Taiwan korostaa itsenäisyyttään Trumpin varoituksesta huolimatta
Taiwan on vahvistanut olevansa suvereeni ja itsenäinen valtio sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump varoitti saarta tekemästä virallista itsenäisyysjulistusta Kiinasta.
Trumpin kommentit seurasivat kahden päivän huippukokousta Pekingissä, jossa hän tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin. Tapaamisen jälkeen Trump sanoi, ettei ollut ”sitoutunut suuntaan tai toiseen” itsehallinnollisen saaren suhteen. Kiina pitää Taiwania omana alueenaan eikä ole sulkenut pois mahdollisuutta käyttää voimaa sen liittämiseksi.
Trumpin viesti: ei tukea viralliselle itsenäisyydelle
Fox Newsille antamassaan haastattelussa Xi Jinpingin tapaamisen jälkeen Trump korosti, ettei Yhdysvaltain Taiwan-politiikka ole muuttunut. Hän teki selväksi, ettei hae konfliktia Pekingin kanssa, eikä tavoittele Taiwanin virallista irtautumista Kiinasta.
”En halua, että joku julistaa itsenäisyyden”, Trump sanoi viitaten Taiwaniin.
”Tiedättehän, meidän oletetaan matkustavan 9 500 mailia (15 289 km) käymään sotaa. En halua sitä. Haluan, että he rauhoittuvat. Haluan, että Kiina rauhoittuu.”
Palatessaan Washingtoniin Trump kertoi toimittajille keskustelleensa Xi Jinpingin kanssa Taiwanista ”paljon”, mutta kieltäytyi kertomasta, puolustaisiko Yhdysvallat saarta mahdollisessa konfliktissa. Trumpin mukaan Xi ”tuntee erittäin voimakkaasti” Taiwania kohtaan eikä ”halua nähdä itsenäisyysliikettä”.
Taiwan: Itsenäisyys on jo tosiasia
Taiwanin presidentti Lai Ching-te on toistuvasti todennut, ettei virallista itsenäisyysjulistusta tarvita, koska Taiwan pitää itseään jo nyt suvereenina valtiona. Saari toimii käytännössä itsenäisenä demokratiana, jolla on oma hallitus, armeija, valuutta ja ulkopoliittiset suhteet, vaikka sen kansainvälistä asemaa rajoittaa Kiinan painostus.
Presidentin tiedottaja Karen Kuo vahvisti lauantaina hallituksen kannan: Taiwani on hänen mukaansa ”itsestään selvästi suvereeni, itsenäinen demokraattinen valtio”.
Samalla Kuo korosti, että Taiwan on sitoutunut nykytilan ylläpitämiseen suhteessa Kiinaan – eli se ei julista virallista itsenäisyyttä eikä pyri yhdistymään Manner-Kiinaan. Tämä linja heijastaa myös monien taiwanilaisten näkemystä: he kokevat kuuluvansa erilliseen kansakuntaan, mutta enemmistö haluaa säilyttää nykyisen, jännitteisen mutta vakaan tilanteen.
Yhdysvallat tasapainoilee Kiinan ja Taiwanin välillä
Washingtonin virallinen linja on, ettei se tue Taiwanin itsenäisyyttä, mutta se tunnustaa vain yhden Kiinan hallituksen. Tästä huolimatta Yhdysvalloilla on laki, joka velvoittaa sitä toimittamaan Taiwanille välineet itsepuolustukseen. Tämä tekee Taiwanin-suhteista jatkuvaa tasapainoilua: Yhdysvallat pyrkii vahvistamaan Taiwanin turvallisuutta vaarantamatta liikaa suhteitaan Pekingiin.
Trump kertoi harkitsevansa pian 11 miljardin dollarin (noin 8 miljardin punnan) arvoisen asepaketin hyväksymistä Taiwanille. Asekauppa sisältäisi modernia puolustuskalustoa, jonka tarkoitus on vahvistaa Taiwanin pelotevaikutusta Kiinaa vastaan ja tukea vakautta Taiwaninsalmessa.
