Mandelsonin USA-lähettiläsnimityksen asiakirjoja pimennetään – tiedusteluvalvoja varoittaa avoimuusvajeesta
Useita asiakirjoja, jotka liittyvät lordi Peter Mandelsonin nimittämiseen Ison-Britannian Yhdysvaltain-suurlähettilääksi, on jätetty luovuttamatta parlamentille, kertoo parlamentin tiedustelu- ja turvallisuusvaliokunta (Intelligence and Security Committee, ISC). Valiokunnan puheenjohtaja lordi Beamishin mukaan kyse on vakavasta avoimuusongelmasta, joka haastaa hallituksen vastuunalaisuuden.
Vetting-asiakirjoja pidetään salassa parlamentilta
Lordi Beamish totesi, että yksi keskeinen esimerkki pidätellyistä dokumenteista on lordi Mandelsonin turvallisuusselvitystä koskeva vetting-tiedosto, jota hallinnoi UK Security Vetting (UKSV). Valiokunnan mukaan kyseinen asiakirja on nimenomaisesti rajattu pois prosessista, vaikka parlamentti on vaatinut kaiken olennaisen materiaalin julkistamista.
Beamish myöntää, että hallituksella saattaa olla legitiimejä syitä salata osaa aineistosta – esimerkiksi kansallisen turvallisuuden tai ulkosuhteiden suojelemiseksi – mutta korostaa, ettei hallituksella ole yksipuolista toimivaltaa päättää tästä. Hänen mukaansa ministerien tulisi hakea parlamentilta erikseen hyväksyntää, jos tietyt tiedot halutaan pidättää julkisuudesta.
Humble address pakotti hallituksen luovuttamaan asiakirjat
Helmikuussa parlamentti äänesti niin sanotun humble address -menettelyn kautta hallituksen velvoittamisesta luovuttamaan kaikki Mandelsonin nimitykseen liittyvät paperit. Menettely on perinteinen, mutta harvoin käytetty parlamentaarinen keino pakottaa hallitus julkistamaan asiakirjoja.
Aluksi hallitus vastusti esitystä vedoten siihen, että täydellinen avoimuus voisi vahingoittaa kansallista turvallisuutta ja diplomaattisia suhteita. Viime hetken kompromississa se kuitenkin suostui toimittamaan arkaluonteisen materiaalin ensin tiedustelu- ja turvallisuusvaliokunnalle, jonka tehtäväksi annettiin päättää, mitä voidaan julkaista ja mitä ei.
Ensimmäinen erä asiakirjoja julkaistiin jo maaliskuussa. Beamishin mukaan valiokunta on nyt tehnyt ratkaisunsa kaikista hallituksen pyytämistä sensuureista yhteensä 337 dokumenttiin, ja vastuu niiden julkaisemisesta 28 istuntopäivän kuluessa on siirtynyt hallitukselle.
Laajamittainen sensurointi ja virallisen asioinnin siirtyminen WhatsAppiin
Lordi Beamish arvostelee hallitusta siitä, että se on peittänyt asiakirjoja hänen mukaansa "liian laajasti", erityisesti henkilökohtaisten tietojen osalta. Valiokunnan näkemyksen mukaan mikään elin ei ole saanut mandaattia tarkastaa näitä sensuureja ja varmistaa parlamentille, että ne ovat humble address -päätöksen hengen mukaisia.
Beamish nostaa esiin myös erillisen, mutta vakavan ongelman: huomattava osa hallituksen asioista näyttää hänen mukaansa siirtyneen epävirallisiin viestintäkanaviin. Pitkät WhatsApp-keskustelut ministerien ja korkeiden virkamiesten välillä vaikuttavat nyt olevan keskeinen foorumi, jossa hallituksen linjauksia muotoillaan.
Valiokunta on hänen mukaansa jo aiemmin varoittanut edellistä hallitusta tästä käytännöstä, ja on "pettymys", että sama linja jatkuu edelleen. Beamish katsoo, että epävirallisiin kanaviin siirtyminen johtaa "hyväksymättömään jäljitettävyyden puutteeseen" eli siihen, ettei päätöksenteosta synny riittävää ja tarkistettavaa asiakirjajälkeä.
Oppositiolta tyly tuomio: syytökset peittely-yrityksestä
Hallituksen toimintaa on arvosteltu rajusti yli puoluerajojen. Konservatiivien varjoministeri Alex Burghart kutsui täysin sopimattomaksi sitä, että työväenpuolueen hallitus hänen mukaansa yrittää pimittää parlamentilta Mandelson–Epstein-kokonaisuuteen liittyviä asiakirjoja.
Burghart syytti hallitusta yrityksestä "vetää sekä yleisön että parlamentin silmille villaa" – eli hämätä ja peitellä todellista tapahtumien kulkua.
