Ukraina iskee rahtialuksiin ja myöntää Romanian rannikon drone-räjähdyksen – Putin valmistautuu avainpuheeseen
Ukraina kertoo iskeneensä viiteen rahtialukseen, joiden väitetään kuljettaneen laitonta lastia Asovanmerellä ja Venäjän miehittämien Ukrainan rannikkoalueiden edustalla. Iskut osuvat hetkeen, jolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin valmistautuu pitämään merkittävän talouspoliittisen puheen Pietarissa, ja vain päivä sen jälkeen kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tarjosi suoria kasvokkain käytäviä rauhanneuvotteluja Putinin kanssa.
Isku viiteen rahtialukseen: viljaa, polttoainetta ja sotilaskalustoa
Ukrainan meridrone-joukkojen komentaja Robert Brovdi kertoi, että viisi niin kutsuttua ”laittomasti oleskelevaa alusta” tuhottiin yön aikana Mariupolin ja Berdjanskin satamissa sekä Venäjän miehittämien rannikkoalueiden läheisyydessä. Hänen mukaansa kyse oli rahtialuksista ja tankeista, joiden tunnistetiedot oli maalattu piiloon ja joiden tutkajat oli kytketty pois päältä.
Brovdi syytti aluksia Ukrainan viljan ”varastamisesta” sekä sotilaallisen lastin ja polttoaineen kuljettamisesta Venäjän joukoille. Ukrainan mukaan alusten tunnistetietojen häivyttäminen ja tutkatekniikan sulkeminen oli selvä yritys salata niiden rooli sekä taloudellisessa että sotilaallisessa toiminnassa miehitetyillä alueilla. Brovdi ei maininnut mahdollisia kuolonuhreja iskujen yhteydessä.
Azerbaidžanin kansalaisia kuollut – yhteys Ukrainan iskuihin epäselvä
Samaan aikaan Azerbaidžanin ulkoministeriö kertoi, että viisi maan kansalaista on kuollut drone-iskuissa Asovanmerellä. Viranomaisten mukaan kaksi rahtialusta, Natra ja Zirkon, joutuivat yön aikana drooni-iskujen kohteeksi Taganroginlahden alueella. Aluksia ei omistuksen puolesta yhdistetä Azerbaidžaniin, mutta maassa vaaditaan nyt selvitystä tapahtumien kulusta.
Venäjä on syyttänyt iskuista Ukrainaa, mutta Kiova ei ole toistaiseksi kommentoinut väitteitä. On epäselvää, liittyvätkö Azerbaidžanin kansalaisten kuolemat niihin viiteen rahtialukseen, joihin Ukraina ilmoitti iskeneensä.
Ukraina myöntää meridronen räjähdyksen Romanian rannikolla
Ukraina on vahvistanut, että yksi sen meridronesta räjähti Romanian rannikolla Mustallamerellä perjantaina. Romanian puolustusministeriön mukaan drooni räjähti itsestään lähellä öljyterminaalia Constantan satamassa aiheuttaen merkittävää vahinkoa yhteen alukseen ja varastorakennuksiin, mutta ilman henkilövahinkoja.
Paikallinen viranomainen Adrian Teodor Picoiu kertoi G4Media-uutissivustolle, että ”Ukrainan puolelta saatujen tietojen mukaan” drooni oli osa viiden droonin ryhmää, joista toinen räjähti Ukrainan alueella. Ukraina vahvisti myöhemmin, että kyseessä oli sen oma meridrone, joka oli ajautunut reitiltään Venäjän harjoittaman elektronisen häirinnän vuoksi. Kolmen muun droonin sijainti ei ole julkisesti tiedossa, mutta viranomaisten mukaan lisäuhkaa ei ole.
Romanian presidentti Nicușor Dan kuvasi tilannetta sosiaalisen median X-palvelussa viikon toiseksi merkittäväksi turvallisuusvälikohtaukseksi. Aiemmin viikolla Vama Vechen lähellä, yli 50 kilometrin päässä Constantasta, löydettiin ajelehtinut merimiina. Lisäksi viikkoa aiemmin drooni osui romanialaiseen kerrostaloon Galatissa, lähellä Ukrainan rajaa, haavoittaen kahta ihmistä. Romanian mukaan kyseessä oli venäläinen drooni, mutta Moskova on kiistänyt syytökset ”perusteettomina”.
Siviiliuhreja useilla rintamilla Ukrainassa
Venäjän iskut jatkuivat samaan aikaan syvällä Ukrainan alueella. Paikallisviranomaisten mukaan vähintään 13 ihmistä on saanut surmansa ja yli 70 loukkaantunut viimeisen vuorokauden aikana. Uhriluku voi edelleen nousta pelastus- ja raivaustöiden edetessä.
Kiovan alueella neljä ihmistä kuoli, kun venäläiset droonit iskivät maitotuotetehtaaseen pääkaupungin ulkopuolella. Presidentti Zelenskyin mukaan myös elintarvikevarastoja, postirakennus ja kouluja on osunut iskuissa. Uhrien ja tuhon kerrotaan jakautuvan useisiin alueisiin, muun muassa Hersoniin, Harkovaan, Sumyyn, Zaporižžjaan, Tšernihiviin ja Dniproon.