”Asepaketista keskustellaan Taiwanin johdon kanssa”, Trump sanoi ja lisäsi viitaten maan presidenttiin: ”Minun täytyy puhua sen henkilön kanssa, joka tällä hetkellä johtaa Taiwania – tiedätte kyllä, kenestä puhun.”
Yhdysvalloilla ei ole virallisia diplomaattisuhteita Taiwaniin, mutta se ylläpitää laajoja epävirallisia yhteyksiä ja turvallisuusyhteistyötä. Perinteen mukaan Yhdysvaltain presidentit eivät yleensä keskustele suoraan Taiwanin johtajan kanssa, sillä suora huipputason yhteys aiheuttaisi voimakasta vastareaktiota Pekingissä.
Kiinan kasvava sotilaallinen paine
Peking on viime vuosina lisännyt huomattavasti sotilaallista painetta Taiwania kohtaan. Kiina on järjestänyt toistuvia sotaharjoituksia saaren ympärillä, lähettänyt sotalaivoja ja hävittäjiä Taiwaninsalmeen ja sen ilmatilaa lähelle sekä testannut näin Yhdysvaltain ja liittolaisten kärsivällisyyttä.
Kiinan johto suhtautuu erittäin kielteisesti presidentti Lai Ching-teen, jota se on aiemmin kutsunut ”häirikköksi” ja ”salmen välisen rauhan tuhoajaksi”. Peking näkee Taiwanin hallinnon pyrkimykset vahvistaa omaa kansainvälistä asemaansa uhkana Kiinan alueelliselle koskemattomuudelle ja kommunistisen puolueen auktoriteetille.
Kiristyvä ilmapiiri Taiwaninsalmessa muistuttaa laajemmasta geopoliittisesta murroksesta, jossa myös Eurooppa ja Britannia pohtivat omaa rooliaan suhteessa Kiinan kasvavaan vaikutusvaltaan. Esimerkiksi Britannian sisäpolitiikan jännitteet ja johtajuuskriisit kytkeytyvät yhä tiukemmin globaaliin valtakamppailuun, johon myös Taiwanin kysymys kuuluu.
Taiwan kiittää Yhdysvaltoja tuesta
Taiwanin presidentin kanslia ilmaisi kiitollisuutensa Trumpin turvallisuutta koskevasta linjasta ja pitkäaikaisesta tuesta.
”Kansamme on kiitollinen presidentti Trumpille hänen jatkuvasta tuestaan Taiwaninsalmen turvallisuudelle hänen ensimmäisestä virkakaudestaan lähtien”, presidentin tiedottaja totesi lausunnossaan.
Lausunnon mukaan Taiwan aikoo jatkaa yhteistyön syventämistä Yhdysvaltojen kanssa ”rauhan saavuttamiseksi voimalla” – eli vahvistamalla puolustustaan niin, että mahdollinen hyökkäys Taiwania vastaan kävisi poliittisesti ja sotilaallisesti liian kalliiksi.
”Taiwan jatkaa yhteistyön syventämistä Yhdysvaltojen kanssa saavuttaakseen rauhan voiman kautta, varmistaakseen, ettei rauhaa ja vakautta Taiwaninsalmessa uhata tai horjuteta. Tämä palvelee Taiwanin, Yhdysvaltojen ja koko globaalin demokraattisen yhteisön yhteisiä etuja”, tiedottaja lisäsi.
Kiistan ytimessä on kysymys itsehallinnosta, demokratiasta ja kansainvälisestä oikeudesta: voiko Taiwan päättää omasta tulevaisuudestaan, vai määritteleekö sen Peking – ja kuinka pitkälle Yhdysvallat ja muut demokratiat ovat valmiita menemään tukeakseen tätä päätösoikeutta ilman, että alue ajautuu suoraan konfliktiin.
Ei sisällä instagram post:eja
