Sveitsi äänestää väestökatosta – pitäisikö maan kasvu pysäyttää 10 miljoonaan asukkaaseen?

Sveitsissä käydään historiallisen merkittävää kansanäänestystä siitä, voiko valtio asettaa itselleen kiinteän väestökaton. Sunnuntaina äänestäjät päättävät aloitteesta, joka rajoittaisi maan väkiluvun enintään 10 miljoonaan asukkaaseen.

Oikeistopuolue ajaa ”kestävän kehityksen aloitetta”

Aloitetta tukee oikeistokonservatiivinen Sveitsin kansanpuolue (SVP), joka kuvaa esitystä ”kestävyysaloitteeksi”. Puolueen mukaan tiukka väestökatto vähentäisi painetta asuntomarkkinoilla, keventäisi julkisten palvelujen kuormitusta ja suojelisi ympäristöä.

SVP:n mukaan hillitsemätön maahanmuutto on johtanut siihen, että Sveitsi ei enää tunnu samalta Sveitsiltä. Puolue näkee väestönkasvun syynä muun muassa:

• asuntopulaan ja vuokrien nousuun
• ruuhkautuneeseen liikenteeseen
• ylikuormitettuihin kouluihin
• kasvaviin sosiaali- ja terveysmenoihin.

Hallitus ja talouselämä varoittavat ”kaaosaloitteesta”

Sveitsin liittoneuvosto, muut suuret puolueet, elinkeinoelämän järjestöt ja ammattiliitot vastustavat aloitetta jyrkästi. He ovat nimenneet sen ”kaaosaloitteeksi”, koska heidän mielestään väestökatto uhkaisi sekä talouden toimivuutta että maan kansainvälisiä suhteita.

Kriitikot korostavat, että aloitteen toteuttaminen:

• veisi sairaaloilta, hoivakodeilta ja hotelleilta välttämätöntä työvoimaa
• lisäisi työvoimapulaa monilla aloilla
• voisi pakottaa Sveitsin irtautumaan EU:n kanssa tehdyistä sopimuksista, erityisesti ihmisten vapaan liikkuvuuden osalta
• lisäisi maan poliittista ja taloudellista eristäytymistä.

Sveitsin elinkeinoelämän etujärjestö Economiesuisse varoittaa, että EU-suhteiden vaarantuminen olisi merkittävä riski, koska Euroopan unioni on edelleen maan ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani. Bryssel on jo pitkään painottanut, ettei EU:n sisämarkkinoiden etuja voi ”poimia rusinoina pullasta” ilman sitoutumista perusperiaatteisiin, kuten ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen.

Väestö kasvanut nopeasti – maahanmuuttajat keskiössä

Sveitsin väkiluku on kasvanut vauhdilla 2000-luvulla. Vuonna 2002 maassa asui noin 7,3 miljoonaa ihmistä, kun nyt väkiluku on jo noin 9,1 miljoonaa. Heistä 27 % on ulkomaalaisia asukkaita.

Monet äänestäjät kokevat arjessaan kasvun seuraukset: junat ovat täysiä, kohtuuhintaista asuntoa on vaikea löytää ja terveyskulut nousevat. Nämä tuntemukset ruokkivat halua etsiä selkeää ratkaisua, johon väestökattoaloite pyrkii vetoamaan.

Tiukkaääninen kansanäänestys – mielipiteet jakautuneet

Tuoreimmat mielipidemittaukset ennakoivat äärimmäisen tasaista äänestystä. Kyselyjen mukaan noin 52 % äänestäjistä kallistuu hylkäämään aloitteen, kun taas noin 45 % kannattaa sitä. Merkittävä osa äänestäjistä on edelleen epävarmoja, mikä voi kääntää lopputuloksen kumpaan suuntaan tahansa.

Äänestystä leimaa syvä jakautuminen: osa sveitsiläisistä näkee väestönkasvun hallinnan välttämättömänä, kun taas toiset pitävät aloitetta sekä epärealistisena että vaarallisena maan tulevaisuudelle.