Hyökkäykset kriittiseen infrastruktuuriin – kuten elintarvike- ja logistiikkakeskuksiin – nostavat entisestään huolta sekä Ukrainan sisäisestä huoltovarmuudesta että globaalista ruokaturvasta. Viljan merkitys on ollut keskiössä koko sodan ajan, ja nyt myös Ukrainan syytökset venäläisten ja heidän liittolaistensa viljavarkauksista korostavat konfliktin taloudellista ulottuvuutta.
Zelenskyi vaatii suoria neuvotteluja Putinin kanssa
Torstaina presidentti Zelenskyi julkaisi avoimen kirjeen Vladimir Putinille, jossa hän vaati kasvokkain käytävää tapaamista sodan lopettamiseksi. Zelenskyin mukaan olisi ”väärin vain odottaa”, kunnes sota Euroopassa jälleen nousee Yhdysvaltojen ulkopoliittisen huomion keskiöön. Hänen viestinsä ydin on, että kestävä rauha voidaan saavuttaa vain Ukrainan ja Venäjän suorien keskustelujen kautta.
Zelenskyi ehdotti myös täydellistä tulitaukoa neuvottelujen ajaksi. Putin kuitenkin torjui ajatuksen tulitauosta jo aiemmin torstaina, pitäen kiinni linjastaan, jonka mukaan sotatoimia ei keskeytetä ilman merkittäviä myönnytyksiä Ukrainalta.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vahvisti, että Venäjä on vastaanottanut Zelenskyin kirjeen, ja vihjasi, että Putin mahdollisesti kommentoi sitä perjantain aikana. Euroopan unioni, Ranska ja Yhdysvallat ovat ilmaisseet tukensa Zelenskyin vaatimukselle suorista neuvotteluista.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump totesi toimittajille, että tapaaminen olisi hänen mielestään ”erinomainen” ja että molempien osapuolten pitäisi olla valmiita tiettyihin kompromisseihin. Trumpin mukaan sopu on mahdollinen, jos molemmat presidentit ovat valmiita joustamaan.
Putinin ehdot ja Ukrainan punaiset linjat
Puhuessaan ulkomaisille toimittajille Pietarissa, ilmeisesti ilman tarkkaa tietoa Zelenskyin kirjeen sisällöstä, Putin sanoi olevansa ”varmasti valmis ja halukas sopimukseen Ukrainan kanssa”. Samalla hän korosti, että kompromisseja tarvitaan molemmilta osapuolilta. Putin kuitenkin kyseenalaisti välittömästi, onko Zelenskyi ylipäätään Ukrainan laillinen johtaja, vedoten siihen, ettei presidentinvaaleja ole järjestetty sen jälkeen, kun Zelenskyin virkakausi muodollisesti päättyi toukokuussa 2024.
Ukrainassa vaalit on kuitenkin keskeytetty sotatilalain vuoksi Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alettua. Putin on pitkään pitänyt kiinni vaatimuksestaan, että Ukraina vetäytyy neljältä Venäjän osittain miehittämältä alueelta – Donetskista, Luhanskista, Hersonista ja Zaporižžjasta – ja luopuu pyrkimyksistään Nato-jäsenyyteen.
Kiova on johdonmukaisesti torjunut vaatimukset alueluovutuksista. Ukrainan johdon mukaan alueista luopuminen vain rohkaisisi Venäjää uusiin hyökkäyksiin tulevaisuudessa, aivan kuten vuoden 2014 Krimin laiton liittäminen edelsi vuoden 2022 täysimittaista hyökkäystä. Aiemmat neuvottelut Genevessä, Abu Dhabissa ja Istanbulissa eivät ole tuottaneet tulosta, ja tulitaukokeskustelut ovat viime kuukausina käytännössä pysähtyneet.
Sodan inhimillinen ja psykologinen hinta
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei ole vain sotilaallinen ja geopoliittinen kriisi, vaan myös valtava psykologinen ja sosiaalinen koettelemus miljoonille ihmisille. Sodan keskellä elävien siviilien ja taistelijoiden mielenterveys on jatkuvan paineen alla, mikä näkyy muun muassa traumaperäisen stressin, ahdistuksen ja päihdeongelmien kasvuna.
Samanlaisia teemoja – raitistumista, henkistä toipumista ja oman elämän uudelleen rakentamista kriisin jälkeen – on käsitelty myös kulttuurin ja viihteen puolella. Esimerkiksi Cara Delevingnen uudet kappaleet, jotka ovat syntyneet raitistumisen ja mielenterveyskamppailujen keskellä, heijastavat osaltaan sitä, miten yksilöt pyrkivät löytämään toivoa ja merkitystä elämän kriisien jälkeen – aivan kuten ukrainalaiset etsivät toivoa sodan varjosta.
Vaikka Ukrainan ja Venäjän välinen sota ratkotaan lopulta valtioiden ja armeijoiden tasolla, sen todellinen hinta mitataan ihmisten mielissä, perheissä ja yhteisöissä vielä pitkään sen jälkeen, kun aseet joskus vaikenevat.
Ei sisällä instagram post:eja
