Palestine Action -aktivistit tuomittiin vankeuteen Britannian puolustustehtaaseen kohdistuneesta iskusta

Neljälle Palestine Action -liikkeen aktivistille on tuomittu pitkät vankeusrangaistukset sen jälkeen, kun he aiheuttivat arviolta 1,2 miljoonan punnan vahingot Israelissa päämajaansa pitävän puolustusyhtiön brittiläisellä tehtaalla.

Charlotte Head, 30, Samuel Corner, 23, Leona Kamio, 30, ja Fatema Rajwani, 21, murtautuivat Elbit Systemsin tehtaalle lähellä Bristolia elokuussa 2024. Uusintakäsittelyssä valamiehistö katsoi heidän syyllistyneen törkeään vahingontekoon.

Ensimmäinen kerta, kun vahingonteko luokiteltiin terrorismiin liittyväksi

Tuomari Mr Justice Johnson totesi, että iskulla pyrittiin vaikuttamaan Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukseen ja edistämään ideologista päämäärää. Tämän vuoksi ryhmä tuomittiin sillä perusteella, että teolla oli ”terroristinen yhteys”. Tapauksen uskotaan olevan ensimmäinen kerta, kun pelkkä rikoslain mukainen vahingonteko luokitellaan terrorismiin liittyväksi rikokseksi.

Terrorismiin kytketty luokitus vaikuttaa tuomittujen vapautumiseen: he eivät ole oikeutettuja tavanomaisiin ennenaikaisen vapauttamisen järjestelyihin, vaan Parole Board arvioi erikseen heidän vaarallisuutensa ja sen, milloin heidät voidaan päästää vapauteen.

Pitkät vankeustuomiot ja vakava väkivalta poliisia kohtaan

Samuel Corner sai pisimmän tuomion: seitsemän vuotta ja kahdeksan kuukautta vankeutta törkeästä vahingonteosta sekä vakavan ruumiinvamman tuottamisesta poliisisersantille. Tuomarin mukaan Cornerin käyttämälle väkivallalle ei ollut ”mitään oikeutusta” ja se oli ”äärimmäistä ja täysin tarpeetonta”.

Head, joka ajoi vankilavaunun läpi tehtaan alueelle, tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen. Kamio sai niin ikään viiden vuoden tuomion, ja Rajwanille määrättiin neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta vankeutta.

Corner, entinen Oxfordin yliopiston opiskelija, todettiin syylliseksi vakavan ruumiinvamman tuottamiseen, kun hän iski sersantti Kate Evansia lekalla ja mursi tämän selkärangan hyökkäyksen aikana.

Poliisisersantin elämä muuttui pysyvästi

Sgt Kate Evans kuvasi oikeudessa uhrilausunnossaan, miten isku on vaikuttanut syvästi hänen elämäänsä. Hän kertoi joutuvansa edelleen lääketieteelliseen hoitoon ja luopuneensa aiemmasta arvostaan poliisissa, koska ei selviytynyt henkisesti ja fyysisesti tapauksen jälkiseurauksista.

”Tämän tapahtuman tunteellinen vaikutus on ollut syvä ja jatkuu yhä. Näen painajaisia, herään paniikissa ja kärsin häiriintyneestä unesta”, Evans sanoi.

Hän kertoi myös, että Corner ei osoittanut järkytystä tai katumusta, vaan pyrki oikeuttamaan tekonsa väittämällä perusteettomasti ja loukkaavasti, että Evans olisi ollut ”osallinen kansanmurhaan”.

Avon and Somerset -poliisin poliisipäällikkö Sarah Crew korosti tuomion jälkeen antamassaan lausunnossa, että iskun seuraukset ovat olleet Evansille hyvin henkilökohtaisia ja pitkäkestoisia: ”On tärkeää, että jokainen ymmärtää: jokaisen virkapuvun takana on tavallinen ihminen – perheineen, vastuineen ja elämineen työn ulkopuolella.”

Oikeuden mukaan isku oli suunniteltu ja yritti glorifioida rikollisuutta

Tuomari Johnson totesi, että kaksi aktivisteista oli suoratoistanut rynnäkön ja jakanut materiaalia sosiaalisessa mediassa osana pyrkimystä ”ihannoida rikollisuutta ja omankädenoikeutta”. Hänen mukaansa he olivat piittaamattomia siitä, kuka saattaisi loukkaantua, ja heillä oli keskeinen rooli iskun organisoimisessa sekä veto-oikeus suunnitelman eri osiin.

Britannian terrorismin määritelmä kattaa sekä vakavan väkivallan että vakavan omaisuuteen kohdistuvan vahingon, jos teko tehdään hallitukseen tai yleisöön vaikuttamiseksi jonkin ideologisen päämäärän edistämiseksi. Tämän kehyksen nojalla Elbit-tehtaaseen kohdistunut hyökkäys katsottiin terrorismiin liittyväksi.

