Gianni Infantino sivuutti MM‑kisakohun – kehotti vain ”chillaamaan” 2026 jalkapallon MM‑kisojen ympärillä

Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino esiintyi ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen kansainvälisen median edessä, mutta ei onnistunut hälventämään huolta siitä, onko jalkapallon maailmanjärjestö menettänyt otteensa vuoden 2026 MM‑kisojen järjestelyistä.

Infantinon viesti: ”Chill, relax”

Infantino astui median eteen legendaarisella Azteca‑stadionilla Meksikossa vain päivää ennen MM‑avauksen, Meksiko–Etelä-Afrikka‑ottelun, alkua. Sen sijaan, että hän olisi tarttunut turnausta varjostaneisiin kiistoihin, hän vähätteli ongelmia ja kehotti kaikkia rauhoittumaan.

”Just, you know, chill, relax”, Infantino totesi lehdistötilaisuudessa, kun häneltä kysyttiin 2026 MM‑kisojen ympärillä kuohuneista tapahtumista.

Rauhoittelun sävy oli ristiriidassa tuoreiden tapahtumien kanssa: somalialainen huippuerotuomari Omar Artan oli käännytetty Yhdysvalloista, Irakin maajoukkuehyökkääjä Aymen Hussein oli kuulusteltu tuntikausia Chicagon lentokentällä ennen maahanpääsyä, ja Iranin maajoukkue sekä sen kannattajat olivat kohdanneet rajuja viisumi‑ ja maahantulorajoituksia.

Huipputuomari käännytettiin – Fifa tyytyi toteamaan tapauksen ”valitettavaksi”

Afrikan ykköserotuomariksi nostettu somalialainen Omar Artan koki uransa suurimman iskun, kun hänet pidätettiin ja kuulusteltiin 11 tunnin ajan Miamin kansainvälisellä lentokentällä. Yhdysvaltalaisviranomainen syytti häntä väitetyistä yhteyksistä ”terrorijärjestöihin” hänen kotimaassaan, minkä jälkeen hänelle evättiin maahantulo.

Fifan näkökulmasta kyse oli kuitenkin vain epäonnisesta sattumasta.

”On valitettavaa, mitä Somalian tuomarille tapahtui. Mutta emme voi kontrolloida kaikkea”, Infantino sanoi. Hän toisti viestinsä: ”Me yritämme, keskustelemme, puhumme, katsomme. Ehkä joskus on hyvä vain, tiedättehän, chillata ja rentoutua.”

Artanille, joka palasi Mogadishuun MM‑unelmansa romahdettua, nämä sanat tuskin olivat lohdullisia. Fifa ei esittänyt hänelle julkista tukea, ei vaatinut selontekoa Yhdysvalloilta eikä arvostellut menettelyä, vaan tyytyi kuvailemaan tapausta ”valitettavaksi”.

Viisumiongelmat ja Iranin kohtelu paljastavat kaksoisstandardit

Omar Artanin tapaus ei ollut ainut. Myös joukkueiden edustajat ja fanit ovat kohdanneet tiukkoja rajamuodollisuuksia ja viisumikieltoja, erityisesti Iranin kohdalla.

Iranin maajoukkue sai lopulta luvan pelata kolme lohko‑otteluaan Yhdysvalloissa, mutta vain tiukoin ehdoin. Joukkue määrättiin majoittumaan Meksikossa, eikä se saanut jäädä Yhdysvaltoihin otteluiden väliseksi ajaksi. Pelaajien ja taustajoukkojen on matkustettava maahan ja sieltä pois 24 tunnin sisällä jokaista peliä kohden, mikä tekee valmistautumisesta ja palautumisesta erittäin haastavaa.

Lisäksi Iranin kannattajien lippuja on peruttu Yhdysvaltain viranomaisten toimesta, ja osa joukkueen delegaatiosta ei ole saanut viisumia lainkaan. Tästä huolimatta Infantino ei kyseenalaistanut Yhdysvaltain linjaa, vaan korosti Fifan voimattomuutta valtioiden päätösten edessä.

”Maailmamme on hyvin aggressiivinen, ja turvallisuus menee kaiken edelle”, Infantino perusteli. ”Meidän täytyy kunnioittaa tehtyjä päätöksiä. Emme ole maailman kuninkaita, jotka voisivat hallita hallituksia ja poliisivoimia. Olemme urheilujärjestö, teemme parhaamme niillä keinoilla, jotka meillä on.”

Historia toistaa itseään – mutta Fifa vetäytyy vastuusta

Kun Infantinolta kysyttiin viisumikiistoista, hän käänsi keskustelun tulevaan naisten MM‑turnaukseen, jonka odotetaan päätyvän Yhdistyneelle kuningaskunnalle vuonna 2035. Hän esitti retorisen kysymyksen:

”Pitäisikö teistä olla normaalia, että Fifa määrää Britannian hallitukselle, ketä maahan saa päästää ja ketä ei?”

Historiallisesti urheilujärjestöt ovat kuitenkin painostaneet hallituksia, kun kisojen uskottavuus on ollut vaakalaudalla. Vuoden 1966 MM‑kisoissa Englannissa Britannian hallitus pelkäsi kommunistisen Pohjois-Korean läsnäolon aiheuttavan diplomaattisia ongelmia ja harkitsi joukkueen maahantulon estämistä. Vasta Englannin jalkapalloliiton kirje, jossa varoitettiin koko isännyyden menettämisestä, sai hallituksen joustamaan.

Myös Fifa itse on aiemmin vaatinut poliittisia myönnytyksiä: Indonesia menetti vuoden 2023 alle 20‑vuotiaiden MM‑kisojen isännyyden, kun se ilmoitti, ettei päästäisi Israelin joukkuetta maahan. Silloin Fifa toimi nopeasti ja kovalla kädellä.

