Tarja Halonen tyrmää somessa leviävät kuolinhuhut – taustalla ulkomainen valeuutistehdas

Entinen tasavallan presidentti Tarja Halonen, 82, on joutunut jälleen somessa leviävien kuolinhuhujen kohteeksi. Huhut ovat kiertäneet etenkin Facebookissa, jossa erilaiset valeuutissivut levittävät tekaistuja kuolinuutisia tunnetuista suomalaisista.

Halonen kommentoi tilannetta Ilta-Sanomille Taidekeskus Salmelan avajaisissa Mäntyharjussa ja teki selväksi, että väitteet hänen kuolemastaan ovat täysin perättömiä.

”En käsitä, mistä ne huhut aina lähtee”

Halonen kertoi voivansa hyvin, mutta myönsi, että toistuvat kuolinhuhut tuntuvat epämiellyttäviltä.

– En käsitä, mistä ne huhut aina lähtee, että mä olen kuollut ja mä olen sitä ja tätä, Halonen totesi Ilta-Sanomille.

Hän viittasi tilanteeseen myös kuuluisaan kirjailijaan Mark Twainiin, josta levitettiin aikanaan vastaavanlaisia perättömiä huhuja.

– Mark Twainin tapaan: tieto on ennenaikainen ja liioiteltu, Halonen sanoi.

Facebook täynnä tekaistuja kuolinuutisia

Gekkosen aiempien selvitysten mukaan Facebookissa toimii useita valeuutissivuja, jotka julkaisevat täysin keksittyjä uutisia tunnettujen suomalaisten kuolemasta. Julkaisujen tarkoitus ei ole journalismi, vaan käyttäjien ohjaaminen erilaisille haitallisille sivustoille ja mainosansoihin.

Näillä sivuilla käytetään usein varastettuja kuvia ja otsikoita oikeista uutismedioista, jotta sisältö näyttäisi uskottavalta. Tekstejä käännetään ja muokataan suomeksi muun muassa tekoälyn avulla, minkä vuoksi jutut voivat ensi silmäyksellä näyttää aidolta uutisjournalismilta.

Gekkosen selvityksen mukaan valeuutistehtaiden taustalla toimii vietnamilainen verkkorikollisryhmä, joka hyödyntää sosiaalisen median jakomekanismeja ja ihmisten uteliaisuutta. Mitä useampi klikkaa ja jakaa, sitä enemmän rikolliset tienaavat mainosnäytöillä ja mahdollisesti myös haitallisten ohjelmien levittämisellä.

Meta ei puutu ongelmaan riittävästi

Selvitysten perusteella Meta ei ole toistaiseksi onnistunut pysäyttämään valeuutissivujen toimintaa. Vaikka yksittäisiä sivuja ja julkaisuja saatetaan poistaa, uusia sivuja syntyy nopeasti tilalle, ja sama huijaus jatkuu hieman eri muodossa.

Tämä tekee some-käyttäjistä erityisen haavoittuvia: moni luottaa siihen, että alustat suodattavat selkeimmät huijaukset pois, vaikka käytännössä suuri osa valesisällöstä pääsee leviämään pitkälle ennen kuin siihen puututaan.

Näin tunnistat somessa leviävät kuolinhuhut

Somessa vastaan tuleviin kuolinuutisiin kannattaa suhtautua aina äärimmäisen kriittisesti, jos julkaisija ei ole selvästi tunnistettava ja luotettava media. Muutamia perusasioita kannattaa tarkistaa ennen kuin uskoo tai jakaa sisältöä eteenpäin:

• Tarkista lähde: Onko kyseessä tunnettu uutismedia vai tuntematon sivu, jolla on outo nimi ja vähän taustatietoja?
• Googlaa uutinen: Jos todella tunnettu henkilö olisi kuollut, asiasta uutisoisivat useat suuret mediat samanaikaisesti.
• Tutki osoite ja ulkoasu: Onko sivun osoite epäilyttävä, täynnä numeroita tai kirjoitusvirheitä? Näyttääkö sivu amatöörimäiseltä?
• Lue teksti tarkkaan: Onko jutussa paljon kielioppivirheitä, outoa sanajärjestystä tai selkeästi konekäännöksen tuntua?
• Älä klikkaa epäilyttäviä linkkejä: Jos juttu ohjaa useiden välisivujen kautta tai vaatii asentamaan jotain, kyse on todennäköisesti huijauksesta.

Jos jokin uutinen herättää epäilyksiä, varmin tapa on tarkistaa asia suoraan luotettavista suomalaisista uutismedioista tai virallisista lähteistä. On myös hyvä muistaa, että valeuutisten jakaminen – vaikka vahingossa – auttaa huijareita ja levittää väärää tietoa.

Valeuutiset ja somehuhut ilmiönä

Tarja Halosen tapaukset eivät ole poikkeus, vaan osa laajempaa ilmiötä, jossa julkisuuden henkilöiden nimiä käytetään klikkien kalasteluun. Sama ilmiö näkyy laajasti myös politiikassa ja urheilussa. Esimerkiksi Yhdysvaltain politiikassa on nähty, miten someyleisöä pyritään manipuloimaan kohu-uutisilla ja valheellisilla väitteillä – tästä tuore esimerkki on tapaus, jossa Donald Trumpin ympärillä käytetty somekohu ja buuaustapaukset NBA-finaaleissa nousivat otsikoihin ja levisivät salamannopeasti sosiaalisen median kautta.

Yhteistä näille kaikille on se, että tunteita herättävät otsikot leviävät huomattavasti nopeammin kuin asialliset faktat. Siksi jokaisen somekäyttäjän mediataidot ja kriittinen ajattelu ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan.

Halosen tapaus muistuttaa, että edes entinen tasavallan presidentti ei ole turvassa somen valheellisilta sisällöiltä. Vastuu ei kuitenkaan ole vain alustoilla ja viranomaisilla, vaan myös jokaisella käyttäjällä, joka päättää, mitä uskoo ja mitä jakaa.

Ei sisällä instagram post:eja