden välityksellä turvallisuussyistä.
Mikäli kolme hovioikeuden tuomaria katsoo, että Tarrantilla on oikeus vetää tunnustuksensa takaisin, koko tapaus voisi edetä uudelleen täysimittaiseen oikeudenkäyntiin kaikista syytteistä. Jos tunnustuksen peruminen evätään, myöhemmin tänä vuonna järjestetään erillinen istunto, jossa käsitellään pelkästään hänen valitustaan tuomion pituudesta ja sisällöstä.
Uhrien omaiset: trauma avataan yhä uudelleen
Iskun uhrien omaisille ja selviytyjille uusi oikeusprosessi on henkisesti raskas. Uhrien ja heidän perheidensä on mahdollista seurata hovioikeuden käsittelyä viiveellä lähetettävän videolähetyksen kautta.
Yksi istuntoa seuraavista on Aya al-Umari, joka menetti isoveljensä Husseinin Al Noor -moskeijan hyökkäyksessä. Hän kertoi BBC:lle, että uskoi traumaattisen luvun elämässään osittain sulkeutuneen, kun Tarrant tuomittiin elinkautiseen ilman ehdonalaista.
”Muistan hyvin selvästi, että lähdin oikeussalista tuomion jälkeen ajatellen: ’Hyvä, trauma-luku on nyt suljettu, on aika parantua ja keskittyä omaan henkiseen hyvinvointiin’. Mutta sitten tämä asia nousee uudelleen ja uudelleen esiin”, al-Umari sanoi.
Hän valmistautuu henkisesti raskaaseen viikkoon, jossa hän joutuu jälleen näkemään veljensä murhaajan ruudulla. Samalla hän korostaa, ettei halua antaa Tarrantille sitä huomiota, jota tämä hänen mukaansa tavoittelee.
”Minulle hän on tällä hetkellä vain kuva, jota katson – hän ei merkitse minulle enää mitään. Epäilen, että yksi hänen tärkeimmistä motiiveistaan on avata uhrien traumat uudelleen, enkä aio antaa hänen onnistua siinä. Hän haluaa valokeilaan ja olla taas merkityksellinen”, al-Umari totesi.
Hussein al-Umari palkittiin Uuden-Seelannin Bravery Star -urhoollisuusmitalilla, koska hän yritti vastustaa hyökkääjää ja suojella muita. Sisarensa mukaan moraalinen ristiriita on räikeä:
”Hän vei veljeltäni ja 50 muulta oikeuden elämään, ja nyt meidän täytyy istua kuuntelemassa oikeudellisia argumentteja hänen oikeudestaan valittaa. Nämä kaksi asiaa eivät ole moraalisesti yhteismitallisia”, al-Umari sanoi.
Poliittinen ja oikeudellinen ulottuvuus: näkyvyys terroristeille vai oikeusturva?
Tarrantin valitus nostaa esiin laajemman keskustelun siitä, missä määrin yhteiskunnan tulisi sallia ääri-ideologisten terroristien käyttää oikeusjärjestelmää mahdollisena näyttämönä itselleen. Aihe on noussut pinnalle myös muualla maailmassa, kun vaikutusvaltaiset poliittiset hahmot ovat joutuneet todistajiksi tai tutkinnan kohteiksi, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä Bill ja Hillary Clinton suostuivat todistamaan Epstein-tutkinnassa kongressin uhatessa halveksuntaäänestyksellä.
Uuden-Seelannin silloisen pääministerin Jacinda Ardernin viesti elinkautistuomion hetkellä elokuussa 2020 oli selkeä: Tarrantin oli tarkoitus kadota julkisuudesta.
Ardern sanoi, että elinkautinen ilman ehdonalaista merkitsi sitä, ettei Tarrant saisi enää ”mainetta, ei näyttämöä… eikä meillä ole syytä ajatella häntä, nähdä häntä tai kuulla hänestä enää koskaan”. Nyt hovioikeuden käsittely kuitenkin nostaa hänen nimensä ja tekonsa taas otsikoihin – haluttiin tai ei.