Puolustus: ”Hiipivää autoritarismia” ja oikeusjärjestelmän rapautumista

Puolustuksen johtava asianajaja, kunniakonsultti Rajiv Menon KC, arvosteli ankarasti syyttäjän vaatimusta terrorismiyhteydestä. Hänen mukaansa pyyntö ”rapauttaa rikosoikeusjärjestelmän uskottavuutta ja merkitsee hiipivää autoritarismia”.

Menonin mukaan olisi täysin väärin ja epäoikeudenmukaista, jos tuomioistuin tekisi johtopäätöksiä aktivistien motiiveista sen jälkeen, kun syyttäjä oli itse vaatinut motiiveja koskevan todistelun rajaamista pois oikeudenkäynnistä. Hän muistutti, että Head oli ensimmäisessä oikeudenkäynnissä vapautettu törkeästä asuntomurrosta, ja että syyttäjä perui myöhemmin mellakointisyytteen, jolloin toisessa oikeudenkäynnissä käsiteltiin vain vahingontekoa.

Menonin mukaan olisi ennennäkemätöntä, että vastaaja tuomittaisiin terrorismiin liittyvän rikoksen perusteella, vaikka hänet on todettu syylliseksi vain ei-väkivaltaiseen rikokseen – viitaten erityisesti niihin syytettyihin, joita ei tuomittu poliisiin kohdistuneesta väkivallasta.

Hän lisäsi, että olisi ”naurettavaa” uskoa, että mikään Palestine Action -aktivisti todella kuvittelisi suorien iskujen yksinään riittävän järjestön tavoitteeseen ”sulkea Elbit”. Puolustuksen mukaan aktivistit pyrkivät tuhoamaan laitteita, joiden he uskoivat päätyvän Israeliin ja joita käytettäisiin palestiinalaisia vastaan.

Syyttäjä: vahingonteolla selvä terrorismikytkös

Kruununsyyttäjän edustaja, kunniakonsultti Deanna Heer KC, katsoi, että Elbitin tehtaaseen kohdistunut vahingonteko täytti terrorismin tunnusmerkit. Britannian lain mukaan kuka tahansa voi saada ankaramman rangaistuksen tavanomaisesta rikoksesta, jos tuomioistuin katsoo, että teon toteutustapa ja tarkoitus täyttävät terrorismin määritelmän.

Syyttäjän mukaan juuri näin oli käynyt Elbit-tehtaaseen kohdistuneessa iskussa: tarkoituksena oli aiheuttaa huomattavaa vahinkoa ja vaikuttaa hallitukseen sekä yleiseen mielipiteeseen ideologisen tavoitteen – Palestiinan puolustamisen – edistämiseksi.

Mielenosoituksia oikeustalon ulkopuolella ja kiistelty järjestön kieltäminen

Oikeustalon ulkopuolelle kokoontui noin 500 mielenosoittajaa osoittamaan tukea Palestine Actionille. Metropolitan Police kertoi pidättäneensä 107 ihmistä ja vieneensä heidät säilöön mielenosoituksen yhteydessä.

Palestine Action julistettiin Britannian hallituksen toimesta terroristijärjestöksi heinäkuussa viime vuonna. Päätös todettiin helmikuussa High Courtissa lainvastaiseksi, mutta järjestö on tästä huolimatta pysynyt virallisella kiellettyjen organisaatioiden listalla. Kiista järjestön asemasta ja valtion toimivallan rajoista on siten edelleen kesken.

Laajempi keskustelu aktivismista, väkivallasta ja rangaistuksista

Tapauksen ympärillä käydään laajaa yhteiskunnallista keskustelua: missä kulkee raja väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden, sabotaasin ja terrorismiksi luokiteltavan toiminnan välillä? Oikeuden päätös voi muodostaa merkittävän ennakkotapauksen tuleville ilmasto-, sota- ja ihmisoikeusliikkeiden suorille toimille.

Samaan aikaan, kun julkinen keskustelu aktivismin rajoista käy kuumana, viihdemaailman puolella huomio on kiinnittynyt toisenlaiseen ulkonäköön ja kehokuvaan liittyvään ilmiöön. Esimerkiksi Katie Pricen tuoreet bikinikuvat Ibizalta ja hänen rajut kauneusleikkauksensa sekä laihtumisensa ovat herättäneet keskustelua siitä, miten media seuraa ja arvottaa julkisuuden henkilöiden valintoja – kun samaan aikaan poliittinen aktivismi kohtaa yhä kovempia rikosoikeudellisia seurauksia.

Ei sisällä instagram post:eja