Helsinki Priden penistyöpaja 13–17-vuotiaille herätti kohun – Veli-Matti Savinainen tyrmistyi verovarojen käytöstä
Helsinki Priden ja Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden järjestämä nuorten työpaja on noussut keskelle kuumaa arvokeskustelua. Työpajassa 13–17-vuotiaat nuoret voivat ommella itselleen penistä esittävän proteesin, ja toiminta rahoitetaan osittain verovaroilla. Jääkiekkolegenda Veli-Matti Savinainen on ottanut asiaan jyrkästi kantaa sosiaalisessa mediassa.
Savinainen: ”Mitä helvettiä?”
40-vuotias entinen maajoukkuetähti Veli-Matti Savinainen julkaisi sosiaalisessa mediassa videon, jossa hän ihmettelee, miksi Helsingin kaupunki tukee tapahtumaa, jossa alaikäisille tytöille ja nuorille järjestetään penisaiheinen työpaja.
– Pride ja Helsingin kaupunki on päättänyt, että kolmetoistavuotiaille tytöille pitää olla oma peniksen askartelukerho, missä he saavat rauhassa askarrella peniksiä, Savinainen aloittaa videollaan.
Savinainen vertaa nykyistä nuorisotoimintaa omaan nuoruuteensa ja korostaa, että 13-vuotiaana tekeminen oli hyvin erilaista.
– Mitä helvettiä? Silloin kun mä oon ollut 13-vuotias, niin me pelattiin ulkolätkää, oltiin ulkona, käytiin pimpottamassa naapurin ovikelloa ja juostiin karkuun, käytiin omenavarkaissa – ja kyllä ne 13-vuotiaat tytöt oli meidän mukana ihan näissä samoissa hommissa, Savinainen sanoo videolla.
Videon lopuksi Savinainen tiivistää turhautumisensa toistamalla lyhyesti: ”Mitä helvettiä?” Hänen julkaisunsa on herättänyt runsaasti keskustelua ja jakoja, ja moni kommentoija on asettunut tukemaan hänen näkemystään, kun taas toiset pitävät työpajaa osana laajempaa sateenkaarinuorten tukemista.
Mistä penistyöpajassa on kyse?
Helsingin kaupungin nuorisopalvelut ja Helsinki Pride -yhteisö ry järjestävät yhteistyössä työpajan 13–17-vuotiaille nuorille. Työpajan virallinen tarkoitus on tarjota turvallinen tila, jossa osallistujat voivat ommella itselleen penistä esittävän proteesin. Tällaisia proteeseja voivat käyttää esimerkiksi transsukupuoliset, ei-binääriset tai muut sukupuoltaan pohtivat nuoret, jotka haluavat kokeilla maskuliinisempaa ulkoista ilmettä.
Järjestäjien mukaan toiminta liittyy sukupuoli-identiteetin tutkimiseen, kehokuvan vahvistamiseen ja nuorten itsetunnon tukemiseen. Kritiikin näkökulmasta työpajaa on kuitenkin pidetty alaikäisille liian seksuaalisena ja erikoisena tapana käyttää verovaroja.
Verovarat ja valtionavut suurennuslasin alla
Helsinki Pride -yhteisö ry saa toimintaansa merkittävää julkista tukea. Vuonna 2026 yhdistys sai STEAn (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) kautta 210 500 euroa valtionavustusta. Vuosina 2017–2026 Helsinki Pride -yhteisölle on myönnetty STEA-avustuksia yhteensä noin 1 543 812 euroa.
Nämä luvut ovat nousseet esiin keskustelussa, jossa osa kansalaisista ja poliitikoista kysyy, onko verorahoitteisen toiminnan painopiste oikea ja vastaako se tavallisten veronmaksajien odotuksia. Toiset muistuttavat, että valtionavut on myönnetty hakemusten ja arvioinnin perusteella, ja että tarkoituksena on tukea yhdenvertaisuutta, mielenterveyttä ja syrjinnän ehkäisyä.
Samantyyppinen keskustelu julkisen rahan käytöstä on nähty myös muualla. Esimerkiksi teknologiajätti Applen ympärillä käyty oikeusprosessi Isossa-Britanniassa on nostanut esiin kuluttajien oikeudet ja suurten toimijoiden vastuun. Miljoonat iCloud‑käyttäjät voivat nyt hakea osuuttaan 3 miljardin punnan Apple-korvauspotista, mikä muistuttaa siitä, että sekä julkisten että yksityisten toimijoiden rahankäyttö ja vallankäyttö joutuvat yhä useammin tarkkaan syyniin.
Arvokeskustelu nuorista, seksuaalisuudesta ja kasvatuksesta jatkuu
Helsinki Priden penistyöpaja koskettaa monia herkkiä teemoja: nuorten seksuaalisuutta, sukupuoli-identiteettiä, vanhempien kasvatusoikeutta, koulun ja viranomaisten roolia sekä verovarojen käyttöä. Savinaisen ulostulo on tuonut keskusteluun tunnetun urheilijakasvon ja tehnyt aiheesta valtakunnallisen puheenaiheen.
Työpajan puolustajat painottavat, että kyse ei ole seksuaalisen sisällön normalisoinnista lapsille, vaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ja sukupuoltaan pohtivien nuorten tukemisesta. Kriitikot puolestaan katsovat, että näin nuorille suunnattu toiminta on sopimatonta ja viestii vääränlaista ajattelua lapsuudesta ja nuoruudesta.
On selvää, että tapaus syventää jo ennestään jännittynyttä keskustelua sukupuoli- ja seksuaalikasvatuksesta Suomessa. Helsingin kaupungilta ja Helsinki Pride -yhteisöltä odotetaan tarkempia perusteluja ja avoimuutta siitä, millaisin tavoittein nuorten työpajoja järjestetään ja miten verovaroja kohdennetaan.
Mitä seuraavaksi?
Toistaiseksi ei ole tiedossa, johtaako kohu muutoksiin työpajan toteutuksessa tai rahoituksessa. On kuitenkin todennäköistä, että aihe nousee esiin niin kunnallisessa päätöksenteossa kuin valtakunnallisessa politiikassa, kun keskustellaan nuorisotyöstä, yhdenvertaisuudesta ja julkisen rahan käytöstä.
Veli-Matti Savinaisen puheenvuoro on yksi ääni laajassa arvokeskustelussa. Se, muuttuuko sen seurauksena nuorten palveluiden sisältö tai rahoitus, ratkaistaan tulevissa poliittisissa ja hallinnollisissa päätöksissä – sekä siinä, miten suomalaiset veronmaksajat ja äänestäjät suhtautuvat tämänkaltaiseen toimintaan jatkossa.