Nyt, kun Yhdysvaltain päätökset vaikuttavat suoraan useisiin MM‑osallistujiin, kuten Iraniin, Fifa vetoaa voimattomuuteen ja turvallisuusperusteisiin. Kaksoisstandardit ovat ilmeisiä: pienempiä ja poliittisesti heikompia maita voidaan sanktioida, mutta suurta kisaisäntää ei uskalleta arvostella.

Trumpin rooli ja Fifan poliittinen laskelmointi

Fifa on saanut osakseen laajaa kritiikkiä siitä, että se on menettänyt kontrollin omasta MM‑turnauksestaan ja alistunut Yhdysvaltain hallinnon maahanmuuttopolitiikalle. Sen sijaan, että Infantino olisi esittänyt edes maltillista kritiikkiä, hän asettui vahvasti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tueksi.

”En kadu mitään”, Infantino sanoi, kun häneltä kysyttiin MM‑kisojen myöntämisestä Yhdysvalloille. ”Minulla on erinomainen suhde presidentti Trumpiin, ja olen siitä hyvin iloinen. Ilman hänen sitoutumistaan ja osallistumistaan olisi mielestäni ollut mahdotonta järjestää MM‑kisoja Yhdysvalloissa.”

Infantinon mukaan Trump ”ymmärsi heti MM‑kisojen mittakaavan ja vaikutuksen” ja käski hallintoaan auttamaan turnauksen järjestämisessä. Fifa‑pomon mukaan kyky ”vaihtaa ajatuksia presidentin kanssa tärkeistä aiheista ilman, että pyydetään mitään vastineeksi” on avain positiiviseen suhteeseen.

Monille, jotka ovat kohdanneet rajamuureja ja viisumiongelmia, tämä ei näytä avulta, vaan poliittiselta kaupalta, jossa urheilun perusarvot – yhdenvertaisuus, avoimuus ja oikeudenmukaisuus – jäävät toissijaisiksi.

Lipunhinnat, fanien pettymys ja viranomaistutkinnat

Maahantulokiistojen ohella Fifa on joutunut tulilinjalle myös lippujen hinnoittelusta. Järjestöä on syytetty hintojen ”keinotekoisesta paisuttamisesta” ja fanien harhaanjohtamisesta. Yhdysvaltain osavaltioiden – Kalifornian, New Jerseyn, New Yorkin ja Texasin – oikeusministerit ovat käynnistäneet tutkimuksia Fifa Ticketingin käytännöistä.

Infantino kuitenkin sivuutti myös tämän kohun. Hänen mukaansa kyse on vain ”kolmesta, ei 3000:sta” valituksesta, ja Fifa toimii lakien ja asiantuntijoiden ohjeiden mukaan.

”Tarkistamme kaiken, mitä teemme, parhaiden lakimiesten ja asiantuntijoiden kanssa”, hän vakuutti. Hänen mukaansa, jos Fifa toimii väärin, ”jokainen, joka myy lippuja Pohjois-Amerikassa, toimii väärin”.

Infantino puolusti hintatasoa väittämällä, että kysyntä on ollut ”ennennäkemättömän suurta, jopa kymmenkertaisesti” aiempiin turnauksiin verrattuna. Hän muistutti, että Fifa saa mahdollisuuden kerätä tuloja vain kerran neljässä vuodessa, ja nämä tulot rahoittavat jalkapallon kehitystä ympäri maailmaa.

Silti monille kannattajille, jotka ovat hinnoiteltu ulos MM‑kisoista, selitys ei riitä. He näkevät turnauksen yhä enemmän varakkaiden etuoikeutena, jossa tavallisen fanin rooli kutistuu.

Onko Fifa menettänyt otteen MM‑kisoista?

Yhdysvaltojen tiukka maahanmuuttopolitiikka, Artanin kaltaiset tapaukset, Iranin joukkueen ja kannattajien kohtelu sekä lippukohut ruokkivat kuvaa Fifasta, joka ei enää hallitse omaa lippulaivatuotettaan. Sen sijaan, että Fifa asettaisi selkeät pelisäännöt isäntämaille ja vaatisi urheilun perusarvojen kunnioittamista, se näyttää hyväksyvän lähes kaiken poliittisen paineen nimissä.

Infantinon toistama viesti ”chill, relax, emme voi kontrolloida kaikkea” voi kuulostaa rauhoittelevalta, mutta se herättää kysymyksen: jos Fifa ei kontrolloi kisojen keskeisiä peruselementtejä – kuten kilpailuun valittujen tuomareiden ja joukkueiden maahantuloa – kuka sitten kontrolloi?

Monet urheilun seuraajat ja ihmisoikeusjärjestöt katsovat, että juuri nyt olisi tarve vahvalle, riippumattomalle urheilujohdolle, joka uskaltaa puolustaa kaikkien osallistujien oikeuksia. Sama keskustelu käydään myös Euroopassa, missä esimerkiksi grooming‑rikosten uhrien kohtelu ja heidän lapsuudessaan saadut rikostuomiot ovat nostaneet esiin kysymyksen siitä, kuka todella kantaa vastuun epäoikeudenmukaisuuksien korjaamisesta.

Omar Artanin, Iranin maajoukkueen ja monien tavallisten fanien näkökulmasta Fifa ja sen puheenjohtaja eivät tällä hetkellä näytä olevan heidän puolellaan. Sen sijaan heille jää viesti: ”chill, relax” – vaikka heidän unelmansa ja oikeutensa ovat vaakalaudalla.

Ei sisällä instagram post:eja