Kaksi nuorta poliitikkoa, kaksi täysin vastakkaista näkemystä

Keskustelun jakautuneisuutta havainnollistavat hyvin kaksi nuorta paikallispoliitikkoa, Helin Genis ja Nils Fiechter. Molemmat ovat maahanmuuttajataustaisia, mutta heidän johtopäätöksensä väestökatosta ovat päinvastaisia.

29-vuotias Nils Fiechter edustaa SVP:tä Bernin kantonin parlamentissa. Hänen äitinsä on Kanadasta, ja hänellä on kaksoiskansalaisuus. Fiechter väittää, että Sveitsi on ”menettänyt kontrollin” ja että maahanmuutto on suora syy asuntopulaan, ruuhkautuneeseen liikenteeseen, ylikuormitettuihin kouluihin ja sosiaalipalveluihin.

31-vuotias sosiaalidemokraatti Helin Genis istuu Bernin kaupunginvaltuustossa. Hänen vanhempansa ovat kotoisin Turkista. Genis pitää väitteitä maahanmuuton syyllisyydestä syntipukkiajatteluna. Hänen mukaansa:

• vuokratasoja eivät määrää maahanmuuttajat, vaan markkinat ja politiikka
• terveysvakuutusmaksujen nousu ei johdu maahanmuutosta
• päätökset asumisesta, infrastruktuurista ja sosiaalisista investoinneista ovat poliittisia, eivät maahanmuuttajien tekemiä.

Genis korostaa, että yhteiskunnallisten ongelmien tarkastelu yksinomaan maahanmuuton linssin läpi ei tuota ratkaisuja, vaan lisää jakolinjoja.

Miten väestökatto toimisi käytännössä?

Yksi keskeisistä kysymyksistä epävarmoille äänestäjille on, miten väestökatto voitaisiin käytännössä toteuttaa. Yhdelläkään muulla valtiolla ei ole käytössä kiinteää asukaslukurajaa. Lähin historiallinen vertailukohta on Kiinan sittemmin hylätty yhden lapsen politiikka, joka pyrki hidastamaan väestönkasvua.

Sveitsissä ehdotettu malli velvoittaisi valtion huolehtimaan siitä, että väkiluku ei ylitä 10 miljoonaa asukasta vuoteen 2050 mennessä. Kun raja 9,5 miljoonaa saavutettaisiin, hallituksen olisi ryhdyttävä toimiin. Mahdollisia keinoja olisivat muun muassa:

• turvapaikan saajien määrän rajoittaminen
• perheenyhdistämisoikeuksien kaventaminen ulkomaalaisille työntekijöille
• maahanmuuttokiintiöiden kiristäminen.

Jos 10 miljoonan raja silti ylittyisi, Sveitsin tulisi aloitteen mukaan irtisanoa kansainvälisiä sopimuksia, mukaan lukien EU:n kanssa tehty sopimus ihmisten vapaasta liikkuvuudesta. Tämä on herättänyt erityistä huolta sekä talouselämässä että ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.

EU-suhteet ja työvoimatarve vaakalaudalla

Economiesuisse-järjestön pääekonomisti Rudolf Minsch muistuttaa, että aloite voisi vakavasti horjuttaa Sveitsin ja EU:n välejä. EU on useaan otteeseen korostanut, ettei se hyväksy mallia, jossa Sveitsi tai muut ei-jäsenet valitsevat sisämarkkinoista vain itselleen hyödyllisimmät osat ilman vastavuoroisia velvoitteita.

Työnantajat varoittavat, että väestökatto pahentaisi jo nyt näkyvää työvoimapulaa. Esimerkiksi:

• noin puolet hotellien työntekijöistä on ulkomaalaisia
• sairaalat ja hoivakodit nojaavat vahvasti ulkomaiseen henkilöstöön
• monet korkean osaamistason alat rekrytoivat EU:n laajuiselta työmarkkinalta.

