Alexander Zverev ja Flavio Cobolli: Ystävyys unohtuu Ranskan avointen finaalissa

Alexander Zverev ja Flavio Cobolli ovat läheisiä ystäviä, mutta sunnuntaina Ranskan avointen miesten finaalissa ystävyys laitetaan hetkeksi sivuun. Panoksena on uran ensimmäinen Grand Slam -mestaruus, ja kumpikin tietää, ettei ystävyyssuhde saa horjuttaa keskittymistä uran tärkeimpään otteluun.

Kaverit vastakkain uran suurimmassa ottelussa

Ranskan avointen tämänvuotinen miesten turnaus on muodostunut ainutlaatuiseksi tilaisuudeksi kahdelle pelaajalle, jotka metsästävät ensimmäistä Grand Slam -titteliään. Toiseksi sijoitettu saksalainen Alexander Zverev ja Italian kymmenes sijoitettu Flavio Cobolli ovat molemmat jo varhain tehneet selväksi, että henkilökohtainen ystävyys ei tule tielle, kun Roland Garrosin pokaali on jaossa.

Zverev ja Cobolli kohtaavat jo kolmatta kertaa tällä massakaudella. Cobolli voitti kaksikon ensimmäisen kevätkohtaamisen Münchenissä, mutta seuraavassa turnauksessa Madridissa Zverev otti revanssin. Nyt edessä on kauden tärkein ja henkisesti raskain kohtaaminen – Grand Slam -finaali, jossa pienetkin henkiset marginaalit voivat ratkaista.

Laver Cupista syntyi luonnollinen ystävyys

Kaksikon ystävyys sai alkunsa vuoden 2024 Laver Cupissa, jossa Euroopan joukkue kohtasi Maailman joukkueen. Zverev on kuvannut suhdetta Cobolliin “luonnolliseksi siteeksi”, joka syntyi kuin itsestään yhteisten viikkojen ja jaetun kilpailukokemuksen myötä.

Roland Garrosin välierän jälkeen Zverev kertoi, miten 24-vuotias Cobolli kyselee häneltä usein mielipiteitä tenniksestä ja urasta. Cobollin mukaan he juttelevat myös paljon elokuvista ja arkisista asioista, mikä on vahvistanut ystävyyttä. Mielenkiintoisen lisän antaa se, että molempien isät toimivat myös heidän valmentajinaan – ja tulevat hyvin toimeen keskenään.

“Hän on loistava pelaaja ja hieno tyyppi”, Zverev sanoi Cobollista. “Pidän hänestä, ja pidän hänen isästään paljon. He ovat todella hyviä ihmisiä. Tämä on hänen ensimmäinen finaalinsa, ja olen iloinen, että hän pääsi tänne asti.”

Ystävyys sivuun, kun Grand Slam -palkinto häämöttää

Vaikka ystävyys on vahva, kumpikin pelaaja on tehnyt selväksi, ettei finaalissa ole tilaa tunteilulle. Zverev on urallaan ollut usein tilanteessa, jossa odotukset ovat korkealla, mutta Grand Slam -palkinto on jäänyt kädenmitan päähän. Hän on hävinnyt kaikki kolme aiempaa Grand Slam -finaaliaan, mukaan lukien Roland Garrosin finaalin kaksi vuotta sitten.

“Kun pelaat Grand Slam -finaalia, ei ole vaikeaa laittaa ystävyyttä sivuun”, Zverev totesi. “Se merkitsee, että olet tenniksen korkeimmalla näyttämöllä. Yrität silti voittaa toisen, ja se kuuluu lajiin.”

Saksalainen on nyt selvä ennakkosuosikki, mutta paineet ovat valtavat. Tämän vuoden Ranskan avoimissa Zverev on ollut koko turnauksen ajan otsikoissa, ja hän on jo aiemmin turnauksessa ollut tilanteessa, jossa hänet nähtiin vain yhden voiton päässä uransa ensimmäisestä Grand Slam -tittelistä. Nyt mahdollisuus on jälleen käsillä, ja aiemmat finaalitappiot toimivat yhtä aikaa motivaationa ja varoituksena.