Iskun seuraukset: tiukemmat aselait ja aseiden takaisinosto
Christchurchin moskeijaisku johti nopeasti merkittäviin lainsäädäntömuutoksiin Uudessa-Seelannissa. Jo kuukauden sisällä parlamentti äänesti ylivoimaisella enemmistöllä sotilastyyliset puoliautomaattiaseet ja tietyt aseiden osat laittomiksi. Samalla käynnistettiin valtiollinen takaisinosto-ohjelma, jossa aseiden omistajille maksettiin korvaus nyt kielletyistä aseista.
Tarkoituksena oli vähentää nopeasti tehokkaiden tappoaseiden määrää kansalaisten käsissä ja ehkäistä tulevia joukkoampumisia. Christchurchin tapaus on sittemmin noussut esimerkiksi siitä, miten nopeasti poliittista tahtoa voi löytyä tiukentaa aselainsäädäntöä, kun yhteiskunta on syvästi järkyttynyt terroriteosta.
Tarrantin radikalisoituminen ja verkkofoorumit
Tarrant syntyi Uudessa Etelä-Walesissa Australiassa ja muutti Uuteen-Seelantiin vuonna 2017. Syyttäjien mukaan hän alkoi tuolloin suunnitella hyökkäystään muslimiyhteisöä vastaan. Hän oli aktiivinen marginaalisilla verkkofoorumeilla ja seurasi äärioikeistolaisia, islaminvastaisia ja rasistisia keskusteluyhteisöjä.
Ennen iskua Tarrant julkaisi verkossa 74-sivuisen ”manifestin”, jossa hän perusteli tekoaan äärimmäisillä rasistisilla ja islamofobisilla näkemyksillä. Dokumentti levisi nopeasti internetissä, mikä herätti laajaa keskustelua siitä, miten teknologia-alustojen tulisi suhtautua terroria ja vihaa lietsovaan sisältöön.
Mitä seuraavaksi: mahdollinen uusi oikeudenkäynti
Hovioikeuden tämänviikkoinen istunto keskittyy siihen, täyttyvätkö edellytykset syyllisyydentunnustuksen peruuttamiselle ja onko myöhässä jätetty valitus hyväksyttävissä. Oikeus punnitsee muun muassa Tarrantin väitteitä vankeusoloistaan ja hänen mielentilastaan tunnustuksen hetkellä.
Jos tuomarit sallivat tunnustuksen peruuttamisen, tapaus voi palata lähtöruutuun ja edetä uuteen, mahdollisesti kuukausia tai vuosia kestävään oikeudenkäyntiin kaikista murha-, murhan yritys- ja terrorismisyytteistä. Tämä tarkoittaisi, että uhrien omaisten ja selviytyneiden olisi käytännössä käytävä läpi koko prosessi uudelleen.
Jos hovioikeus katsoo, ettei tunnustusta voida perua, järjestetään myöhemmin erillinen istunto, jossa tarkastellaan ainoastaan tuomion ankaruutta ja sen lainmukaisuutta. Lopputulos vaikuttaa siihen, jääkö Tarrant vankilaan loppuiäkseen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen – kuten alkuperäinen tuomio määräsi – vai avautuuko hänelle joskus teoreettinenkin mahdollisuus vapautumiseen.
Riippumatta oikeuden ratkaisusta Christchurchin moskeijaisku on jo jättänyt pysyvän jäljen Uuden-Seelannin lainsäädäntöön, turvallisuusajatteluun ja uhrien yhteisöihin. Oikeudenkäyntien jatkuminen muistuttaa siitä, että terroritekojen seuraukset eivät pääty tuomion julistamiseen, vaan jatkuvat vuosien, jopa vuosikymmenten ajan.
Ei sisällä instagram post:eja
