Iso-Britannia elää vaarallisinta aikaa kylmän sodan jälkeen – puolustusvoimien komentaja varoittaa Venäjän uhasta

Iso-Britannian sotilaalliset riskit ja turvallisuusuhat ovat tällä hetkellä suuremmat kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen, arvioi maan puolustusvoimien komentaja, kenraali Sir Richard Knighton. Hänen mukaansa turvallisuustilanne on muuttunut niin nopeasti ja laaja-alaisesti, että koko yhteiskunnan on varauduttava uusiin uhkakuviin ja pidempikestoisiin konflikteihin.

“Vaarallisin ajanjakso, jonka olen urallani nähnyt”

BBC Radio 4:n Today-ohjelmassa puhunut Sir Richard Knighton kuvasi nykyhetkeä poikkeuksellisen vakavaksi.

“Tämä on vaarallisin ajanjakso, jonka olen urani aikana nähnyt. Riskit ja uhat tälle maalle ovat suuremmat kuin olen nähnyt sitten kylmän sodan”, hän sanoi.

Knightonin mukaan Venäjän sotilaallinen toiminta Ison-Britannian lähialueilla on kiihtynyt. Venäläisten strategisten sotilaskoneiden tunkeutumiset Ison-Britannian ilmatilaan ovat tämän vuoden ensimmäisten viiden kuukauden aikana yltäneet samalle tasolle kuin koko vuoden 2025 aikana yhteensä.

Hänen mukaansa tällainen toiminta lisää väärinymmärrysten, onnettomuuksien ja hallitsemattoman eskalaation riskiä. Knighton varoitti, että Venäjä “riskeeraa rajan ylittämisen” sekä perinteisellä sotilaallisella toiminnalla että muilla vaikuttamiskeinoilla.

Venäjä testaa rajoja – ilmatilasta kyberhyökkäyksiin

Knighton korosti, että Venäjän toiminta ei rajoitu vain Ison-Britannian ilmatilan ja merialueiden koetteluun. Hänen mukaansa Moskova testaa brittien puolustuskykyä samaan aikaan useilla rintamilla.

“Venäjä koettelee sekä perinteisiä sotilaallisia puolustuksia että käyttää muita keinoja – kyberhyökkäyksiä, sabotaasia ja jopa salamurhayrityksiä”, hän totesi.

Tällainen laaja-alainen vaikuttaminen sopii yhteen sen kanssa, mitä Euroopassa ja globaalisti on nähty viime vuosina: valtiollista kybervakoilua, infrastruktuuriin kohdistuvia hyökkäyksiä, informaatiosotaa ja poliittista painostusta. Myös Afrikassa ja muualla globaalissa etelässä on nähty, miten lainsäädäntöä, turvallisuuspolitiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua pyritään ohjaamaan ulkoisilla vaikuttamisyrityksillä – tästä esimerkkinä Ghanan kiisteltyä anti‑LGBTQ+-lakia koskeva turvallisuus- ja ihmisoikeuskeskustelu, jossa ulkoinen paine ja geopoliittiset asetelmat ovat vahvasti läsnä.

Strateginen puolustuskatsaus “aseisiin kutsu”

Ison-Britannian viimevuotinen strateginen puolustuskatsaus oli Knightonin mukaan selkeä “aseisiin kutsu” – signaali siitä, että turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti. Viime vuosikymmeninä brittiarmeija on keskittynyt lyhyisiin, rajattuihin operaatioihin, kuten terrorisminvastaiseen toimintaan ja kriisinhallintaan.

Ukrainan sodan ja kasvavan suurvaltajännitteen myötä ajattelutapaa on kuitenkin muutettava. Knightonin mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan on varauduttava huomattavasti pidempikestoisiin, korkean intensiteetin konflikteihin, jotka voivat muistuttaa Ukrainan sotaa – kuluttavia, teknologisesti vaativia ja yhteiskuntaa laajasti kuormittavia.

Puolustuksen investointisuunnitelma viivästellyt, paine kasvaa

Knightonin lausunnot ajoittuvat hetkeen, jolloin Iso-Britannia valmistelee pitkään odotettua puolustuksen investointisuunnitelmaa (Defence Investment Plan). Asiakirjan on tarkoitus linjata, miten uutta kalustoa, järjestelmiä ja puolustusinfrastruktuuria rahoitetaan seuraavan vuosikymmenen aikana.