Cobollin läpimurto ja onnekas välierä

Cobollin tie finaaliin on ollut erilainen – ja osin onnekas. Italian lupaus oli valmistautunut kohtaamaan ystävänsä ja maanmiehensä Matteo Arnaldin välierässä, mutta Arnaldi joutui vetäytymään virustartunnan vuoksi. Näin Cobolli eteni finaaliin ilman, että hänen tarvitsi pelata yhtään pistettä välierässä.

Tämä tarkoittaa, että Cobolli ei ole pelannut ottelua keskiviikon jälkeen. Italialainen näkee tilanteessa sekä etuja että riskejä. “Olen valmis, mutta tiedän myös olevani tuore. Ehkä pelaamattomuus auttoi, ehkä ei. Kerron teille finaalin jälkeen”, Cobolli sanoi hymyn kera.

Cobollin turnaus on ollut läpimurto: ennen tätä vuotta hän ei ollut koskaan edennyt Pariisissa kolmatta kierrosta pidemmälle. Nyt hän pelaa uransa ensimmäisessä Grand Slam -finaalissa, tilanteessa, jossa moni kokeneempikin pelaaja voisi jähmettyä paineen alla.

Avoin kaavio loi historiallisen mahdollisuuden

Tämänvuotinen miesten kaavio Roland Garrosissa aukesi poikkeuksellisella tavalla. Kaksinkertainen hallitseva mestari Carlos Alcaraz jäi turnauksesta pois loukkaantumisen vuoksi, ja moni asiantuntija povasi automaattisesti ykkössijoitetusta Jannik Sinneristä mestarisuosikkia.

Yllättävästi Sinner kuitenkin putosi jo toisella kierroksella Argentiinan Juan Manuel Cerundoloa vastaan, mikä repi kaavion auki. Kun 24-kertainen Grand Slam -mestari Novak Djokovic putosi sekin varhain, varmistui, että miesten turnauksessa nähtäisiin joka tapauksessa uusi Grand Slam -voittaja.

Tämä loi ainutlaatuisen tilaisuuden pelaajille, jotka ovat pitkään olleet “seuraavina vuorossa”. Juuri Zvereviä pidettiin suurimpana hyötyjänä, kun Sinnerin ja Djokovićin esteet poistuivat hänen tieltään. Saksalainen nousi välittömästi selkeäksi ennakkosuosikiksi – asemaan, joka tuo mukanaan sekä itseluottamusta että suurta henkistä painetta.

Zverevin menneet pettymykset ja uusi henkinen tila

Zverev johtaa keskinäisiä Cobollia vastaan voitoin 3–1, mutta hänen historiaansa Grand Slam -finaaleissa varjostavat karvaat muistot. Vuoden 2020 US Openissa hän johti finaalia Dominic Thiemiä vastaan kahdella erävoitolla, mutta menetti otteen ja hävisi lopulta viidessä erässä – ja vieläpä ystävälleen.

Myös Ranskan avoimissa 2024 Zverev koki kovan kolauksen, kun hän johti Carlos Alcarazia finaalissa 2–1 -erissä, mutta espanjalainen nousi mestariksi. Australian avoimissa 2023 Jannik Sinner puolestaan pysäytti Zverevin uran ensimmäisen Melbournen mestaruuden edestä. Näiden pettymysten jälkeen moni ajatteli, että Alcarazin ja Sinnerin nousu oli vienyt Zvereviltä “parhaat vuodet” pois Grand Slam -haaveiden toteutumiselta.

Saksalainen on kuitenkin painottanut, että menneet tappiot on nyt käsitelty ja jätetty taakse. Hän on puhunut avoimesti siitä, miten henkisesti tyhjäksi hän tunsi itsensä vuosi sitten, mutta samalla kertonut löytäneensä uuden fokuksen. “Keskityn vain seuraavaan otteluun ja siihen pelaajaan, joka on verkon toisella puolella. Se on ainoa asia, johon voin vaikuttaa”, hän sanoi.