Liberaalidemokraattien johtaja sir Ed Davey lausui, että koko tapaus "haisee pahalta" ja kysyi, miksi hallitus yrittää jälleen peitellä Mandelson-jupakan laajuutta. Hänen mukaansa avoin kysymys on, mitä vielä vakavampaa asiakirjoista voisi paljastua, jos se, mitä on jo nähty, ei ole pahinta.
Hallitus: julkaisemme niin paljon kuin mahdollista
Cabinet Officen tiedottaja vastasi kritiikkiin korostamalla, että hallitus ottaa velvoitteensa parlamenttia kohtaan ja kansallisen turvallisuuden suojelun "erittäin vakavasti". Hänen mukaansa hallitus on johdonmukaisesti viestinyt, että yleisö ansaitsee läpinäkyvyyttä, ja että se on sitoutunut noudattamaan humble address -päätöstä täysimääräisesti.
Hallituksen mukaan asiakirjoihin tehdään peittoja vain silloin, kun se on välttämätöntä, ja tavalla, joka on läpinäkyvä alahuoneelle. Maaliskuun 11. päivänä hallitus täsmensi, että sensuurit kohdistuvat muun muassa puhelinnumeroihin, alemman tason virkamiesten henkilöllisyyteen, kolmansien osapuolten henkilötietoihin ja oikeudelliseen neuvontaan liittyvään luottamukselliseen aineistoon.
Lordi Beamish kuitenkin muistuttaa, että valiokunta on ilmoittanut hallitukselle, ettei humble address -päätös anna sille oikeutta tehdä tällaisia peittoja omin päin. Hänen mukaansa hallituksen tulisi pyytää parlamentilta erillinen lupa, jos se aikoo poistaa tämänkaltaisia tietoja asiakirjoista.
UKSV:n kielteinen suositus ja Mandelsonin tausta Epstein-kohussa
Viime kuussa paljastui, että UK Security Vetting oli alun perin suositellut, ettei lordi Mandelsonia tulisi turvallisuusselvittää tehtävään, eli ettei hänelle myönnettäisi vaadittavaa turvallisuusselvitystä Washingtonin suurlähettilään roolia varten. Tästä huolimatta ulkoministeriö myönsi hänelle lopulta selvityksen ja vihreää valoa nimitykselle.
Työväenpuolueen johtaja sir Keir Starmer ilmoitti joulukuussa 2024 nimittävänsä lordi Mandelsonin Yhdysvaltoihin, perustellen päätöstä sillä, että tämä toisi tehtävään "vertaansa vailla olevaa kokemusta". Nimitys kääntyi kuitenkin poliittiseksi painajaiseksi: yhdeksän kuukautta myöhemmin Mandelson erotettiin sen jälkeen, kun uutta tietoa hänen pitkäaikaisesta ystävyydestään tuomitun seksirikollisen Jeffrey Epsteinin kanssa tuli julkisuuteen.
Lordi Mandelson on itse kuvannut ystävyyttään Epsteinin kanssa "kauheaksi virheeksi", mutta vakuuttanut, ettei hän "koskaan nähnyt mitään Epsteinin elämässä, mikä olisi antanut syyn epäillä, mitä tämä paha ihminen oli tekemässä". Siitä huolimatta hänen suhteensa Epsteiniin on herättänyt voimakasta paheksuntaa ja kyseenalaistanut hänen soveltuvuutensa yhteen maan näkyvimmistä diplomaattitehtävistä.
Kansanedustajat eri puolueista ovat antaneet tylyn arvionsa pääministerin päätöksestä nimittää Mandelson tehtävään, ja vaatineet täydellistä selontekoa siitä, miten turvallisuusselvitysprosessia ja poliittista harkintaa on käytetty – tai jätetty käyttämättä – nimityksen valmistelussa.
Läpinäkyvyysvaatimukset kasvavat – vesiturvallisuuskohut taustalla
Mandelson-asiakirjojen ympärillä käytävä kiista osuu ajankohtaan, jolloin brittipolitiikassa on muutenkin kasvanut paine lisätä läpinäkyvyyttä ja vastuunkantoa. Viime vuosien aikana on noussut esiin useita tapauksia, joissa hallituksen, viranomaisten ja suuryritysten toiminta on joutunut tarkkaan syyniin, muun muassa ympäristö- ja terveysriskien osalta.
Esimerkiksi jokien ja uimavesien laatuun liittyvät skandaalit ovat nostaneet julkisen luottamuksen kysymykseksi: kun peräti 12 joenuintipaikkaa 14:stä sai huonon laatuluokituksen Englannissa, heräsi laaja keskustelu siitä, miten avoimesti viranomaiset kertovat riskeistä ja miten tehokkaasti ne valvovat sekä puuttuvat ongelmiin. Samaa läpinäkyvyyden ja vastuun vaatimusta sovelletaan nyt myös hallituksen päätöksentekoon ja Mandelsonin nimitykseen liittyviin asiakirjoihin.
Ei sisällä instagram post:eja