Suunnitelma oli alun perin määrä julkaista jo syksyllä 2025, mutta se on viivästynyt useaan otteeseen. Puolustusministeri John Healey on kuitenkin painottanut, että pääministeri on “päättänyt julkaista” suunnitelman ennen 7. heinäkuuta pidettävää Naton huippukokousta.

Julkaisun ympärillä käytävä keskustelu liittyy suoraan siihen, miten Iso-Britannia vastaa Venäjän kasvavaan uhkaan ja laajemmin kiristyneeseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Kyse ei ole vain kalustohankinnoista, vaan myös koulutuksesta, logistiikasta, teollisesta tuotantokyvystä ja kyberturvallisuudesta.

Rahoituspaine ja vaikeat poliittiset valinnat

Entinen puolustusministeri, lordi Robertson, on kritisoinut Ison-Britannian heikentynyttä sotilaallista suorituskykyä ja varoittanut, että maa tarvitsee lisää resursseja, mikäli se aikoo täyttää Naton velvoitteensa ja suojella kansallista turvallisuuttaan.

Kun Knightonilta kysyttiin, onko hallitus valmis antamaan asevoimille sen lisärahoituksen, jota ne itse katsovat tarvitsevansa, hän ilmaisi luottamuksensa poliittiseen johtoon.

“Olen vakuuttunut siitä, että ministerit ymmärtävät uhkat ja lisäävät puolustusmenoja. Aivan kuten pääministeri sanoo, meidän on käytettävä enemmän puolustukseen – ja tehtävä se nopeammin. Haasteena on, että ministerien on tehtävä vaikeita valintoja eri menokohteiden välillä”, Knighton totesi.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että puolustusmenojen kasvattaminen kilpailee muun julkisen talouden, kuten terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen, kanssa. Silti Knightonin mukaan turvallisuusympäristö pakottaa asettamaan puolustuksen aiempaa korkeammalle prioriteettilistalla.

Sodan luonne muuttuu – droonit ja autonomiset järjestelmät keskiöön

Knighton nosti esiin myös sodankäynnin teknologisen murroksen. Hänen mukaansa droonit ja autonomiset järjestelmät tulevat olemaan “yhä tärkeämpiä tulevaisuuden sodankäynnissä”.

Ukrainan sota on jo osoittanut, miten laajassa käytössä lennokit voivat olla – tiedustelussa, tulenjohdossa, iskutehtävissä ja logistiikassa. Sekä valtiolliset että ei-valtiolliset toimijat hyödyntävät entistä edullisempaa ja älykkäämpää teknologiaa, mikä pakottaa myös perinteiset armeijat uudistumaan nopeasti.

Iso-Britannialle tämä tarkoittaa investointeja paitsi drooneihin, myös tekoälyyn, sensoreihin, kyberpuolustukseen ja elektroniseen sodankäyntiin. Samalla on huolehdittava siitä, että henkilöstö, doktriinit ja lainsäädäntö pysyvät teknologisen kehityksen perässä.

Koko yhteiskunnan on varauduttava

Sir Richard Knighton painotti, että kyse ei ole vain asevoimien sisäisestä muutoksesta, vaan koko yhteiskunnan asennemuutoksesta. Hänen mukaansa kansalaisten on ymmärrettävä, että turvallisuusympäristö on pysyvästi muuttunut.

“On tärkeää, että yhteiskunta ja me kaikki tunnistamme ja ymmärrämme tämän. Se voi tarkoittaa sitä, että meidän on tehtävä erilaisia valintoja ja asetettava erilaisia prioriteetteja kuin aiemmin”, hän sanoi.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa vahvempaa tukea puolustusinvestoinneille, valmiusjärjestelmien kehittämistä, kriittisen infrastruktuurin suojaamista sekä kansalaisten parempaa varautumista mahdollisiin häiriötilanteisiin – aina kyberuhista energiakatkoihin ja informaatiosodan vaikutuksiin.

Knightonin viesti on selvä: maailma on astunut uuteen, epävakaampaan aikakauteen, jossa turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Iso-Britannian – kuten muidenkin länsimaiden – on päätettävä, miten pitkälle se on valmis menemään puolustuksensa vahvistamiseksi ja millaisia poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia kompromisseja se on valmis tekemään turvallisuutensa takaamiseksi.

Ei sisällä instagram post:eja