Viimeisissä otteluissaan espanjalaista teini-ikäistä Rafael Jodaria ja Tšekin 26. sijoitettua Jakub Mensikiä vastaan Zverev on näyttänyt juuri tätä uutta rauhallisuutta ja kypsyyttä. Finaalissa nähdään, riittääkö se ylittämään aiempien finaalipettymyksien henkisen kynnyksen.

Cobollin nousu ja ristiriitainen massakausi

Jos Italiaan olisi pitänyt veikata miesten finalistia ennen turnausta, lähes kaikki olisivat maininneet Jannik Sinnerin. Monte Carlon, Madridin ja Rooman mestaruudet tekivät hänestä luonnollisen suosikin. Sinnerin varhaisen putoamisen jälkeen kaavion yläosassa vallitsi arvailu: kuka ottaa tilaisuuden vastaan?

Lopulta se oli Cobolli, joka nousi esiin. Hänen massakautensa Euroopassa antoi ristiriitaisia signaaleja. Toisaalta Münchenin finaalipaikka ja Madridin puolivälierä toivat uskoa, mutta nopeat putoamiset Roomassa ja Hampurissa hillitsivät odotuksia. Roland Garrosissa palaset ovat kuitenkin loksahtaneet oikeaan aikaan paikoilleen.

Suurin kysymys finaalin alla on, vapauttaako ensimmäinen näin syvä Grand Slam -veto Cobollin pelaamaan ilman paineita – vai lisääkö tilaisuuden ainutlaatuisuus jännitystä? Italialainen itse korostaa, ettei hän halua kasata harteilleen ylimääräisiä odotuksia. “En koskaan laita itselleni painetta. Haluan elää tällaiset hetket kuin lapsi – suurella intohimolla ja isolla hymyllä”, hän kuvailee.

Taikausko ja rutiinit osana menestystä

Cobolli on kertonut myös olevansa hieman taikauskoinen – ainakin tällä viikolla hieman tavallista enemmän. Pariisin menestys on hänen mukaansa osittain kiinni pienistä rituaaleista: hän on kiittänyt yleisöä aina ranskaksi, syönyt joka ilta samassa ravintolassa ja käynyt suihkussa Roland Garrosin pukuhuoneessa samassa kopissa, jota 14-kertainen mestari Rafael Nadal on käyttänyt.

“Olen vähän taikauskoinen, mutta en hullu – tällä viikolla ehkä vähän hullumpi kuin yleensä”, Cobolli naurahti. Taikauskoiset rutiinit ovat osa hänen tapaansa keventää painetta ja pitää mieli rennompana suurissa otteluissa.

Ystävyys jatkuu – tuloksesta riippumatta

Vaikka finaalissa pelataan valtavista panoksista, sekä Zverev että Cobolli ovat tehneet selväksi, ettei yksi ottelu muuta heidän välistä suhdettaan. He tietävät, että tenniksessä on arkipäivää kohdata ystäviä tärkeissäkin otteluissa – ja että ammattilaisuus vaatii kykyä erottaa henkilökohtainen ja kilpailullinen puoli toisistaan.

Finaalin jälkeen toinen heistä juhlii uransa ensimmäistä Grand Slam -titteliä, toinen yrittää käsitellä raskaan tappion. Mutta juuri siksi ystävyys voi olla molemmille myös voimavara: voittajalle jakaa ilon hetki ja häviäjälle tarjota tukea, kun pettymys on tuoreimmillaan.

Yksi asia on varma: sunnuntain finaali Roland Garrosissa ei ole vain tekninen ja taktinen huippuottelu, vaan myös henkinen taistelu kahden ystävän välillä, jotka hetkeksi unohtavat ystävyyden – mutta eivät toisiaan.

Ei sisällä instagram post:eja