Väestökaton kannattajat väittävät, että maahanmuuton rajoittaminen keventäisi palveluiden painetta, koska tarve uusille sairaalapaikoille ja koululuokille vähenisi. Vastustajien mukaan tämä on kuitenkin epärealistista, sillä jo nyt noin 20 % sveitsiläisistä on yli 65-vuotiaita. Ikääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän hoivaa ja palveluja, joita ilman riittävää työikäistä väestöä – usein maahanmuuttajataustaista – on vaikea turvata.

Pelko eristäytymisestä ohjaa äänestäjiä

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Jon Pult pelkää eniten, että väestökatto sysäisi Sveitsin yksin ”epävakaaseen ja vaaralliseen maailmaan”. Sveitsi lisää puolustusmenojaan ja suunnittelee tiiviimpiä puolustussuhteita naapureihinsa, vaikka on virallisesti puolueeton. Samalla maa kärsii Venäjän hyökkäyssodan ja Lähi-idän jännitteiden seurauksista muun muassa polttoaineen hinnan ja kauppasanktioiden kautta.

Pult varoittaa, että väestökaton myötä Sveitsi saattaisi vaarantaa sopimuksensa EU:n kanssa ja menettää samalla poliittista hyväntahtoisuutta Brysselissä. Tämä voisi vaikeuttaa niin talousneuvotteluja kuin turvallisuuspoliittista yhteistyötäkin aikana, jolloin Euroopan turvallisuusympäristö kiristyy. Samaa huolta vahvistavat myös eurooppalaiset keskustelut puolustusmenojen kasvattamisesta ja yhteistyön tiivistämisestä, joista esimerkkinä on Britanniassa käytävä kiista puolustusmenojen tasosta ja varautumisesta uuden ajan uhkiin.

Väestökaton vastustajat muistuttavat myös Yhdysvaltojen asettamista jopa 39 %:n tulleista sveitsiläisille tuotteille, mikä järkytti maata syvästi. Vaikka tulleja on sittemmin neuvoteltu alaspäin, lopullista sopimusta 15 %:n tasosta ei ole vielä saatu maaliin. Tämä esimerkki toimii varoituksena siitä, kuinka haavoittuva pieni avoin talous voi olla suurvaltojen päätöksille.

Kampanjailmoituksissa, joissa kehotetaan äänestäjiä hylkäämään väestökatto, esiintyy irvistävä Donald Trump, jonka taustalla häämöttävät Venäjän Vladimir Putinin ja Kiinan Xi Jinpingin hahmot. Iskulause kysyy: ”Katko Eurooppaan – juuri nyt?” Tavoitteena on muistuttaa, että eristäytymisestä maksettava hinta voi olla korkea.

Kyse on myös identiteetistä ja elämänlaadusta

Nils Fiechtern mukaan väestökatossa on pohjimmiltaan kyse elämäntavan suojelemisesta. Hänen mielestään jokainen, joka rakastaa Sveitsiä – taustasta riippumatta – haluaa sen pysyvän turvallisena, vauraana ja viihtyisänä. Tämä, Fiechtern mukaan, on koko aloitteen ydin.

Helin Genis näkee asian täysin toisin. Hänen mielestään tärkein kysymys ei ole, ketkä suljetaan ulos, vaan se, miten:

• rakennetaan riittävästi kohtuuhintaista asumista
• varmistetaan hyvät työehdot ja reilut palkat
• investoidaan vahvaan, laadukkaaseen julkiseen palveluun.

Genisin mukaan aloite tekee Sveitsille enemmän hallaa kuin hyötyä, koska se kääntää katseen pois todellisista rakenteellisista ongelmista. Hänen mielestään ratkaisut löytyvät asuntopolitiikasta, työmarkkinasääntelystä ja sosiaalisista investoinneista, ei väestökatosta.

Kun sveitsiläiset astuvat äänestyskoppiin, he eivät päätä vain luvusta 10 miljoonaa. He pohtivat samalla, millaisena maana Sveitsi haluaa olla: avoimena ja vahvasti integroituneena Eurooppaan, vai tiukemmin rajattuna ja itseensä käpertyneenä – ja millä hinnalla kumpikin tie kuljetaan.

Ei sisällä instagram post:eja